Pöytäkirjat 1996-1999 (kokoukset 21-30)

Muistio kokouksesta 21(8:1996)

Aika:          torstai 14.11.1996 klo 10.00-15.15

Paikka:       BTJ Kirjastopalvelun kokoushuone

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Heikki Niemelä, Heikki Karjalainen, Jonne Kulluvaara,  Maaria Harviainen, Ulla Ikäheimo ja Ismo Sulva.

Poissa:       Jukka Tammilehto, Tapani Boman ja Kaisu Ollila.

1. Tiedoksi

• Soitinnimiryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksensa 12.11. Kuullaan raportti.
• Luumu-tiedote 7/96 levitettiin suunnitelmien mukaan päivättynä 14.10.1996.
• Myös Heikki Karjalainen on saanut sähköpostiosoitteen heikki.karjalainen@espoo.fi
• Julkaisusarjassa ovat ilmestyneet uudet laitokset Bachista ja Mozartista Seuraavana on vuorossa Šostakovitš.
• Ulla Ikäheimo ryhtyy kansallisdiskografian selvitysnaiseksi ja on sen aikaa (nelisen kuukautta) poissa HYK:stä.

2. Seuraava kokous

Päätettiin kokoontua seuraavan kerran 19.12.1996 klo 10. Paikaksi on varmistunut HYK:n biblio-grafisen osaston kokoushuone (Teollisuuskatu 23).

3. Musiikkisanaston semanttinen selittäminen, part 6

karaoke

Todettiin, että termiä voi käyttää sekä ilmiöstä (populaarimusiikin esittäminen laulamalla val-miin musiikkitaustan avulla viime kädessä muille esiintyen) että tällaisen esittämisen har-joitteluun tms. äänitteinä ja videotallenteina. Viimeksi mainittu koostuu säestyksestä ja videolla ruudulla etenevistä sanoista.

   Karaoke-tallenteita ei pidä asiasanoituksessa sotkea erityisesti taidemusiikin puolella yleisiin “music-minus-one” -tyyppisiin tallenteisiin, jotka on tarkoitettu täsmälliseen sävellyksen har-joitteluun (laulu tai soolosoitin).

lounge

Käytiin uudelleenarvioivaa keskustelua ja todettiin, ettei termiä sittenkään ehdoteta uudeksi asiasanaksi, koska määrittely on niin tavattoman vaikeaa. Sen sijasta käytetään normaalisti termiä viihdemusiikki sopivin lisäyksin ja täsmennyksin.

naissäveltäjät

Sovittiin, että koska termillä on ajankohtaisista syistä poikkeuksellisen suuri käyttötarve, ohjeisiin laitetaan viittaustermi naissäveltäjät KÄYTÄ säveltäjät : naiset. Muuten todettiin, että tällaiset yhteydet on sanastossa muutenkin tarkoitettu ilmaistaviksi jälkikytkennän avulla.

näytelmämusiikki

Termiä käytetään pääosin kuten termiä “elokuvamusiikki”. Sillä tarkoitetaan toisin sanoen mu-siikkia, joka on sävelletty esitettäväksi tietyn näytelmän yhteydessä. Jos kyseessä on musiikki, jota vain on käytetty näytelmässä ilman että sävellys olisi siihen tarkoitettu, käytetään tarvit-taessa asiasanaa näytelmät : musiikki.

orkesteriharjoitukset

Täsmennettiin tätä edellisen kerran uutta termiä toteamalla, että kyse on harjoitteluaineistosta, joka voi esiintyä nuottina, videona tai “music-minus-one” -tyyppisenä äänitteenä. Kehiteltiin seuraavaa määritelmää: “Orkesteriharjoitukset ovat eri soittimille tarkoitettuja orkesterimusiikki­teosten katkelmia ja soolo-osuuksina yksittäisinä ääninä.”

pelimannimusiikki

Kuulonvaraisesti siirtynyttä perinteistä soitinmusiikkia Pohjoismaista (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti). Termiä ei suositella käytettäväksi muiden maiden kansanmusiikin yhteydessä.

perinnemusiikki

Käytiin laajahko keskustelu termien “perinnemusiikki” ja “kansanmusiikki” määrittelyistä ja keskinäissuhteesta. Todettiin, että ensin mainittu on kattokäsite, kansanmusiikki sitä rajoitetumpi käsite. Seuraavat ominaisuudet suositellaan liitettäväksi termien määritelmiin:

periodisoittimet

Termiä suositellaan käytettäväksi vain 1850-lukua vanhemman musiikin yhteydessä kun halu-aan ilmaista, että esittäjät ovat käyttäneet sävellyksen oman aikakauden mukaisia soittimia.

