700 Lisäkirjaus - henkilönnimi

700 - LISÄKIRJAUS - HENKILÖNNIMI (T)

Indikaattorit:

Ensimmäinen - Nimikirjauksen muoto (ks. ensimmäisen indikaattorin arvojen selitykset kentästä 100)
0 - Nimen osien järjestys suora
1 - Nimen osien järjestys käänteinen
3 - Suvun nimi

Toinen - Lisäkirjauksen tyyppi
# - Tieto puuttuu
2 - Analyyttinen kirjaus (lisäkirjauksen kohde sisältyy bibliografisessa tietueessa kuvailtuun kohteeseen)

Osakenttäkoodit (valikoima):

‡i - Suhdetta kuvaava ilmaus (T)
‡a - Henkilönnimi (ET)
‡q - Henkilönnimen täydellisempi muoto (ET)
‡c - Arvonimet ja muut nimeen liittyvät sanat (T)
‡d - Nimeen liittyvät aikamääreet (ET)
‡e - Funktiotermi (T)
‡t - Nimeke: ei artikkelia, iso alkukirjain (ET)
‡m - Esityskokoonpano: pieni alkukirjain, edellä pilkku (T)
‡n - Numerointitieto: pieni alkukirjain, edellä pilkku (ET)*
‡r - Sävellaji: edellä pilkku (ET)
‡g - Muut tiedot: ympärillä sulkumerkit (ET)**
‡n - Osan numerointitieto: iso alkukirjain, edellä piste (T)*
‡p - Teoksen osan nimeke: iso alkukirjain, edellä pilkku, kun edeltävänä osakenttänä ‡n, jossa osan numero, muuten piste (T)
‡s - Versio ["libretto", "sanat" tai merkintö partituurin muodosta]: iso alkukirjain, edellä piste (ET)
‡o - Sovitusmerkintö: pieni alkukirjain, edellä puolipiste (ET)***
‡l - Teoksen kieli: pieni alkukirjain, edellä pilkku (ET)***
‡k - Muotoa kuvaava kokoava nimeke, edellä piste (T)
‡3 - Aineiston osa, jota tiedot koskevat (ET)
‡5 - Organisaatio, johon kentän tiedot pätevät (ET)

* ‡n-osakenttää voidaan toistaa, jos osajako on monitasoinen eli numerointitietojen välille tulee piste
** musiikkiaineistossa ‡g-osakenttää käytetään vain kokonaisuutta koskevien muiden tietojen merkitsemiseen
*** ‡o- ja ‡l-osakenttien keskinäinen järjestys Kansalliskirjastossa: ‡l ‡o

Loppupiste: Kentän loppuun lisätään piste, jos kenttä ei muuten lopu lyhenteen pisteeseen tai virkkeen lopetusmerkkiin (pisteeseen, huutomerkkiin, kysymysmerkkiin, kolmeen pisteeseen). Pistettä ei lisätä, jos kenttä loppuu sulkumerkkiin, yhdysmerkkiin tai ajatusviivaan. Jos viimeinen osakenttä on ‡3, piste lisätään tarvittaessa ennen sitä.

Luettelointisäännöt:
Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot, s. 26 - 27, 57 - 80, 86 - 121, 165 - 238

Muita lähteitä:
MARC 21 -formaatin sovellusohje: http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28202301
Musiikin ATK-luettelointi, s. 65 - 66
Musiikin luettelointi ja sisällönkuvailu / Poroila & Mäkelä, s. 78 - 84

MARC 21 (Full): http://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd700.html
MARC 21 -suomennos: http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/70X-75X.htm

700-KENTÄN KÄYTTÖ

TARKISTA INDEKSISTÄ JA KOPIOI!
VIOLA: jos nimenmuotoja on useita, käytä auktorisoitua muotoa.

Kenttää käytetään lisäkirjauksiin henkilönnimistä.

Tekijät merkitään seuraavassa järjestyksessä: 1) säveltäjät 2) sanoittajat 3) sovittajat 4) esittäjät (solistit ensimmäiseksi, johtaja viimeiseksi) 5) muut (esim. toimittajat, musiikkiteoksen pohjana olevan runon tai näytelmän kirjoittajat).

‡a - Henkilönnimi

Sukunimi ja etunimi erotetaan toisistaan pilkulla. Etuniminä käytetään vain joko koko etunimeä tai etunimen ensimmäistä kirjainta. Jos etunimistä tiedetään vain etukirjaimet, kirjaimien väliin tulee tyhjämerkki. Alkukirjaimen perään tulee piste.

‡c - Arvonimet ja muut nimeen liittyvät sanat

Muut nimeen tehtävät lisäykset selventävät useimmiten suoraa yksiosaista nimeä.

‡d - Nimeen liittyvät aikamääreet

Henkilöiden elinvuosia käytetään erottamaan samannimiset henkilöt toisistaan. Myös suomalaisen henkilön syntymävuotta voi käyttää, jos henkilö ei itse sitä kiellä. Jos henkilö käyttää useita nimiä ja yhteen niistä on täytynyt lisätä elinvuodet, voidaan myös muihin henkilön käyttämiin nimiin lisätä elinvuodet. Jos tietokannassa ennestään olevaan elinvuodettomaan henkilönnimeen lisätään elinvuodet, lisätään elinvuodet myös tekijä/nimeke-kirjauksiin kentissä 600, 700 ja 800 sekä vastaaviin tekijä/nimeke-auktoriteetteihin.

ARSCA: Henkilöiden elinvuosia käytetään ensisijaisesti erottamaan samannimiset henkilöt toisistaan, mutta niiden merkitseminen myös muuten on sallittua.

