Työryhmän 1 toiminta-arkkitehtuuri

Last modified by kovero@helsinki_fi on 2024/01/16 08:10

Toiminta-arkkitehtuuri ohjaa arkkitehtuurin muiden osa-alueiden kuvaamista. Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa (tai listaa/linkittää) kirjastojärjestelmän osa-alueeseen vaikuttavat strategiat, tavoitteet, palvelut ja prosessit.

Kartoitetaan ja kuvataan:

  1. kirjastojen toimintaan vaikuttavia strategioita ja kerätään niistä oleellisia linjauksia
  2. linjauksista vedetään päämääriä (ryhmän 6 alueella), joita saavuttamaan järjestelmässä on toimintoja
  3. osa-alueen toiminnot
  4. toiminnon suorittamiseen tarjottavien palveluiden nykytila
  5. toiminnon suorittamiseen tarjottavien palveluiden tavoitetila
  6. toiminnan kannalta oleelliset sidosryhmät
  7. toimijoiden roolit

Mitkä strategiat ohjaavat kirjastojen toimintaa ja tavoitteita? Miten strategiat näkyvät kyseisellä kirjastojärjestelmän osa-alueella?

Toiminnot

#

Toiminnon kuvaus

Työryhmät joihin rajapintoja

Prioriteetti (0/5 - 5/5)

Päämäärä

Odotettavat hyödyt

Hyödyn saaja

Toiminnon mittari

Muuta

1

AINEISTON KUVAILU

Työryhmän Manifesti

Kuvailun tavoite on tarkoituksenmukainen tiedonhakuympäristö, jossa käyttäjä voi löytää, tunnistaa, valita, saada käyttöönsä tietoa ja aineistoja. Tämän tavoitteen mahdollistaa funktionaalista kuvailua eli FRBR-mallia toteuttava RDA-kuvailustandardi.

Aineistoa kuvaavat entiteetit:
- teos - ekspressio - manifestaatio - kappale
- henkilö - suku - yhteisö
kuvaillaan attribuutein ja luodaan tarvittavat hakutiedot
Teoksen aiheet kuvataan
Entiteettien väliset suhteet kuvataan.

Kuvailussa noudatetaan kansainvälisiä ja kansallisia kuvailun periaatteita.





 

2,3,4,5

5

45, 46, 3, 4, 6, 25, 26, 36, 39

RDA-kuvailun ohjeita ja periaatteita noudattamalla luodaan yhdessä metatietoa, joka on:
- yhteiskäyttöistä
-johdonmukaista
-tarkoituksenmukaisesti jäsentynyttä
- käyttäjän tarpeista lähtevää
- web-ympäristössä toimivaa


Toiminnan:
 -taloudellisuus
-joustavuus monenlaisten aineistojen kuvailuun

Metatiedon hyvä laatu:
- edistää tiedonsaantia,
- helpottaa ja tehostaa tiedonhakua.

Suomalainen julkaisutuotanto näkyy ja on löydettävissä kansainvälisissä ja kansallisessa tiedonhakuympäristössä.

Rakenteistettu metatieto edistää kirjaston tuottaman metadatan käytettävyyttä globaalissa verkossa,  eri tietojärjestelmissä


Tiedon tuottaja
Asiakas

 


2

TIETOVARANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN KUVAILUSSA

1. Kuvailussa käytettävät tietovarannot
 
Kuvailussa käytettävät kontrolloidut termit ja ilmaisut ovat poimittavissa sanastoista sekä tiedontuotannossa että tiedonhaussa asiakaspinnassa.

Tunnisterekisterit kansallina metatietovarantoina, kuten myös esim. asiasanastot tai toisten maiden kansallisbibliograf metatietovarantoja

2. Tiedonlähteinä käytettävät tietovarannot


3. Standardit ja ohjeet
- sisäänrakennetut (alt-tekstit ym)
- ulkoa linkatut, itse valitut


4. Tallentajan oman "profiilin" muokkaaminen


- sanastojen ja muiden sisäisten tietovarantojen ylläpito

- tietovarantotietojen ylläpito

- tarjotaanko esim. itseylläpidettyjä sanastoja myös ulkopuoliseen käyttöön?

5

5

Tiedonhaku ja tiedontuotanto peilaavat tosiaan.

