Oppimistavoitteet Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II

Last modified by jramo@helsinki_fi on 2024/02/13 07:37

Oppimistavoitteet, Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II

 

Alla olevasta taulukosta voi tarkistaa, millä tasolla kurssilla opittavat aihealueet olisi tarkoitus osata. Tarvittavat lähtötaidot olisi hyvä omata jo ennen kurssin alkua. Tähdellä merkityt asiat opitaan kurssilla Johdatus yliopistomatematiikkaan, jonka voi käydä tämän kurssin kanssa yhtä aikaa.

Oppimistavoitetta lähestyvät taidot omaava on jo oppinut kurssilla opetettavia asioita merkittävässä määrin. Oppimistavoitteen saavuttaminen kaikissa osa-alueissa tarkoittaa käytännössä, että on mahdollisuus korkeimpaan arvosanaan.

Huom. Tässä taulukossa "vektoriavaruus" tarkoittaa aina äärellisulotteista reaalikertoimista vektoriavaruutta R n tai sellaisen aliavaruutta (esim. suoraa, tasoa, 3-ulotteista avaruutta jne.) ja "vektori" äärellisulotteista reaalikomponenttista vektoria.

Aihesisällöt

 

Esitiedot

Oppimistavoitetta lähestyvät taidot

Oppimistavoitteen saavuttavat taidot

Vektoriavaruudet

Osaa selvittää, kuuluuko annettu avaruuden Rn vektori toisten vektorien virittämään aliavaruuteen.

Osaa selvittää, onko avaruuden Rn vektorien muodostama jono vapaa.

Osaa selvittää, onko annettu avaruuden Rn vektorijono avaruuden kanta.

Ymmärtää, että muutkin kuin avaruuden Rn alkiot voivat olla vektoreita (esim. matriisit, vektorit, kuvaukset).

Hahmottaa origon kautta kulkevat suorat ja tasot avaruuden Rn aliavaruuksina.

Osaa käsitellä virittämistä, vapautta ja kantaa yleisessä vektoriavaruudessa samaan tapaan kuin avaruudessa Rn (ks. esitiedot).

Osaa määrittää vektorin koordinaattivektorin annetun kannan suhteen.

 

Osaa osoittaa osajoukon aliavaruudeksi tai näyttää vastaesimerkillä, että kyseessä ei ole aliavaruus.

Ymmärtää, että aliavaruudet ovat vektoriavaruuksia.

Osaa määrittää aliavaruuden dimension, kun kanta on helppo löytää.

Osaa vaihtaa koordinaattiesityksestä toiseen käyttäen kannanvaihtomatriisia.

Lineaarikuvaukset

Tietää, kuinka matriseilla voi kertoa vektoreita.

Osaa määrittää matriisin ominaisarvot ja niitä vastaavat ominaisvektorit.

Osaa määrittää osajoukon kuvan sekä alkukuvan kuvauksessa.*

Osaa tutkia, onko annettu kuvaus injektio, surjektio tai bijektio.*

Tietää, kuinka matriisit tuottavat lineaarikuvauksia ja osaa määrittää lineaarikuvauksen standardimatriisin.

Pystyy määrittämään lineaarikuvauksen arvoja, kun kantavektorien kuvavektorit tiedetään.

Osaa tutkia, onko annettu vektori lineaarikuvauksen ytimessä tai kuvassa.

Osaa määrittää lineaarikuvauksen ominaisarvot ja niitä vastaavat ominaisavaruudet.

Osaa näyttää, että kuvaus on lineaarinen tai osoittaa vastaesimerkillä, että kyseessä ei ole lineaarikuvaus.

Tietää, että lineaarikuvauksen matriisin sarakkeet ovat luonnollisen kannan vektorien kuvavektorit ja osaa hyödyntää tätä lineaarikuvauksen matriisin määrittämisessä.

Osaa määrittää lineaarikuvauksen ytimen ja kuvan sekä aliavaruuden kuvan lineaarikuvauksessa.

Tietää, kuinka lineaarikuvauksen injektiivisyyden näkee kuvauksen ytimestä.

Osaa tarkistaa, onko lineaarikuvaus isomorfismi.

Osaa päätellä lineaarikuvauksen ominaisarvot ja ominaisvektorit kuvauksen geometristen omiaisuuksien perusteella.

Sisätulo

Hallitsee avaruuden Rn pistetuloon perustuvat kohtisuoruuden ja normin määritelmät.

Osaa käyttää avaruuden Rn pistetulon laskusääntöjä.

Osaa kuvan perusteella määrittää vektorin projektion yhden vektorin virittämälle aliavaruudelle.

Hahmottaa sisätulon pistetulon yleistyksenä.

Hallitsee kohtisuoruuden ja normin määritelmät sisätulon tapauksessa ja osaa laskea niillä.

Osaa päätellä, onko annettu vektori aliavaruuden kohtisuorassa komplementissa.

 

Osaa määrittää aliavaruuden kohtisuoran komplementin.

Osaa määrittää vektorin projektion usean vektorin virittämälle aliavaruudelle.

Osaa määrittää vektorin kohtisuoran komponentin annettua aliavaruutta vastaan.

* Asia opitaan kurssilla Johdatus yliopistomatematiikkaan, jonka voi käydä tämän kurssin kanssa yhtä aikaa.