‡e - Funktiotermi

Funktiotermi kuvaa henkilön suhdetta teokseen. Funktiomerkintä tehdään aina silloin, kun kyseessä ei ole kirjoittaja (esim. soitinkoulut) tai kirjan tai äänitteen haastattelija/haastateltava.

VIOLA: Esittäjistä käytetään funktiolyhennettä esitt. täsmentämättä soitinta tai äänialaa. Poikkeuksena tästä kuoron- tai orkesterinjohtajista käytetään lyhennettä joht. Myös puheäänitteiden lausujat, lukijat ym. saavat lyhenteen esitt.

Funktiokoodit (valikoima):

esitt. - esittäjä
joht. - johtaja
miks. - miksaaja
mus. - elokuvamusiikista vastaava tekijä ("musiikki:")
san. - sanoittaja
sov. - sovittaja
säv. - säveltäjä
tuott. - tuottaja
äänitt. - äänittäjä

Esimerkit:

700 1 # ‡a Harmaja, Saima, ‡e san.
700 1 # ‡a Kuusisto, Pekka, ‡e esitt.
700 1 # ‡a Pihlajamaa, Kimmo, ‡e tuott.

ARSCA: Taidemusiikkiluetteloinnissa esitt.-funktion sijasta käytetään instrumenttien ja äänialojen nimiä lyhentämättöminä.

700 1 # ‡a Mattila, Karita, ‡e sopraano.
700 1 # ‡a Kuusisto, Pekka, ‡e viulu.

‡t - Nimeke

‡t-osakentästä alkava kirjauksen osa on osakentiltään identtinen 240-kentän kanssa lukuun ottamatta ‡a-osakentän korvautumista ‡t-osakentällä. Lisäksi ‡t-osakentän alussa oleva artikkeli jätetään pois ja nimeke aloitetaan isolla alkukirjaimella. 

Analyyttiset tekijä/nimeke-lisäkirjaukset (= 2. indikaattorin arvona 2)

ARSCA: Emoissa analyyttisiä tekijä/nimeke-lisäkirjauksia voidaan käyttää ns. pikaluetteloinnissa yhdessä 505-kentän kanssa (505-kentässä julkaisun sisältö ja 583-kentässä esim. merkintä "Luettelointi kesken (lisäkirjaukset luetteloitu)", ks. 583-kentän ohje).

ARSCA: Formaatti ei tällä hetkellä anna toimivaa mahdollisuutta säilyttää tekijä/nimeke-lisäkirjauksissa nimekkeen aloittavaa artikkelia, mutta ARSCA-tietokannassa ongelma on ratkaistu seuraavasti: Artikkeli merkitään erilliseen osakenttään ‡9 ja nimeke osakenttään ‡t isolla alkukirjaimella. Osakentässä ‡9 olevan artikkelin perään merkitään alaviiva, jos seuraava sana alkaa pienellä alkukirjaimella, joka on muutettu isoksi alkukirjaimeksi siksi, että se on osakentässä ‡t ensimmäisenä. (Samat merkinnöt ovat käytössä tekijä/nimeke-auktoriteettitietueissa sekä auktorisoiduissa muodoissa että viittausmuodoissa.)

Esimerkkejä (ARSCA)

700 12 ‡a Rimski-Korsakov, Nikolai, ‡e säv. ‡t Sadko, ooppera. ‡p Hindulaulu; ‡o sov., piano, 4-kät.
(esim. nelikätisiä pianosovituksia sisältävästä alkeiskokoelmasta)

700 12 ‡a Wagner, Richard, ‡e säv. ‡9 Die ‡t Meistersinger von Nürnberg, ‡n WWV96. ‡p Alkusoitto.

700 12 ‡a Rossini, Gioachino, ‡e säv. ‡9 Il_ ‡t Barbiere di Siviglia. ‡p Alkusoitto.

Osakohteissa analyyttisiä kirjauksia voidaan haluttaessa käyttää mahdollisten kieliversioiden ilmaisemiseen tai sikermän osista, jotka halutaan haettaviksi yhtenäistetyssä muodossa.

Esimerkki (ARSCA)

100 1# ‡a Lithenius, Sofie, ‡e säv.
240 10 ‡a Julen är kommen
245 10 ‡a Joulu on tullut = ‡b Julen är kommen / ‡c Sofie Lithenius ; sov. E. M.
546 ## ‡a Teksti: suomi, ruotsi.
700 12 ‡a Lithenius, Sofie, ‡e säv. ‡t Julen är kommen, ‡l suomi (Joulu on tullut) 

HUOM! Analyyttiset tekijä/nimeke-lisäkirjaukset eivät itsessään ilmaise sitä, että nimeke on vahvistamaton tai epävarma. Tarvittaessa yhtenäistetyn nimekkeen vahvistamattomuus ilmaistaan kentässä 583, johon voidaan kirjata "YMN vahvistamaton". Mahdollisen auktoriteettitietueen kontrollikentän 008 merkkipaikassa 33 käytetään tällöin koodia "c : vahvistamaton muoto (varmistettavaa tietoa ei ole käytettävissä)".

Ei-analyyttiset tekijä/nimeke-lisäkirjaukset (= 2. indikaattorin arvona #) 

Yhtenäistetystä kokoomanimekkeestä voi halutessa tehdä myös ei-analyyttisen tekijä/nimeke-lisäkirjauksen. 

Esimerkki (ARSCA):

100 1# ‡a Beethoven, Ludwig van, ‡e säv.
243 10 ‡a Teokset. ‡k Valikoima
245 14 ‡a Brendel spielt Beethoven : ‡b die Klavierkonzerte, die Klaviersonaten.
700 1# ‡a Beethoven, Ludwig van, ‡e säv. ‡t Konsertot, ‡m piano, ork.