Metatiedot

Last modified by mqheikki@helsinki_fi on 2024/02/07 06:49

Metatieto on tietoa tiedosta: se kuvailee millaista tieto on. Metatieto voi kuvailla esimerkiksi näytekokoelman sijainnin, näytetietojen merkityksen tai tavan, jolla ne on saatu selville (Jones ym. 2006). Metatietoa tarvitaan jotta tietoa voitaisiin tulkita ja käyttää. Ihmisen luettavissa oleva metatieto on oleellista, jotta tieto olisi käytettävissä pitkän ajan kuluessa ja yhdisteltävissä muiden tietovarantojen tietoihin (Jones ym. 2006). Jotta tiedon käsittely onnistuisi myös automaattisesti, tarvitaan myös yksityiskohtaista metatietoa tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa metatiedon esittämistä jonkin metatietostandardin avulla (Jones ym. 2006). (Joskus termillä dokumentointi tarkoitetaan käytännössä metatietoja (esim. Chapman 2005b).)

Metatieto voi kertoa ainakin (Jones ym. 2006):

  • Kontekstin: mikä kokoelma on ja mitä sisältöä siinä on
  • Käsittelytavat: miten tietoon on päädytty
  • Tiedon rakenteen ja muodon: miten tieto on tallennettu

Jotta aineiston luotettavuutta voitaisiin arvioida mahdollisimman hyvin, kannattaisi jokaisen tiedon yhteyteen merkitä mihin se perustuu, sekä kuka on tuottanut tiedon ja milloin. Samat tiedot kannattaa tallentaa myös tehdyistä tarkistuksista ja korjauksista (Chapman 2005b).

Metatieto myös lisää tiedon käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi sukupuolitiedon yhteyteen kannattaa kertoa millä perusteella se on saatu selville. Jos sukupuoli on määritetty ulkoisten tuntomerkkien perusteella, ei tätä tietoa sukupuolesta voida käyttää tutkittaessa minkä ulkoisten tuntomerkkien perusteella sukupuoli voidaan määrittää, koska tämä olisi kehäpäätelmä.

Tiedon muodosta kertovaa metatietoa on esimerkiksi Mannerheimin kovakuoriaiskokoelmassa olevien keruupaikkalappujen (Kuva 4) merkityksen kertova avain. Jos mitään avainta ei olisi olemassa, lappujen tietosisältöä ei voitaisi käyttää. Jos metatietoa ei ole asianmukaisesti tallennettu tai julkaistu, tiedon tulkinnassa ollaan riippuvaisia sen kerääjän elämänvaiheista (Jones ym. 2006) tai muusta epävirallisesta tiedosta. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ollaan valmistelemassa suositusta mitä metatietoja kokoelmista tulisi tallettaa (keskustelu 26.3.2008, Hanna Koivula).