240 Yhtenäistetty nimeke
240 - YHTENÄISTETTY NIMEKE (ET)
Indikaattorit (valikoima):
Ensimmäinen - Yhtenäistetty nimeke painettuna tai näytetään
1 - Painettuna tai näytetään (1. indikaattorina käytetään aina arvoa 1)
Toinen - Ohitusindikaattori
0-9 - Ohitettavien merkkien määrä
Osakenttäkoodit (valikoima):
‡a - Nimeke (ET)
‡m - Esityskokoonpano: pieni alkukirjain, edellä pilkku (T)
‡n - Numerointitieto: pieni alkukirjain, edellä pilkku (ET)*
‡r - Sävellaji: edellä pilkku (ET)
‡g - Muut tiedot: ympärillä sulkumerkit (ET)**
‡n - Osan numerointitieto: iso alkukirjain, edellä piste (T)*
‡p - Teoksen osan nimeke: iso alkukirjain, edellä pilkku, kun edeltävänä osakenttänä ‡n, jossa osan numero, muuten piste (T)
‡s - Versio ["libretto", "sanat" tai merkintö partituurin muodosta]: iso alkukirjain, edellä piste (ET)
‡l - Teoksen kieli: pieni alkukirjain, edellä pilkku (ET)***
‡o - Sovitusmerkintö: pieni alkukirjain, edellä puolipiste (ET)***
‡k - Muotoa kuvaava kokoava nimeke, edellä piste (T)
* ‡n-osakenttää voidaan toistaa, jos osajako on monitasoinen eli numerointitietojen välille tulee piste
** musiikkiaineistossa ‡g-osakenttää käytetään vain kokonaisuutta koskevien muiden tietojen merkitsemiseen
*** ‡o- ja ‡l-osakenttien keskinäinen järjestys ARSCAssa: ‡o ‡l
Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.
Luettelointisäännöt:
Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot, s. 165 - 238
Muita lähteitä:
MARC 21 -formaatin sovellusohje: http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28201255
Musiikin ATK-luettelointi, s. 36 - 45, 76 - 79
Musiikin luettelointi ja sisällönkuvailu / Poroila & Mäkelä, s. 94 - 119, 242 - 246
MARC 21 (Full): http://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd240.html
MARC 21 -suomennos: http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/20X-24X.htm
240-KENTÄN KÄYTTÖ
TARKISTA INDEKSISTÄ JA KOPIOI!
VIOLA: jos nimenmuotoja on useita, käytä auktorisoitua muotoa.
Yhtenäistetty musiikkinimeke (YMN) koostuu varsinaisesta musiikkinimekkeestä, joka merkitään ‡a-osakenttään, ja muihin osakenttiin tehtävistä musiikkinimekettä täsmentävistä lisäyksistä. Musiikkinimeke ja lisäykset tehdään luettelointisääntöjen ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti osakenttäkoodilistan osoittamassa järjestyksessä.
Tavoitteena on, että YMN muodostetaan kaikista taidemusiikkinimekkeistä.
YMN merkitään 240-kenttään, kun teoksen päävastuullinen tekijä eli kirjoittaja tai säveltäjä on kentässä 100 tai 110. Ellei päävastuullista tekijää ole, yhtenäistetty nimeke merkitään kenttään 130.
Yliopistokirjastojen käyttämistä, kyrilliikan kansainvälisistä translitterointisäännöistä (ISO 9) poiketen YMN:n translitterointiratkaisut ovat säveltäjien teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloiden mukaisia eli niissä on käytetty ns. kansallista standardia (SFS 4900).
ARSCA: Tarvittaessa yhtenäistetyn nimekkeen vahvistamattomuus ilmaistaan kentässä 583, johon voidaan kirjata "YMN vahvistamaton". Mahdollisen auktoriteettitietueen kontrollikentän 008 merkkipaikassa 33 käytetään tällöin koodia "c : vahvistamaton muoto (varmistettavaa tietoa ei ole käytettävissä)".
ARSCA: Erikseen sovituissa säveltäjissä (kuten esim. Oskar Merikannossa) voidaan poiketa yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloiden suosittelemista muodoista. Kyseisistä poikkeuksista pyritään lisäämään maininta säveltäjän tekijäauktoriteettiin ja mahdollisuuksien mukaan tekijä/nimeke-auktoriteetteihin.