pilkkalaulu

Todettiin, että termillä tarkoitetaan mitä tahansa laulua, jonka tekstillä pyritään arvostelemaan kriittisesti jotain asiaa. Pilkkalaulun ei tarvitse olla poliittinen. Suomalaisia pilkkalaulun har-astajia ovat olleet mm. J. Alfred Tanner ja Jaakko Teppo.

piratismi

Termillä tarkoitetaan musiikin yhteydessä teollista ja ammattimaista tekijänoikeussäädöksiä rikkovaa toimintaa (radiolähetykset, äänitteiden ja muiden taltioiden valmistaminen ja myynti). Termiä ei pidä sekoittaa bootleg-ilmiöön.

poikakuorot

Todettiin, että tälle termille on niin suuri käytännön tarve, että se on syytä lisätä asiasanastoon (LT kuorot). Todettiin, että termejä “lapsikuorot” ja “nuorisokuorot” on syytä käyttää vain itse kuoroista, ei niiden esittämästä musiikista.

poliittinen laulu

Normaalisti populaarimusiikkia, jossa esitetään tekstin tai musiikillisten viittausten avulla selvästi yhteiskunnallista viestiä tai kritiikkiä. Rinnakkaisia termejä ovat “pilkkalaulut” ja “protestilaulut”, joiden kohteena voi kuitenkin olla myös muu kuin yhteiskunnallinen asia.

popmusiikki

Todettiin, että termiä käytetään Musiikkisanastossa suhteellisen neutraalina kattokäsitteenä suurelle ryhmälle monenlaisia populaarimusiikin ilmiöitä, jotka eivät ole bluesia, jazzia, viihdet-tä (hengellistä tai muuta) tai laulelmia. Popmusiikki pohjautuu käytännössä myös aina afro-amerikkalaiseen populaarimusiikkiin.

protestilaulut

Todettiin, että termi on läheistä sukua termille “pilkkalaulu”, mutta tässä kritiikki on suora-viivaista ja voimakasta.

psykedeelinen rock

Progressiivisen rockin esimuoto, joka kukoisti 1960-luvun lopulta 1970-luvun puoleenväliin. Psykedeeliseen rockiin liittyivät tavallisesti pyrkimykset tietoisuuden tai mielen avartamiseen, välineinä huumausaineet (erityisesti LSD) ja itämaiset uskonnot. Psykedeelisellä rockilla oli myös selvät yhteydet hippiliikkeeseen. Termiä voidaan käyttää myös tyylinmukaisesti myöhem-min tehdyn musiikin yhteydessä.

puhelaulu

Termiä käytetään lähinnä taidemusiikin yhteydessä. Puhelaulu on aina täsmällisesti nuotinnettua puhetta ilman melodiaa tai harmonioita. Suomessa esimerkiksi mieskuoro Huutajat käyttävät puhelaulua.

rai

Termillä tarkoitetaan algerialaista populaarilaulua.

rautalankamusiikki

Termiä käytetään musiikista, joka syntyi 1950-luvun lopulla lähinnä Isossa-Britanniassa (The Shadows) ja kukoisti 1960-luvun alkupuolella. Rautalankamusiikki on normaalisti soitettua sähkökitaraan pohjautuvaa pop- ja rock-yhtyeiden esittämää musiikkia. Rinnakkaisterminä on surf, joka oli lähinnä amerikkalainen ilmiö. Se sisälsi myös useammin laulua (The Beach Boys ei kuitenkaan esittänyt surfmusiikkia, vaikka käsittelikin aihetta lauluissaan).

reggae

Todettiin, että reggae (1968-, melko nopea tempo) on kolmas vaihe prosessissa, jonka aloitti ska (ennen vuotta 1966, suhteellisen nopea tempo) ja jota jatkoi “rock steady” (noin 1966-1968, melko hidas tempo). Todettiin, että sellaiset termit kuin “rock steady” ja “ragamuffin” on jätetty tietoisesti pois niiden vaikean määriteltävyyden takia. Sovittiin kuitenkin, että “rock steady” voidaan lisätä sanastoon.

rekisteröinti

Termiä suositellaan käytettävän aina yhdistettynä soittimen nimeen (“rekisteröinti : urut”, “rekisteröinti : sähköurut” jne.)

rudimentit

Todettiin, että tällaiselle uudelle termille voisi olla tarvetta. Kyse on termin rummut : etydit täsmällisemmästä muodosta. Termin kieliasua on vielä syytä miettiä.

salonkimusiikki

Termillä tarkoitetaan musiikkia, jota soitettiin 1850-luvulta lähtien lähinnä porvariston huvituk-seksi niin kodeissa kuin ravintoloissa pääasiassa taidemusiikissa käytettävin soittimin pienellä orkesterilla, yhtyeellä (jouset, puupuhaltimia) tai pelkällä pianolla. Salonkimusiikki on usein sovitusta suosituista ooppera- ja operettilauluista, mutta sitä on myös sävelletty runsaasti. Rajanveto taidemusiikin ja populaarimusiikin suuntiin täytynee jotenkin vielä määritellä.

