4. Etäluento-opetus
Etäopetusohjelma Zoomilla on helppo pitää luentoja ja esityksiä, joissa opettaja luennoi ja opiskelijat kuuntelevat. Kannattaa kuitenkin pohtia, onko tälläinen tapa opettaa se paras tapa saada opiskelijoiden oppiminen aktivioitua. Tavallaan tämä toistaa luokkahuoneessa tapahtuvaa luentojen kuuntelua, jossa opiskelijoiden ei tarvitse tehdä muuta kuin kuunnella. Nykyisin on tapana jakaa luentomateriaali ainakin jälkikäteen osallistujille, joten moni ei välttämättä tee muistiinpanoja kuulemastaan. Etäluento-opetus on usein alla olevan kuvan kaltaista:
Zoomilla välitetään opettajan luennot, mutta opiskelijoiden välille ei välttämättä suunniteltu toimintaa tai vuorovaikutusta. Materiaalit ja oppimistehtävät olivat kurssin Moodlealueella ja myös verkkotentit.
Zoom-opetusta suunnitellessasi ota huomioon kuitenkin, että uuden opetusalustan käytössä "less is more". Mieti tarkkaan mitä Zoomin toimintoja käytät opetuksessa, miten niitä hallinnoit ja miten niiden käyttö tukee opetusta. Ei kannata käyttää Zoomin ominaisuuksia vain sen vuoksi, että ne ovat olemassa. Muuten opetus menee liikaa tekniseksi kikkailuksi.
Tauotus
Etäluennolla on opetuksen suunnittelussa erityisesti kiinnitettävä huomiota luennon tauotukseen. Opiskelijat istuvat tietokoneen ääressä, kuuntelevat luentoa ja ehkä tekevät samanaikaisesti myös muistiinpanoja. Istuminen ja tietokoneen katsominen pidemmän aikaa vaatii sopivien taukojen pitämistä luentojen sisällä. Tauot voivat olla ns. kahvitaukoja tai jaloittelutaukoja, jolloin osallistujat voivat poistua näytön äärestä. Jaloittelutaukoja on hyvä pitää vähintään tunnin välein. Taukojen pituus voi olla 5 minuutista 15 minuuttiin. Huomioithan myös ruokatauot pidempien luentokurssien osana.
Kysymysten esittäminen
Opettajan tehtävä on kertoa opiskelijoille luentokurssin käytössäännöt, esim. millä tavalla osallistujat voivat esittää kysymyksiä ja koska. Mieti etukäteen missä vaiheessa osallistujat voivat esittää kysymyksiä (kesken luennoinnin, luennon jälkeen, jokin muu). Osallistujat voivat esittää kysymyspyynnön, jonka jälkeen opettaja jakaa puheenvuoron osallistujille. Kysymyspyynnöt voi esittää
- mikrofonin kautta
- chatissa
- nostamalla virtuaalisen käden ylös
Opettajan kannattaa miettiä, että esitetäänkö kysymykset chatissa. Kun opettaja luennoi ja jakaa esimerkiksi esitystään zoomissa, hän ei voi seurata samanaikaisesti chat-keskustelua. Jos kysymykset esitetään chatissa, on opettajan varattava itselleen aikaa chat-keskustelun lukemiseen ja kysymysten poimimiseen. Toisena vaihtoehtona on, että hän pyytää jonkun osallistujan toimimaan chat-keskustelun seuraajana, joka poimii sieltä tärkeimmät kysymykset keskusteluun.
Opiskelijoiden aktivointi
Luento-opetusta voidaan rytmittää myös opiskelijoiden aktivointitehtävillä. Ne antavat tauon luennon kuunteluun (alla on vinkkejä osallistujien aktivointiin). Monipuolisten taukojen pitäminen on erityisen tärkeää varsinkin pidemmillä luennoilla.
Aktivointitehtävät voivat olla kyselyjä, porinaryhmiä, kirjoitustehtäviä ym.
Kyselyt
Kyselyt ovat hyvä tapa rytmittää luentoja. Kyselyjen avulla opettaja saa myös väliaikatietoa osallistujien tiedontasosta ym. Kyselyt voidaan tehdä monella tavalla, kuten
Porinaryhmät pienryhmähuoneissa
Luentokurssilla opettaja (host) voi jakaa opiskelijat pienryhmähuoneisiin (breakout rooms), joissa osallistujat voivat keskustella muiden osallistujien kanssa annetun tehtävän puitteissa. Keskustelu voi olla melko vapaamuotoista tai strukturoitua. Pienryhmät voivat tuottaa keskustelusta tiivistelmät tai ratkaisuehdotukset jaettuun dokumenttiin (esim. jaettu Word-dokumentti) tai vaikkapa yhteiselle Flinga-alueelle. Pienryhmien keskustelut voidaan sitten purkaa koko kurssille.
Kirjoitustehtävät
Opettaja voi myös antaa luennon aikana tehtäväksi erilaisia kirjoitustehtäviä, joita voidaan tehdä joko yksin, pareina tai ryhmässä. Kirjoitustehtävät voidaan tallentaa kurssin Moodle-alueelle. Ne voivat joko olla arvioitavia oppimistehtäviä tai oppimista aktivoivia tehtäviä.