‡a Nimeke
Nimeke voi olla erottuva nimeke (esim. Die Zauberflöte) tai yleisnimi (esim. Sonaatit). Yleisnimistä käytetään suomenkielistä muotoa monikon nominatiivissa (myös silloin kun säveltäjällä on vain yksi yleisnimen ilmoittamaa sävellystyyppiä edustava teos).
Yhtenäistetyissä musiikkinimekkeissä käytettävien yleisnimien lista on Luumu-ryhmän tarkistama ja täydentämä versio suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osassa julkaistusta listasta. Katso esim. https://arsca.linneanet.fi/vwebv/ui/fi_FI/htdocs/help/uniformTitles.html. Muita kuin listan yleisnimiä ei käytetä.
ARSCA: Erottuvan nimekkeen edessä esiintyvät kappaleiden lukumäärää ilmaisevat kardinaalilukusanat 1-10 kirjoitetaan kirjaimin asianomaisella kielellä; numerollisesta nimimuodosta tehdään viittaus auktoriteettitietueeseen. Numerot 11:stä lähtien merkitään numerolla riippumatta siitä, missä muodossa ne ovat esim. julkaisussa tai tietolähteessä.
240 10 ‡a Huit petits morceaux, ‡n op99
(auktoriteettitietueessa viittaus: ‡t 8 petits morceaux, ‡n op99)
‡m Teoksen soitinnus (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku)
Käytetään yleensä yleisnimisen YMN:n yhteydessä.
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m piano, ‡n op2. ‡n Nro 1, ‡p f -molli
Poikkeuksena ovat mm. sinfoniat, kantaatit, passiot yms.
240 10 ‡a Kantaatit, ‡n BuxWV23 ‡g (Ecce nunc benedicite Domino)
Erottuvan nimekkeen yhteydessä ‡m-kenttää käytetään vain silloin 1) kun samalla säveltäjällä on kaksi tai useampia samannimisiä, mutta soitinnukseltaan eroavia teoksia (joita ei YMN:ssä käsitellä saman teoksen sovituksina tai muina versioina) tai 2) kun erottuvana nimekkeenä on tempomerkintö.
Soittimet kirjoitetaan suomeksi lyhentämättöminä, äänialoista käytetään lyhennyksiä: S, A, Mz, T, Bar, B. Kamarimusiikin vakioesityskokoonpanot, niiden merkitseminen ja muut ‡m-kentän laatimisessa huomioon otettavat asiat (ks. Musiikin luettelointi ja sisällönkuvailu / Poroila & Mäkelä, s. 104-108).
240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op6
240 10 ‡a Laulut, ‡m A, alttoviulu, piano, ‡n op91
240 10 ‡a Triot, ‡m piano, jouset, ‡n op97, ‡r B-duuri
240 10 ‡a Kvartetot, ‡m jouset, ‡n nro 4, Sz91
240 10 ‡a Berceuset, ‡m piano, ‡n op47
240 10 ‡a Kappaleet, ‡m sekakuoro, ‡n op27
240 10 ‡a Alkusoitot, ‡m ork., ‡n op62, ‡r c-molli ‡g (Coriolan)
Erikoistapaus: soitinnusmerkintö voidaan siirtää lisähuomautuskenttään ‡g, kun luetteloitavilla teoksilla on juokseva järjestysnumerointi, mutta vaihtuva soitinnus:
240 10 ‡a Sequenza, ‡n nro 1 ‡g (huilu)
240 10 ‡a Sequenza, ‡n nro 2 ‡g (harppu)
‡n Numerointitieto (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku)
Kenttään merkitään teoksen järjestysnumero, opusnumero ja opusnumeron sisäinen järjestysnumero. Välimerkkinä eri numerointitejoen välillä on pilkku (,). Sävellyksen valmistumisvuosi merkitään ‡g-kenttään.
‡n Numerointitieto - teoksen järjestysnumero:
Käytetään pienellä alkukirjaimella kirjoitettua lyhennystä "nro" arabialaisen numeron edellä, jos järjestysnumeron yhteydessä esiintyvä termi merkitsee numeroa.