sampling

Kyseessä on tekninen menetelmä, toisesta yhteydestä napatun digitaalisen ääninäytteen uusio-käyttö. Arkikielessä käytetään myös muotoa “sämpläys”.

sekvensseri / rumpukone

Todettiin, että voisi olla syytä lisätä sanastoon termi “rumpukone” (RT rummut, sekvensseri), sillä sekvensseri on lähinnä syntetisaattorin synonyymi.

seuratanssit

Termin täsmällistä määritelmää on ehkä syytä tiedustella tanssien asiantuntijoilta.

sikermät / potpurit

Todetiin, että termin “potpurit” lisäämistä sanastoon on jo ehditty luvata. Todettiin, että sitä suomalaisempi termi on “sikermät”. Asiaa täytyy vielä tarkistaa. Joka tapauksessa “sikermät” tarkoittaa kahdesta tai useammasta itsenäisestä sävelmästä koostettua sävelmien ketjua, jossa ei ole taukoja.

soittokunnat

Todettiin, että “soittokunta” on epämääräisemmän (harrastuspohjaisen) puhallinsoitinkokoonpa­non nimitys. Suhde “sotilassoittokuntiin” on ehkä vielä täsmennettävä.

soolot

Todettiin, että termillä on kolme aivan erilaista semanttista sisältöä:

1. Yksi soitin ilman säestystä

2. Solistinen suoritus säestyksellä tai ilman (kadenssi)

3. Sävellystyypin nimi (varsinkin Englannissa)

Sovittiin, että asia jätetään hautumaan.

sotilasmusiikki

Termillä tarkoitetaan sotilaskäyttöön (lähinnä marssimusiikiksi, signaaleiksi yms.) tehtyä musiikkia. Termiä ei ole tarkoitus käyttää automaattisesti sotilassoittokuntien yhteydessä, koska ne voivat esittää myös aivan tavallista puhallinviihdettä.

surfmusiikki

Kuten termin “rautalankamusiikki” kohdalla todettiin, “surfmusiikki” on amerikkalaista, pääosin instrumentaalista popmusiikkia, jonka esityskokoonpanossa on merkittävä osa sekä sähkökitaral­la että sähköisillä kosketinsoittimilla (esityisesti Farfisa-uruilla).

säestykset

Tämä on sanastoon ehdotettava uusi termi, jota käytetään esimerkiksi “music-minus-one” -tyyppisten tallenteiden yhteydessä.

taidemusiikki

Todettiin, että termi on varattu länsimaiselle taidemusiikille. Jos halutaan ilmaista jonkin toisen kulttuurin piirissä syntynyttä taidemusiikkia, sen yhteydessä on aina käytettävä termiä “perinnemusiikki” sekä maantieteellistä täsmennettä. Heikki Niemelä oli sitä mieltä, ettei termiä tulisi käyttää näin arvosidonnaisesti.

Todettiin, että sanaston alustava läpikäynti pyritään saamaan valmiiksi seuraavassa kokouksessa.

Muistio kokouksesta 22(9:1996)

Aika:          torstai 19.12.1996 klo 10.00-15.00

Paikka:       HYK:n bibliografisen osaston kokoushuone

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila (ei loppuaikaa), Heikki Niemelä, Heikki Karjalainen, Jonne Kulluvaara,  Maaria Harviainen ja Ulla Ikäheimo.

Poissa:        Jukka Tammilehto, Tapani Boman, Ismo Sulva ja Kaisu Ollila.

1. Seuraava kokous

• Seuraava kokous pidetään 24.1.1997 (huom! ei siis 17.1) Sibelius-Akatemian kokoushuoneessa Töölönkadulla klo 10 alkaen.

2. Musiikkisanaston semanttinen selittäminen, part 7

Edellisessä kokouksessä käsiteltyihin asioihin tuli seuraavia tarkennuksia:

rautalankamusiikki

Poistetaan viimeinen lause: “Se sisälsi myös useammin laulua (The Beach Boys ei kuitenkaan esittänyt surfmusiikkia, vaikka käsittelikin aihetta lauluissaan).”

sekvensseri / rumpukone

Täsmennettiin, että sekvensseri voi tarkoittaa sekä laitteistoa että sitä simuloivaa tietokoneohjelmaa. Jos kyseessä on jälkimmäinen tapaus, suositellaan käytettäväksi yhdistelmää: sekvensseri : tietokoneoh­jelmat.

surfmusiikki

Täsmennettiin, että amerikkalainen surfmusiikki oli pitkälti paikallista ja “elämäntapamusiikkia”. Otettiin lopusta pois täsmennys kosketinsoittimista: “...jonka esityskokoonpanossa on merkittävä osa sekä sähkökitaralla että sähköisillä kosketinsoittimilla (esityisesti Farfisa-uruilla).