Kuvailussa käytettävät yhdenmukaiset termit ja ilmaukset valmiina ja helposti käytettävissä..

Tunnisteet termeille ja ilmauksille.

Yhdenmukainen metatieto:
edistää tiedonhaun tuloksellisuutta

Taloudellisuus:
- työprosessi nopeutuu
- edistää yhteistyötä metatiedon tuotannossa

Tunnisteiden käyttö kuvailutiedoissa:
- parempi tietojenkäsittely, - parempi hakutulos
- monikielisyys, Suomi paremmin mukana kansainvälisessä metatietoyhteistyössä,
Suomessa julkaistut teokset paremmin löydettävissä



Asiakkaat

Tiedontuottajat

Kirjastot

Tekijät/Julkaisijat

 

- järjestelmässsä ylläpidetty tietovaranto
- järjestelmään kokonaan siirretty tietovaranto, jota päivitetään ulkopuolisesta lähteestä

- tietovaranto, josta siirretään järjestelmään yksittäisiä tietoja, joita päivitetään linkin perusteella
- tietovaranto, johon linkataan järjestelmästä
- tietovaranto, josta siirretään yksittäisiä tietoja

Tunnisteihinhan liittyy aina metatietoa esim. manifestaatiosta, henkilöstä, käsitteestä, ja vice versa jokainen entiteetti on identifioitava tunnisteen avulla, joten tunnisteet ovat myös entiteetteihin liittyvien elementtisettikokonaisuuksien identifioijia.


lisäselityksiä sääntökohdille
Voidaan itse linkata räätälöityjä


Tallentaja voi itse valita sopivat apuvälineet toiminnasta riippuen.

3

KUVAILUTIETOJEN YHTEISKÄYTTÖISYYS

  1. Ennakkotiedot
Metatietoja ilmestyvistä aineistoista kuvailun pohjaksi julkaisijoilta tai/ja  tekijöiltä

Yhteydet hankintaan
- kustantajalta järjestelmään tulevat tiedot poimittraviksi
- tietueet on haettavissa omaan järjestelmään

2.  Muista tietokannoista poimittavat valmiit kuvailutiedot

3.  Poimittavat kuvailun elementit (muiden organisaatioiden ylläpitämät tietovarannot. esim järjeston nimimuodot)

4. Kuvailussa käytettävien poimintatietolähteiden valitseminen ja määritteleminen


Järjestelmän tulee tukea kuvailussa käytettyjä eri formaatteja "mapping framework"
- sisäänrakennetut siirtymät formaatista toiseen (konversiot) (esim. Onix -> Marc, Marc-> Onix , tai Usemarconin korvaava, Marcformaateista -> RDA:ta tukevaan formaattiin)

Yhteismitallisuutta etsitään/luodaan konekielisten lausekkeiden avulla
Näiden joukko-oppimaisten "mappaussääntöjen" avulla voidaan purkaa looginen päättelyketju (smart-down) tarvittaessa spesifien termien tasolla (konvertointia esim. MARC21:stä uuteen datamalliin ei välttämättä tarvitsisi tiettyjen elementtien kohdalla tehdä, vaan mappaus korvaisi konvertoinnin).
Sisäisen datamallin eri nimialueiden elementtien suhteet toisiinsa voisi esittää suhteina tietokannan tauluissa.

3,4,5
















3,4 ,5




3,4




3,4






5







5

5

Tietojen saatavuus julkaisijoilta/tekijöiltä mahdollisimman kattavasti ja helposti

Metatieto  mahdollisimman hyvin sellaisenaan  hyödynnettävissä


Avoimen metatiedon tarjoaminen

Ennakoitavuus:
-tieto ilmestyvistä aineistoista ja niiden saatavuuden ajankohdasta
- aineistohankinnat ajoissa
- aineistot saadaan nopeasti asiakkaille

Taloudellisuus:
- valmista metatietoa kuvailuun

Tiedon luotettavuus

Asiakkaat

Tiedontuottajat



 

4

KUVAILUN METATIETOJEN TUOTTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN


Kaikesta järjestelmään tallennetusta kuvailutiedosta tallennetaan myös metatietoa.

Kuvailutiedon käyttöoikeustiedot - kenelle tieto näytetään (näkyvyys), kuka sitä saa muokata (muokattavuus) ja kuka sen omistaa (omistajuus) ja/tai kenelle se on merkityksekästä ('scope').