240 10 ‡a Sinfoniat, ‡n nro 7, KV45, ‡r D-duuri
240 10 ‡a Konsertot, ‡m piano, ork., ‡n nro 2, op19, ‡r B-duuri
Myös erottuvan nimekkeen perässä esiintyvä, arabialaisin tai roomalaisin numeroin tai sanallisesti ilmaistu teoksen järjestysnumero merkitään ‡n-kenttään arabialaisella numerolla, jonka edessä on lyhennys "nro".
240 10 ‡a Kammersymphonie, ‡n nro 1, op9
EI: Kammersymphonie 1, ‡n op9
Jos järjestysnumerotiedon yhteydessä oleva termi merkitsee jotakin muuta kuin numeroa, voidaan käyttää termin alkukielistä muotoa erottuvien YMN:eiden yhteydessä ja suomenkielistä muotoa yleisnimisten YMN:eiden yhteydessä.
240 10 ‡a Cantates françoises, ‡n livre 1
ARSCA: Joissakin poikkeustapauksissa on merkitty roomalainen numero sulkeisiin ‡a-osakenttään.
240 10 ‡a Lieder und Gesänge (I). ‡n Nro 1, ‡p Frühlingsmorgen
240 10 ‡a Lieder und Gesänge (II). ‡n Nro 1, ‡p Um schlimme Kinder artig zu machen
‡n Numerointitieto - teoksen opus- tai teosluettelonumero:
Opus- tai teosluettelonumero merkitään teoksen järjestysnumeron perään. Välimerkkinä numerotietojen välillä on pilkku (,).
240 10 ‡a Konsertot, ‡m piano, ork., ‡n nro 2, op19, ‡r B-duuri
Osakenttään merkitään vain sen järjestelmän mukainen numerointi, jota kyseessä olevan säveltäjän koko tuotannosta (tai huomattavasta osasta siitä) on tarkoitus käyttää. ARSCA: käytettävästä teosluettelonumeroinnista pyritään lisäämään maininta kyseisen säveltäjän tekijäauktoriteettiin.
Luettelonumeron kirjaimet ja numerot kirjoitetaan yhteen ilman tyhjiä välejä ja lyhenteiden pisteitä. Lyhennystä "op. posth" vaativat merkinnät tehdään ‡g-osakenttään.
240 10 ‡a Impromptut, ‡m piano, ‡n op5
240 10 ‡a Mikrokosmos, ‡n Sz107
‡n Numerointitieto - opus- tai teosluettelonumeron sisäinen numerointi:
Kun luetteloitavilla teoksilla on yhteinen opus- tai teosluettelonumero, mutta ei yhteistä kokoavaa nimekettä ‡a-kentässä, merkitään opus- tai teosluettelonumeron sisäinen numero opus- tai teosluettelonumeron jälkeen pilkulla erotettuna, edellä pienellä alkukirjaimella kirjoitettu lyhennys "nro".
240 10 ‡a Cantique, ‡n op77, nro 1 ‡g (Laetare anima mea)
240 10 ‡a Devotion, ‡n op77, nro 2 ‡g (Ab imo pectore)
VERTAA: Kun opus- tai teosnumeron yhdistämillä teoksilla on yhteinen nimeke ‡a-kentässä, osan numero ilmoitetaan toistamalla ‡n-kenttää (iso alkukirjain, edellä piste).
240 10 Fantasiat, ‡m piano, ‡n op116. ‡n Nro 1, ‡p Capriccio, d-molli
240 10 Fantasiat, ‡m piano, ‡n op116. ‡n Nro 2, ‡p Intermezzo, a-molli
Opus- tai teosluettelonumeron sisäistä numerointia käytetään bibliografisissa tietueissa melko harvoin, mutta auktoriteettitietueiden viittausmuodoissa merkintätapa on yleinen.
Bibliografinen tietue:
100 1# ‡a Brahms, Johannes, ‡e säv.
240 10 ‡a Fantasiat, ‡m piano, ‡n op116. ‡n Nro 1, ‡p Capriccio, d-molli
Viittaus auktoriteettitietueessa:
400 1# ‡a Brahms, Johannes, ‡e säv. ‡t Capricciot, ‡m piano, ‡n op116, nro 1, ‡r d-molli
‡n Numerointitieto - osan numerointitieto:
Ks. ‡n Osan numerointitieto (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste).