poikakuorot

Käytiin pitkä keskustelu siitä, lisätäänkö sanastoon tietyt kokoonpanot yksikössä vai monikossa jne. Suunnilleen seuraaviin ratkaisuihin päädyttiin:

Kun halutaan tehdä hakujärjestelmässä selvä ero duon tai sitä isomman esityskokoonpanon, ilmiön ja sävellystyypin välillä, voidaan käyttää seuraavia muotoja soveltaen:

* jousikvartetti, poikakuoro = esityskokoonpano esitysvälineenä (tämä vain lisäksi, ensisijaisesti kuitenkin kvartetit : jousisoittimet, kuoromusiikki : poikakuorot)

* jousikvartetit, poikakuorot = esityskokoonpano ilmiönä

* jousikvartetot = sävellystyypin nimi (tämä vain lisäksi, ensisijaisesti kuitenkin kvartetot : jousisoittimet; ja tämä vain kamarimusiikin vakiokokoonpanoista)

* fuugat : kvartetti, lyömäsoittimet (tämä vain lisäksi, kun tarkoitetaan esityskokoonpanoa eikä sävellystyyppiä; esityskokoonpano tulee tällöin yksikköön)

Asiasanastoon lisätään yleinen kommentti, jonka mukaan kamarimusiikin vakiokokoonpanoja, kuoroja, yhtyeitä ja orkestereita voi käyttää myös yksikkömuodossa silloin, kun kyseessä on esityskokoon­panomerkintä.

 “Trumpetisti”

Päätettiin suositella, että musiikin asiasanoituksessa ei käytetä muusikoista YSA:n ohjeen mukaisia ammattinimekkeitä (esim. pianisti, trumpetisti), vaan muodostetaan termit käyttäen hyväksi asiasanaa muusikot (esim. muusikot : piano, muusikot : trumpetti).

kuoronjohtajat

Päätettiin lisätä asiasanastoon termi “kuoronjohtajat”. RT kapellimestarit.

Teokset useammalla kuin yhdelle samalla soittimelle

Keskusteltiin ongelmasta, joka aiheutuu siitä, ettei kahden tai useamman saman soittimen lukumäärää voi luontevasti ilmaista asiasanojen avulla. Esimerkiksi rapsodiaa kahdelle pianolle ja orkesterille ei voi hyvin ilmaista (rapsodiat : piano : duot : sinfoniaorkesterit) ja vastaavaa sävellystä kolmelle pianolle ei voi lainkaan ilmaista käyttämättä termiä triot, koska se on varattu erikoiskäyttöön.

   Sovittiin, että suositellaan soitinten lukumäärä ilmaistavaksi tarpeen mukaan kaarisulkeissa olevalla arabialaisella numerolla:

rapsodiat : piano (3) : sinfoniaorkesterit

sonaatit : huilu (4)

   Jos soitinsävellyksellä ei ole mitään yleisnimeä, käytetään termiä “sävellykset”:

sävellykset : nokkahuilu (4)

baritoni vs barytoni

Todettiin, että musiikkisanastossa termi “baritoni” tarkoittaa äänialaa, “barytoni” täsmällistä jousisoitinta (jolle mm. Haydn sävelsi lukuisia teoksia).

tertsetot

Päätettiin lisätä termi “tertsetot” musiikkisanastoon. RT duetot, kvartetot...

Kodály-menetelmä

Todettiin, että Musiikkisanastosta puuttuu heittomerkki a-kirjaimen päältä kirjapainon virheen takia.

third stream -jazz

Keskusteltiin pitkään termin käyttöalueesta, koska siitä vallitsi erilaisia näkemyksiä. Sovittiin, että termiä suositellaan käytettäväksi yleensä kaikesta jazzmusiikista, jossa on toisena aineksena länsimaista taidemusiikkia.

   Sovittiin, että sanastoon lisätään viittaustermi “kamarijazz”, josta viitataan termiin “third stream -jazz”.

   Jos kyseessä on musiikki, jota ei voida tulkita jazziksi, käytetään ilmaisuja “taidemusiikki : jazz”, “jazz : taidemusiikki”.

[Tästä eteenpäin muistio perustuu Kyösti Mäkelän muistiinpanoihin.]

elektroninen populaarimusiikki

Selityksiin tehdään lisäys: “Käytetään mm. tietokoneen avulla tuotetusta popmusiikista, esim. joistain teknon alalajeista.”

rai

Tarkistetaan, voiko rai olla myös instrumentaalista.

studiotekniikka

Päätettiin ehdottaa termiä myös YSAan, RT äänitekniikka, RT

tanssimusiikki

Termillä ei tarkoiteta 1980‑ ja 1990‑lukujen diskomusiikkiin rinnastuvaa "dance"‑ilmiötä, josta käytetään diskomusiikin lisäksi tai sijasta termejä hip hop, house jne.

tilannemusiikki

Harkittiin termin poistamista, sillä käsitteen piiriin kuuluvan musiikin voinee indeksoida relevantimmin toisia termejä käyttäen.

uusi aalto

Päätettiin suositella, että termin käyttö rajataan 1980‑luvun (lähinnä vuosikymmenen alun) pop‑/rock­musiikin kuvailuun.