Kuvailutiedon tila - esimerkiksi 'poistettu', 'korjattava', 'odottaa hyväksymistä'.

Kuvailutiedon suhteet muihin  kuvailutietoihin - esimerkiksi 'korvaava tieto', 'rinnakkainen tieto', 'ristiriitainen tieto'.

Kuvailutiedon päivityshistoria - esimerkiksi kuka tiedon on tallentanut, milloin ja mistä lähteestä.

Kuvailutiedon muutoshistoria - voidaan tarkastella kuvailutietoa (tai niiden joukkoa) sen halutun ajanhetken muodossa.

5

5

9, 28, 29,




- Työ-/ päivityshistorian hallinta
- Korjaavat toimenpiteet


Voidaan palata siihen mitä on tapahtunut ym.

 Tiedon tuottaja/
 tuottajayhteisö

 


5

TILASTOINTI JA RAPORTOINTI 
 Output kirjastoille
- tilastot kirjastokohtaisesti esim. uutuusluettelot
- tilastot luetteloijakohtaisesti
- tietojen alkuperä

Järjestelmästä tulee olla mahdollista siirtää tarvittavat tilastotiedot automaattisesti mm. yhteistilastoon

- kokoelmatiedot esim. 0-lainat
- kausijulkaisujen säilytysyksikköjen (=vuosikertojen) laskenta

Kokoelmahallinnan toiminto
- kirjastojärjestelmän tulee sisältää työkaluja kokoelmahallintaa varten
- työkalujen oltava konfiguroitavissa

5




2,3,4,5





3,4,5,

4, 6, 7, 9, 13, 20, 24, 25, 28, 29
Nämä 3 päämääräämme sisältyvät aika hyvin jo oleviin päämääriin:Saadaan mahdollisimman helposti ulos eri tilastojen vaatimat tiedot


Toiminnan, tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden osoittaminen.

Vertailtavuus eri kirjastojen välillä.

Kansalliset tilastot
(kts. http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi)

Tilastot omiin tarpeisiin
- kirjaston omat tarpeet
- kehysorganisaation tarpeet
- asiakkaiden tarpeet

Kokoelmien evaluointi
- esim 0-lainaustilastot kokoelmahallinnassa

Tietojen alkuperän ja löydettävyyden varmistaminen

Kokoelmahallinnan tarpeisiin, eri listausten tekemiseen ym. (esim. Access-listojen tilalle)

Kansalliset tilastot
(kts.http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
 Tilastot omiin tarpeisiin
- kirjaston omat tarpeet
- kehysorganisaation tarpeet



Kokoelmien evaluointi
- esim 0-lainaustilastot kokoelmahallinnassa



Kokoelmahallinnan tarpeisiin, eri listausten tekemiseen ym. (esim. Access-listojen tilalle)

Tiedontuottajat
Kirjaston johto
Toiminnan rahoittajat
Asiakkaat

 

 

6

ASIAKKAALLE SUUNNATUT TOIMINNOT  

a) yhteisöllinen metatiedon tuottaminen

- Asiakkaiden osallistuminen metadatan tuottamiseen

- Ohjelma mahdollistaa asiakkaiden tekemät arvostelut aineistosta, suositus -toiminto

- Palautteenantomahdollisuus

b) metatiedon hyödynnettävyys ja avoimuus

- Tallennettu metatieto on asiakkaan hyödynnettävissä tiedonhaussa
- tietojen (ja tietueiden) siirto toisiin järjestelmiin, esim. viitteidenhallintaohjelmiin
- metatiedon käyttö ja uudelleen käyttö asiakkaiden erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tuotteisiin

Personoidut palvelut:

- Asiakkaan haku-/(lainaus)käyttäytymisestä kertyneen datan perusteella  aineistosuosituksia.

- "My Collections" - oma kirjahylly





2,3,4,5

3

6

Edistetään yhteisöllistä metatiedontuottamista, yhteiskäyttöisyyttä ja avointa jakamista.

Taloudelliset, tehokkaat työtavat,
samanaikaisesti laadukkaat metatiedot.