‡r Teoksen sävellaji (edeltävä välimerkki pilkku)
Kenttään voidaan merkitä koko teoksen sävellaji silloin, kun sitä yleisesti käytetään yleisnimisen teoksen nimen yhteydessä. Merkintö tehdään suomenkielisessä muodossa.
240 10 ‡a Valssit, ‡m piano, ‡n KK4a:14, ‡r Es-duuri
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m piano, ‡n S178, ‡r h-molli
‡g Teosta koskevat lisäykset (ympärillä sulkumerkit)
Kenttää käytetään yleensä vain, jos lisäystä tarvitaan teoksen erottamiseen säveltäjän muista teoksista tai yksilöimään yleisnimistä teosta. Kenttään merkitään tarvittaessa myös sävellyksen valmistumisaika.
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m piano ‡g (1980)
VERTAA: ‡a Sonaatit, ‡m harmonikka, ‡n nro 1
Teoksen lisä- ja lempinimiä ei yleensä merkitä nimekkeeseen, vaan niistä tehdään viittaukset auktoriteettitietueeseen.
Teoksen osaa koskevat lisäykset merkitään osakenttään ‡p ja sovitusta koskevat lisäykset sulkeissa osakenttään ‡o.
Kenttään merkitään vaihtoehtoinen opus- tai teosluettelonumero sovituissa tapauksissa. Jos vaihtoehtoisen opus- tai teosluettelonumeron sisäinen järjestysnumero halutaan merkitä näkyviin, käytetään merkintätapaa:
240 10 ‡a An die Musik, ‡n D547 ‡g (op88, nro 4)
ARSCA: Myös aikaisempaa merkitsemistapaa voidaan käyttää, jos teos on jo yhtenäistetty tätä merkintapaa käyttäen, eikä tarkoituksena ole korjata kaikkia nimekkeitä uuden käytännön mukaisiksi.
240 10 ‡a An die Musik, ‡n D547 ‡g (op88 : 4)
‡n Osan numerointitieto (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste)
Jos kokonaisuuden numerointitiedot on merkitty ‡n-osakenttään, osakenttää toistetaan osan numerointitietojen ilmaisemiseksi. Osan numerointitiedon sisältävä ‡n-osakenttä sijoittuu mahdollisten ‡r- ja ‡g-kenttien jälkeen.
Numeroinnin edellä on isolla alkukirjaimella kirjoitettu lyhennys "Nro" tai "Osa" arabialaisen numeron edellä, jos osan numerotiedon yhteydessä esiintyvä termi merkitsee numeroa tai osaa. Osan numerointitietona voi olla myös osan teosluettelonumero, joka sisältyy koko teoksen numerointitietona annettuun teosluettelonumerosarjaan.
240 10 ‡a Impromptut, ‡m piano, ‡n op5. ‡n Nro 5, ‡p Vivace, h-molli
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m urut, ‡n BWV525-530. ‡n BWV529, ‡p C-duuri
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m viulu, piano, ‡n nro 2, op94b, ‡r D-duuri. ‡n Osa 1-2
Teoksen peräkkäiset osat (kaksi tai enemmän) voidaan tarvittaessa merkitä ‡n-kenttään. Näitä nimekkeitä ei kuitenkaan - yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta - auktorisoida, joten jos osiin halutaan kohdistaa auktoriteettiviittauksia, osat on luetteloitava erikseen.
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m viulu, continuo, ‡n op5. ‡n Nro 1-3
HUOM! Kun julkaisu sisältää kaikki teoksen osat, teoksen osista ei muodosteta yhtenäistettyjä nimekkeitä eikä erillisiä osakohteita. Eli esim. osakohteessa merkitään:
100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säv.
240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op50
Ei kuutta osakohdetta: 100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säv. 240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op50. ‡n Nro 1, ‡p Lenzgesang ... 100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säv. 240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op50. ‡n Nro 2 ... etc.
‡p Teoksen osan nimeke (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku, kun edeltävänä osakenttänä ‡n, jossa osan numero, muuten piste)
Kenttään merkitään osaa koskeva nimeketieto, jota ei ole merkitty ‡n-kenttään.