äänimaisema

Todettiin, että termi on jo lisätty YSAan, harkittava tarvitaanko myös musiikkisanastossa.

äänitaide

Päätettiin ehdottaa lisättäväksi myös YSAan, termi kattaa tavallaan myös rinnaikkaistermiksi ajateltavan termin radiofonia, mutta toisaalta radiofonian alle sijoittuu myös melko selkeää dokumentarismia, joka ei taas välttämättä ole äänitaidetta. RT radiofonia.

äänitysstudio

Päätettiin ottaa sanastoon tällainen uusi termi. RT studiotekniikka RT äänitekniikka.

Sanaston rakenteesta sovittiin, että alkuosaan tulee lista uusista termeistä, sen jälkeen erillinen ohjeohje, jossa on selitetty kaikki listauksessa merkityt  termit.

Poissaolleen HP:n kommentti: “Minusta tuntuisi järkevämmältä varustaa kukin termi selityksellä suoraan eikä erikseen. Olin myös ajatellut, että selitysteoksessa ovat mukana myös termit, joita ei erikseen selitetä. Minusta on hankalaa, jos täytyy palloilla kahden sanaston kanssa. Sanasto on niin pieni selityksineenkin, ettei sen julkaiseminen tuota ongelmia. Sitä paitsi sanastossa on jo nyt jonkin verran selityksiä. Kyllä nämä meidän juttumme mahtuvat sinne mukavasti joukkoon. Saadaan ehkä tuollainen max 100-sivuinen opus.”

Sovittiin, että seuraavaan kokoukseen mennessä pyritään kasaamaan yhdistelmä kaikista tähän mennessä selitetyistä termeistä. Tammikuun kokouksessa katsotaan, mitä kokonaisuudelle vielä halutaan tehdä ja sovitaan jatkotoimista.

Muistio kokouksesta 23 (1:1997)

Aika:          perjantai 24.1.1997 klo 10.00-16.00

Paikka:       Sibelius-Akatemian kokoushuone

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila (ei loppuaikaa), Heikki Niemelä, Heikki Karjalainen, Maaria Harviainen, Tapani Boman, Ismo Sulva ja Kaisu Ollila.

Poissa:        Ulla Ikäheimo ja Jonne Kulluvaara.

1. Seuraava kokous

• Seuraavan kerran kokoonnutaan tiistaina 18.3 Yleisradiossa, mikäli aika sopii. Muussa tapauksessa todennäköisesti Sibiksessä. Varatkaa päivä joka tapauksessa.

2. Musiikkisanaston semanttinen selittäminen, part 8

• Keskusteltiin selittävän sanaston julkaisemisen kuvioista. Todettiin, että Musiikkisanaston julkaisemis-oikeus siinä muodossa (tesaurus) kuin se on julkaistu, on kiistatta HYK:llä ja BTJ Kirjastopalvelulla. Tekijänoikeudellista estettä ei sen sijaan ole ottaa mukaan selitysteokseen myös Musiikkisanastossa olevia ei-selitettäviä termejä, kuitenkin ilman tesaurusviitteitä, esipuheita ja hakemisto-osia.

   Todettiin, että julkaisuvaihtoehtoja on lähinnä kaksi. (1) Pyritään julkaisemaan Musiikkisanaston uusi laitos (HYK, BTJ KiPa), joka sisältää Luumu-ryhmän suosittelemat selitykset. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen ei ole lainkaan itsestäänselvää, ja joka tapauksessa se tulee viemään aikaa melko paljon. Sovittiin, että Tapani Boman joka tapauksessa keskustelee bibliografisella osastolla uuden laitoksen aikataulusta ja sen mahdollisesti täydentämisestä selityksin.  (2) Julkaistaan Musiikkisanastoa täydentävä teos, joka sisältää pelkät termit (sekä nykyiset että uusina ehdotettavat) ja niiden selitykset silloin kun selitys on katsottu tarpeelliseksi.