Asiakkaat (voivat olla myös muita metadataa tuottavia toimijoita) voivat "ohjatusti" tuottaa kuvailevan metadatan sisältöä, kuten auktoriteettitietoja, sisällönkuvailua ja ehdottaa/tehdä linkityksiä.

(= "wikiluettelointi")

Hyödynnetään uusi teknisiä sovelluksia sitä mukaa kuin niitä kehitetään.

Asiakkaat voivat antaa teoksien tietoja koskevaa palautetta ym.
Voivat olla eli oikeuksilla/statuksella

Työjonot henkilökunnalle (järjestelmässä) -> missä vaiheessa asian käsittely on

Asiakkaat, Kirjasto,
Tiedontuottaja

 


7

KUVAILIJAN KÄYTTÖLIITTYMÄ
- Kuvailutiedot pitää voida esittää eri kirjoitusjärjestelmillä
- Kuvailu pystyttävä toteuttamaan monikielisesti
- Ergonomia: fonttikoko, ohjelmaikkunoiden skaalautuvuus, toiminnot mahdollisimman vähien klikkausten takana
- Automaattisia virheentunnistusmekanismeja, esim. ISBN tarkistus, kirjoitusvirheet ja puuttuvat tiedot
- Mahdollisuus sisäänrakentaa/linkittää käytettävät sanastot/ontologiat käyttöliittymään siten, että valitut termit saadaan käyttöön automaattisesti, esim. klikkaamalla tai sanan alun kirjoittamalla.

TYÖPROSESSIEN HALLINTA

- Kuvailusäännöt oltava helposti saatavilla tallennuksen yhteydessä

- Tallennusalustat / workflowt
 
- Käyttäjille voi antaa erilaisia tallennus- tai muokkausoikeuksia

- Työkaluja massamuutoksiin

5

5

- Kaikenlainen ja kaikenkielinen aineisto kuvaillaan sujuvasti, tehokkaasti ja virheettömästi.

Valikkojen käyttö tallennustyössä
- termivarastoja




Säännöt ja formaatin yhteys







Asiantuntijoiden hyväksikäyttö
Sosiaalisen metadatan tuottamat menetelmät, tiedon hallitsemisen välineet
-yhteisöllisen metadatan tuottaminen

 

 

Prosessissa voi olla hyvin monta osallista, joiden on pystyttävä käsittelemään






















10

 

 

 

isni, viaf, orchid, issn, isbn

 

 


  • onko tämä yksi tietosampo - julkaisuarkistot, linkit musiikkiin,
  • mitä kaikkia formaatteja pystyttävä käyttämään DC, RDF, ym.
  • sisäänrakennettuja konversioita?
  •  

Palvelut

Tavoitteiden saavuttamiseen tarjottavat palvelut.

Nykytila

#

Palvelu

Tukee tavoitetta

Kuvaus

Vastuu (rooli)

Sidosryhmät

Prioriteetti (0/5 - 5/5)

kehittämistarve

Muuta

1

 

 

 

 

 

 

 

 

2

 

 

 

 

 

 

 

 

3

 

 

 

 

 

 

 

 

4

 

 

 

 

 

 

 

 

Tavoitetila

#

Palvelu

Korvaa (osin tai kokonaan) nykyisen palvelun

Tukee tavoitetta

Kuvaus

Vastuu (rooli)

Sidosryhmät

Prioriteetti (0/5 - 5/5)

Muuta

1

 

 

 

 

 

 

 

 

2

 

 

 

 

 

 

 

 

3

 

 

 

 

 

 

 

 

4

 

 

 

 

 

 

 

 

Sidosryhmät

Toiminta-arkkitehtuurin kuvaamisen yhtenä osatehtävänä kuvataan sidosryhmät. Kuvaukseen otetaan sekä ulkoiset että sisäiset sidosryhmät. Myös palveluja käyttävät ja niitä tuottavat sidosryhmät kuvataan. Sidosryhmistä laaditaan luettelo, jossa mainitaan sidosryhmän nimi sekä se, miten kyseinen ryhmä liittyy arkkitehtuuriin ja siinä kuvattaviin järjestelmiin. 

#

Sidosryhmä

Kuvaus

Muuta

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

 

 

 

 

Roolit

Sidosryhmien roolit järjestelmässä.

#

Rooli

Tehtävät ja vastuut

Muuta

1

 

 

 

2

 

 

 

3