240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op13. ‡n Nro 6, ‡p Till Frigga
Osan nimeke merkitään YMN:n pohjana olevan nimekkeen alkukielisessä asussa myös silloin, kun osan nimeke on yleisnimi. Poikkeuksena oopperan tai muun näyttämöteoksen alkusoitot, välisoitot, näytökset ja kohtaukset sekä esim. kadenssit, jotka merkitään suomeksi nominatiivin yksikössä.
240 13 ‡a Le nozze di Figaro, ‡n KV492. ‡p Alkusoitto
240 10 ‡a Aino, ‡n op50. ‡p 1. näytös
Kenttää käytetään teoksen osan sävellajin merkitsemiseen, jos sävellaji halutaan merkitä (ks. myös r-osakentän ohje). Osan sävellajia ei merkitä ‡n-kenttään.
240 10 ‡a Impromptut, ‡n op5. ‡n Nro 5, ‡p Vivace, h-molli
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m piano, ‡n op10. ‡n Nro 1, ‡p c-molli
Tarvittaessa voidaan käyttää ilmaisua Otteita (esim. vain tiettyä levytystä varten koostetusta orkesterisarjasta) tai ilmaisua Ote. Kyseisiä muotoja ei kuitenkaan - yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta - auktorisoida, joten jos osiin halutaan kohdistaa auktoriteettiviittauksia, osat on luetteloitava erikseen.
240 10 ‡a Tuhkimo, ‡n op87. ‡p Otteita; ‡o sov., piano
240 10 ‡a Fantasiat, ‡m piano, kuoro, ork., ‡n op80. ‡p Ote; ‡o sov., huilu, piano
HUOM! Kun julkaisu sisältää kaikki teoksen osat, teoksen osista ei muodosteta yhtenäistettyjä nimekkeitä eikä erillisiä osakohteita (ks. edellisen ‡n-kentän esimerkki).
Kadenssit luetteloidaan mahdollisuuksien mukaan osien tarkkuudella.
240 10 ‡a Konsertot, ‡m piano, ork., ‡n op16, ‡r a-molli. ‡n Osa 1, ‡p Allegro molto moderato. Kadenssi
Kadenssien luetteloiminen (ARSCA)
Nuottiluetteloinnissa kadensseista käytetään seuraavanlaisia ilmauksia:
Kadenssit (osa 2)
Kadenssit (osa 1 ja 3)
Kadenssit
Pelkkä ilmaus "Kadenssit" ilman tarkentavaa huomautusta tarkoittaa, että julkaisu sisältää kadenssit teoksen kaikkiin osiin.
Äänitteissä kadensseista voidaan lisätä 700+YMN-kirjaukset.
Tarvittaessa voidaan tehdä tekijä/nimeke-viittaus kadenssin säveltäjästä alkuperäisen teoksen osaan. Sovitusta viittausmuotokäytännöstä (yksi viittausmuoto - yksi teos) poiketen kadenssiviittauksissa voidaan viitata saman teoksen eri osiin yhdellä viittausmuodolla.
100 1# ‡a Beethoven, Ludwig van, ‡e säv.
240 10 ‡a Konsertot, ‡m viulu, ork., ‡n op61, ‡r D-duuri. ‡p Kadenssit (osa 1) / Joachim
100 1# ‡a Beethoven, Ludwig van, ‡e säv.
240 10 ‡a Konsertot, ‡m viulu, ork., ‡n op61, ‡r D-duuri. ‡p Kadenssit (osa 1 ja 3) / Joachim
Auktoriteettiviittaus molemmissa tapauksissa:
400 1# ‡a Joachim, Joseph, ‡e säv. ‡t Kadenssit, ‡m viulu ‡g (Beethoven, op61)
‡s Libretto, sanat tai partituurin muoto (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste)
Nuottijulkaisuista voidaan käyttää seuraavia erityismääreitä: johtoääni, kuoropartituuri (versio, josta soitinäänet on jätetty pois), partiselli, partituurin tiivistelmä, pianopartituuri, stemma (esim.: stemma, viulu).
240 10 ‡a Carmen. ‡s Pianopartituuri
Libretto- tai laulutekstihuomatusta käytetään pelkistä tekstiaineistoista:
- Libretto (= oopperan, oratorion ym. teksti)
- Sanat (= muun lauluteoksen teksti).