• Heikki Niemelä toi esiin, että BTJ Kirjastopalvelu on kiinnostunut myös jälkimmäisessä muodossa  tehtävän luettelon julkaisemisesta. Suomen musiikkikirjastoyhdistys on se “ensimmäinen”.
• Päätettiin, että Luumu-ryhmä julkaisee kollektiivisella tekijyydellään Musiikkisanastoa täydentävän selitysteoksen, joka sisältää myös Musiikkisanastossa olevat termit (ilman tesaurusviitteitä), joita ei selitetä. Julkaisu pyritään tekemään tämän kevään aikana valmiiksi.
• Päätettiin, että vaikka Suomen musiikkikirjastoyhdistys pystyy todennäköisesti julkaisemaan oppaan halvimmalla ja nopeimmalla aikataululla, pyydetään myös BTJ Kirjastopalvelun tarjousta.

Käsiteltiin selitysten yhteenvetoa ja tehtiin seuraavat uudet selitykset:

a cappella

Säestyksetön lauluyhtye tai kuoro. Säestyksetöntä yhtye- tai kuorolaulua. Termiä käytetään lähinnä  populaarimusiikin yhteydessä, koska se on taidemusiikissa niin yleinen. Taidemusiikissa termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä vain kirjallisuuden indeksoinnissa. Lisäksi suositellaan käytettäväksi täsmentävää tyylimerkintään (esim. a cappella : doo wop).

aiheet

Termillä on kaksi merkitystä: (1) musiikillinen aihe (teeman motiivi) ja (2) taideteoksen käsittelemä aihe, aihepiiri. Termiä suositellaan käytettäväksi toisessa merkityksessään vain yhdistettynä termiin “musiikki” ja aihetta kuvaavaan termiin (esim. “musiikki : aiheet : meri”). Termi suositellaan sijoitettavaksi atk-luetteloinnissa kenttään 652, ei 653. Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä vain ns. ohjelmamusiikin yhteydessä ja kun säveltäjä on halunnut kuvata mainittua aihetta.

ambient

Uusi termi. LT populaarimusiikki, RT tekno, äänimaisema, ympäristömusiikki, elektroninen populaarimu­siikki, new age -musiikki, meditaatiomusiikki.

Termiä “ambient” suositellaan käytettäväksi vain 1980- ja 1990-luvuilla syntyneestä musiikista. [Termin määrittely on vielä jokseenkin tekemättä. - HP]

avantgarde

Termiä suositellaan käytettäväksi vain 1900-luvun musiikillisten ilmiöiden yhteydessä. Termin yhteydessä suositellaan käytettäväksi aina myös tarkempaa ajanmäärettä (vuosikymmentä). Tämän lisäksi suositellaan tarkemman tyylilajitermin käyttämistä, ellei julkaisu käsittele avantgardismia yleensä.

balettimusiikki

Muutetaan sana “normaalisti” sanaksi “yleensä”.

blues

Todettiin, että aiemmin hyväksyttyjen termien “cityblues, country blues, folkblues, urban blues, Chicago blues, soulblues” tarkemmat selitteet puuttuvat vielä. Kyösti Mäkelä ja Jonne Kulluvaara saavat ne hioa kuntoon.

country-dancet

Termillä tarkoitetaan ainoastaan englantilaisia 1600- ja 1700-lukujen tansseja, ei amerikkalaisen populaarimusiikin “countryn” tahtiin tanssittavia tansseja.

dance

Luumu-ryhmä päätti, ettei termiä toistaiseksi suositella käyttöön, mutta se mainitaan silti sanastossa harkinnan alaisena terminä.

eloelektroniikka

Uusi termi. LT elektroakustinen musiikki.

Termiä käytetään sekä ilmiöstä että konkreettisista äänentuottamisvälineistä. [Suuri musiikkitietosanakirja käyttää termiä “eloelektronimusiikki”.]

esittäjät

Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä silloin, kun julkaisussa on käsitelty eri esittäjäryhmiä, muuten käytetään mieluummin täsmällisiä termejä kuten “muusikot” tai “kapellimestarit”.

esityskäytäntö

Termiin suositellaan yleensä liitettäväksi tyyliä tai musiikin lajia kuvaava termi tai yksittäinen soitin, jos kyse on sen esityskäytännöistä.

fadot

Portugalilainen laulelmatyyppi.

ghazal

Sovittiin, että kaikki vieraskieliset termit pyritään ainakin lyhyesti selittämään. Näiden maailmanmusiikki­termien selityksiä toivotaan Jukka Tammilehdolta ja Riitta Tinganderilta. Selitettäviä termejä ovat mm. groupiet ja grunge.

hard core

Sovittiin, että vaikka termin käyttämistä ei suositella, sitä pyritään hieman selittämään. Käyttökiellon syynä on liian vaikea selittyminen. Todettiin kuitenkin, että yleensä termi viittaa tekstin ja esityksen rankkuuteen ja normien vastaisuuteen.

hengellinen musiikki

Sovittiin, että termiä suositellaan käytettäväksi vain kristillisten kirkkokuntien musiikin yhteydessä. Muiden uskontokuntien musiikkia kuvataan termeillä “uskonnot : musiikki” tai “uskonnolliset yhteisöt : musiikki” ja vastaavasti soveltaen.

