2. Digitaalisen oppimisympäristön rakentaminen

Vaikka kurssilla käytettäisiin etäopetusta, niin sen suunnittelussa toimitaan pääosin samoin kuin luokkahuoneissa tapahtuvan opetuksen suunnittelussa. Siinä tulee ottaa huomioon opiskelija-aines eli kohderyhmä, opetuksen sisältö, materiaalit, mahdolliset opiskelijoiden aktivointitehtävät sekä muut oppimistehtävät ja oppimisen arviointi. 

Lisäksi uutta digitaalista oppimisympäristöä perustettaessa oman osaamisen ja jaksamisen resurssit on hyvä huomioida,  ja tarkistaa koulutus/tukitarve halutuille digitaalisille välineille, jos ne ovat uusia oppiaineen opettajille.

Digitaalisen oppimisympäristön suunnittelu

Etäopetustoteutuksissa kurssin muun suunnittelun lisäksi tulee pohtia, millaiset digitaaliset oppimisympäristöt palvelisivat kurssin tavoitteita. Tässä listataan mahdollisia välineitä, mutta niiden tarkempaan käyttöön pitää tutustua kunkin välineen omista ohjeista.

Digitaalisena oppimisympäristönä Helsingin yliopistossa käytetään pääasiallisesti Moodlea, jossa voidaan julkaista opetukseen liittyvät ohjeet, aikataulut, oppimistehtävät ja niiden palautukset, etätentit ja arvioinnit, ym. Moodleen liittyvä ohjeistus ja kurssien tilausohjeet löytyvät Opettajan Moodle-ohjeista.

Kurssin etäopetukseen ja samanaikaisen vuorovaikutuksen alustana Helsingin yliopistossa käytetään Zoomia. Zoom soveltuu etänä tai hybridinä toteutettaviin luennointiin, seminaareihin, ryhmäopetukseen ja pienryhmätoimintaan. Zoomissa ei voi varastoida kurssimateriaaleja ym, joten Zoom tarvitsee opetuksen tueksi vielä Moodlen. Tutustu, miten voit luoda kurssin Zoom-alueen. 

Moodlen ja Zoomin lisäksi kurssilla voidaan käyttää myös seuraavia erillisiä aktivointiohjelmia kuten

• Presemo: soveltuu kyselyjen tekemiseen - HY:n tukema sovellus
• Flinga: valkotaulu ja tiedon rakentelu ryhmässä - HY:n tukema sovellus
• Miro: edistyneempi valkotaulu ja tiedon rakentelu ryhmässä - ei tuettu, mutta ilmainen edu-lisenssi (tämä ohjelinkki vaatii HY-tunnukset)

Zoomissa on nykyään edistyneempi Flingan kaltainen valkotaulu, jota voi käyttää ilman Zoom-tapaamistakin sekä aktivointiin monipuolisempi Poll-toiminto, mutta käyttämällä Zoomista erillistä sovellusta on hyötynsä silloin, kun opetus on hybridiä - jos läsnä osallistuvien täytyy käynnistää Zoom-sovellus osallistumiseen aktiviteetteihin voi se vahingossa myös aiheuttaa ongelmia opettajan Zoom-lähetykseen esim. äänen kiertämisongelmien tai tilan verkkokapasiteetin tukehtumisen myötä.

Opetusvideoiden teko ja julkaiseminen

Kurssilla voidaan esittää myös opettajan tuottamia opetusvideoita. Opetusvideot ovat useimmiten sen verran isoja, että niitä ei voi tallentaa suoraan kurssin Moodle-alueelle (maksimi tiedostokoko on 50 MB), vaan ne pitää julkaista ensin erillisellä videon julkaisualustalla. Helsingin yliopistossa videoiden julkaisualustoina toimivat:

• Unitube-Lataamo (jako täysin avoimesti löydettävällä linkillä, yksityisesti saatavalla linkillä tai Moodle-alueen sisälle rajatusti)
• Thinglink (360-videot ja interaktiiviset visuaaliset sisällöt - täysin avoimet videot tai yksityisesti saatavalla linkillä tai Thinglink-ryhmälle, perustettava erikseen)
• Teams/OneDrive (julkaisu yksityisesti saatavalla linkillä tai käyttäjätunnuksella rajatulle joukolle)

Opiskelijoiden tuottamien videoiden julkaiseminen

Unitube soveltuu niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tuottaman videomateriaalin julkaisualustaksi. Unitubessa opetukseen liittyvät videot voidaan julkaista ns. Moodle-rajatusti, jolloin videot näkyvät vain kurssin Moodle-alueella oleville. Helpompaa on Unituben "jako linkillä"-ominaisuus, jolla saa piilotetun linkin jonka voi lähettää kenelle tahansa tai laittaa minne tahansa, ja videoiden katsominen ei vaadi kirjautumista. Video ei ole salainen, mutta vain linkin tietävät voivat nähdä sen. Moodle-alueelle rajatuissa videoissa tämä ei ole mahdollista koska videoita voi katsella vain tietyn Moodle-alueen sisällä joten ne ovat vähän paremmin suojattuja. Rajaaminen on kuitenkin täysin opettajan käsissä vaatien Moodlen opettajanoikeudet ja soveltuukin parhaiten opettajan omille videoille, ei opiskelijoiden jakamille videoille.

Kuva 1. Lataamon videosarjan julkaisuasetukset, joissa "Jaettu linkillä" on helpoin tapa jakaa video ilman, että se on kuitenkaan löydettävissä verkosta esim. Unitube Katsomosta.

Jos kurssilla tuotetaan yhdessä videomateriaalia, niiden kokoamisessa voidaan hyödyntää Unitube-Lataamon lisäksi yliopiston O365:n kuuluvaa OneDriveä. Opettajan tekemän jaetun kansion avulla opiskelijat voivat palauttaa työnsä yhteiseen paikkaan, jonka jälkeen ne voidaan julkaista halutulla tavalla (esim. Unitube Lataamossa oleva videosarja). Videoita voi katsoa suoraan OneDrivestäkin, mutta se ei ole suositeltu julkaisupaikka ainakaan pidempiaikaiseen käyttöön tarkoitetuille videoille. Videot OneDrivessä pyörivät hitaammin eikä niihin saa tekstitystiedostoja erilleen lisättynä vaan tekstitys täytyy polttaa videoon kiinni.

Opiskelijoiden omien videotöiden osalta täytyy opetuksessa painottaa, että videoita ei saa levittää opiskelijoiden suostumuksen rajojen vastaisesti ettei käy niin, että yhden opiskelijan video leviää hallitsettomasti toisen opiskelijan jakaessa linkin eteenpäin. Videon leviäminen on aina riski, oli suojaustaso mikä hyvänsä (ruudunkaappausohjelmalla voi aina ottaa talteen videon jos sen katseleminen on mahdollista), joten sellaista materiaalia joka on hyvin yksityistä - esim. haastatteluvideon harjoittelu - niin voi olla parempi, että tiedosto on vain opettajan hallussa eikä sitä laiteta nähtäväksi suoraan mihinkään katselupalveluun vaan tarpeen mukaan vain näytetään opiskelijoille paikallisesti esim. luokassa.