‡o Sovitusmerkintö (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki puolipiste)
Taidemusiikissa teoksen alkuperäisestä soitinnuksesta poikkeavat soitinnukset. Soittimet ja äänialat luetellaan lyhennyksen "sov." jälkeen. Soittimista käytetään lyhentämättömiä suomalaisia muotoja ja äänialoista samoja lyhenteitä kuin kentässä ‡m Teoksen soitinnus.
Sävellajin muutos voidaan merkitään sovitustiedoksi, jos alkuperäisteoksen sovituksesta poikkeava sävellaji on merkitty yhtenäistettyyn nimekkeeseen.
Jos eri sovitukset samalle kokoonpanolle halutaan erottaa yhtenäistetyn nimekkeen tasolla toisistaan, merkitään sovittajan nimi sovitusmerkinnön jälkeen vino- eli kauttaviivalla erotettuna.
100 1# Schubert, Franz, ‡e säv.
240 10 ‡a Am Tage Aller Seelen, ‡n D343; ‡o sov., viulu, alttoviulu
100 1# Schubert, Franz, ‡e säv.
240 10 ‡a Am Tage Aller Seelen, ‡n D343; ‡o sov., piano / Liszt (S562a)
ARSCA: Myös aikaisempaa merkitsemistapaa voidaan käyttää, jos teos on jo yhtenäistetty tätä merkintapaa käyttäen, eikä tarkoituksena ole korjata kaikkia nimekkeitä uuden käytännön mukaisiksi:
240 10 ‡a Am Tage Aller Seelen, ‡n D343; ‡o sov., piano / Liszt, S562a
Nuottijulkaisussa pelkkä "sov." tarkoittaa melodiaa ja sointumerkkejä tai yksinkertaista piano/kosketinsoitinversiota. Merkintää käytetään myös viihteellisistä, soitinnukseltaan tarkemmin määrittelemättömistä sovituksista.
Populaarimusiikissa sovituskentässä käytetään sovitusmerkintöä silloin, kun kysymyksessä on populaarimusiikkiteoksesta tehty ns. taidemusiikkisovitus tai sovitus, josta on tarkka nuotinnos tietylle esityskokoonpanolle.
‡l Teoksen kieli- tai muu versio (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku)
Kun luetteloitava julkaisu ei sisällä teoksen alkukielistä versiota, luetellaan tässä kentässä ne kielet, joilla teos julkaisussa esiintyy.
240 10 ‡a Carmen. ‡s Pianopartituuri, ‡l saksa
Tarvittaessa kielihuomautuksen jälkeen voidaan lisätä sulkeisiin käännösversion identifioiva huomautus.
240 10 ‡a Judas Maccabaeus, ‡n HWV63. ‡p See the conqu'ring hero comes, ‡l suomi (Tytär Siion, iloitse); ‡o sov.
240 10 ‡a Judas Maccabaeus, ‡n HWV63. ‡p See the conqu'ring hero comes, ‡l suomi (Riemuitse, tytär Siionin); ‡o sov.
‡k Muotoa kuvaava kokoava nimeke (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste)
Tarvittaessa voidaan käyttää ilmaisuja Käsikirjoitus ja Valikoima. 240-kentässä suositellaan kuitenkin käytettäväksi vain Käsikirjoitus-termiä. Suomalaisessa musiikkiluetteloinnissa Valikoima-termiä ei käytetä merkityksessä "teoksen osien joukko", vaan sen sijasta käytetään termiä Otteita, joka merkitään ‡p-osakenttään. Valikoima-termiä voidaan käyttää vain yhtenäistetyn kokoomanimekkeen kentässä 243 sekä (tekijä/)nimeke-lisäkirjauksissa kentissä 6XX, 7XX ja 8XX (ARSCA). Yhtenäistetty kokoomanimeke ei identifioi yhtä teosta, vaan joukon teoksia (esim. "‡a Sinfoniat"). "Valikoima" muodostaa osan tästä teosjoukosta ("‡a Sinfoniat. ‡k Valikoima").
243 1# ‡a Haydn, Joseph, ‡e säv. ‡t Kvartetot, ‡m jouset; ‡o sov., piano. ‡k Valikoima.
VERTAA: 240 1# ‡a Mikrokosmos, ‡n Sz107. ‡p Otteita; ‡o sov., jousikvartetti / Serley