   Sovittiin, ettei termejä “rituaalit”, “riitit” ja “seremoniat” liitetä selityksissä hengelliseen musiikkiin.

hengelliset laulut

Muiden kuin kristillisten uskontokuntien kohdalla suositellaan muotoa “uskonnot : musiikki : laulut” tai tarkemmin “buddhalaisuus : musiikki : laulut”.

historialliset äänitteet

Uusi termi. LT äänitteet. Termiä käytetään lähinnä vain kokoelmista. Historiallisena pidetään äänitettä, joka on alunperin julkaistu 78 kierroksen levynä tai sitäkin alkeellisemmalla tekniikalla. [Tarvitaanko tässä jotain aikamääreitä? - HP]

hitit

Termiä käytetään myyntilistoilla menestyneistä kappaleista tehdyistä kokoelmista.

intermediot

Uusi termi, jolla tarkoitetaan “musiikillista välinäytöstä” eli pienimuotoista sävellyskokonaisuutta 1400-1500-lukujen Italiassa. LT näyttämömusiikki (rinnakkaisia ilmiöitä olivat “masque” Englannissa ja “ballet de cour” etc Ranskassa). Termiä ei pidä sekoittaa asiasanaan “intermezzo”, jota suositellaan käytettäväksi lähinnä vain orkesterivälisoiton merkityksessä.

intermezzo

Termiä suositellaan siis käytettäväksi vain orkesterivälisoiton tai itsenäisen soitinsävellyksen  merkityksessä.

kotiseutulaulut

Uusi termi. LT laulut, RT maakuntalaulut. Termillä tarkoitetaan lauluja, jotka on sävelletty ja/tai sanoitettu kuvaamaan myönteisesti tiettyä rajallista aluetta tai paikkakuntaa. Yleensä termi liittyy aina harrasteluon­toiseen musisointiin.

lounge

Termiä ei suositella käyttöön, mutta siihen otetaan kantaa.

musiikkiala

Termiä suositellaan käytettäväksi vain hallinnollis-taloudellisissa yhteyksissä, ei varsinaisena musiikkiterminä.

musiikkiteatteri

Termiä suositellaan käytettäväksi (1) erikoistuneista laitoksista, joiden ohjelmiston pääpaino on musiik-kiteatteriteoksissa sekä (2) näistä teoksista. [Tämä jäi jotenkin epämääräiseksi. - HP]

mustalaismusiikki

Termiä suositellaan käytettäväksi mustalaisten esittämän viihdemusiikin nimityksenä. Näitä musiikin lajeja on useita eri puolilla maailmaa. Lisäksi on käytettävä aina maantieteellistä täsmennettävä. LT viihdemusiikki.  Mustalaisten perinnemusiikista käytetään soveltaen ilmaisua “perinnemusiikki : mustalaiset : Suomi”.

orkesteriharjoitukset

Sovittiin, että liitetään selitykseen joidenkin tunnettujen julkaisujen nimiä kuten Orchesterstudien, Orchester Probespiel ja Orchestral Excerpt.

rai

Sovittiin, että termillä tarkoitetaan vain algerialaista populaarilaulua, ei instrumentaalista eikä muunmaalaista laulua.

rock steady

Uusi termi. LT reggae. Noin vuosina 1966-1968 esiintynyt verrattain hidastempoinen reggaen tyyli.

salonkimusiikki

Täsmennettiin, että termillä tarkoitettua musiikkia soitettiin jo 1800-luvun alusta lähtien. Todettiin, että salonkimusiikki on enemmän taide- kuin populaarimusiikkia.

seuratanssit

Kokouksen ulkopuolelta Kaisu Ollilan terveisiä: teatterin ja tanssin asiasanastossa (1995) on seuraava ryhmittely: LT tanssit, RT kansantanssit, ST diskotanssit, latinalaistanssit, rock and roll, vanhat tanssit. Termin englanninkieliselle vastineelle “ballroom dance” on seuraava määritelmä (1969 Youmans): “A range of dance of recreational and social nature that are usually danced by couples at balls, restaurants and other social settings.”

syntikkapop

Tätä termiä ei oteta asiasanatermiksi, mutta siitä voidaan viitata termiin elekroninen populaarimusiikki.

säestykset

Termiä suositellaan käytettäväksi vain moniviestimien yhteydessä viittaamaan äänitettyjä säestysosuuksia kasetilla, levyllä tai CD-levyllä.

tekno

Tämän termin määrittely jäi ehkä puutteelliseksi. Piirteinä tuotiin esiin mm. yli 125 bpm:n tempo ja yleensä ei laulua (poikkeuksena teknorap). Minusta joku teknoa tunteva saisi yrittää täsmällisempää määritelmää! - HP

äänimaisema

Termiä suositellaan käytettäväksi myös musiikkisanaston osana (on jo YSA:ssa).

äänitykset

Uusi termi. LT äänittäminen? RT äänitteet, historialliset äänitteet. Termillä tarkoitetaan musiikin tms. äänittämisen prosessia, jonka englanninkielinen vastine on “recording session”. Termiä voi käyttää myös konkreettisista äänitysprosessien tuotteista, varsinkin yksittäisen artistin tietylle levymerkille tekemistä äänityksistä koottuja kokoelmia indeksoitaessa (esim. Complete Sun Recordings). Myös esimerkiksi yksittäisestä sävellyksestä tehtyjä versioita sisältävän kokoomajulkaisun yhteydessä.

• Sovittiin, että Heikki Poroila laatii kokouksen käsittelyn pohjalta luonnoksen uudeksi oppaaksi. Tässä luonnoksessa voi olla mukana myös ehdotuksia sellaisten termien selityksiksi, joita ei ole Luumu-ryhmässä ehditty vielä käsitellä.

Muistio kokouksesta 24(2:1997)

Aika:          Maanantai 5.5.1997 klo 10.00-16.30

Paikka:       Sibelius-Akatemian kokoushuone

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Heikki Niemelä, Heikki Karjalainen, Maaria Harviai-nen, Tapani Boman ja Ismo Sulva

Poissa:       Kaisu Ollila, Ulla Ikäheimo ja Jonne Kulluvaara.

1. Päätöksiä & tiedoksi

• Päätettiin julkaista Luumu-tiedote nro 8 toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. Sisältönä on tiedotusta julkaisuista, korjauksia yhtenäistettyihin nimekkeisiin ja perusinformaatio selitysteoksesta. Tässä vaiheessa olisi halukkailla mahdollisuus vielä kommentoida.
• Päätettiin antaa Eeva Murtomäen kautta IFLA:n Form and Structure of Corporate Headings -ryhmälle tiedoksi Luumu-ryhmän kannanotto koskien ehdotusta yhteisötekijöiden nimenmuo­doista. Kannanotto on liitteenä.
• Sovittiin seuraavien asioiden pitämisestä työlistalla selitysteoksen valmistumisen jälkeen:

1) Hankalien säveltäjien kansallisuuksien ohjelista (myös elokuvasäveltäjät!)

2) Hankalat musiikkinimet -teoksen uuden laitoksen kokoaminen

3) Soittimien nimien ohjeluettelo (työryhmä aktivoituu kesällä ja syksyllä)

4) Ydintietuesuositus (suomennos) sen jälkeen, kun asiakirja on hyväksytty IAML:n kokouk-sessa Genevessä syyskuussa 1997

5) YKL:n uudistaminen (lähinnä 78.89:n alaryhmät).

• Merkittiin tiedoksi Tiedon Talo -projektin yhteydessä käynnistyvä Linkkikirjasto, jonka puitteissa tulevaisuudessa ryhdytään luetteloimaan myös musiikkilinkkejä. Heikki Poroila on toimittanut tätä tarkoitusta varten YKL:n musiikin luokat. Kehitteillä olevaa Linkkikirjastoa voi käydä tutkimassa osoitteessa http://pandora.lib.hel.fi:8081/navigate/hierarchy. Luumu-ryhmän on syytä jatkossa ottaa kantaa linkkien luetteloinnin periaatteisiin.
• Julkaisu-uutisia: Yhtenäistetty Dmitri Šostakovitš on ilmestynyt, samoin Beethovenin uudis-tettu laitos. Touko-kesäkuussa tulee painosta Kirsi Lipposen gradu Otto Kotilaisesta (sisältää teosluettelon ja HP:n laatimia ohjeita luetteloijille). Kesän aikana saataneen myös uudistetut laitokset Schubertista ja Händelistä.

   Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen kanssa tehtävien Pingoudin, Raition ja Kilpisen luetteloiden kohtalosta ei ole edelleenkään mitään konkreettista tietoa.

   Työn alla ovat myös seuraavat säveltäjät: Toivo Kuula (teosluettelo on valmis, mutta toimit-tamisessa menee vielä aikaa), Erkki Melartin (työ on käynnissä, mutta vie kunnianhimoisten suunnitelmien takia aikaa), Armas Järnefelt (Filppula -niminen henkilö on tekemässä, ei tarkempia tietoja). Jaakko Tuohiniemellä ovat työn alla Bachin pojat (ainakin CPE, JC ja WF), Charpentier, Lully ja Boccherini. Kaksiosainen Yhtenäistetyt suosikit on työn alla sekin, mutta työläytensä takia valmistuu hitaasti. Uusi laitos suomalaisista musiikkibibliografioista valmistuu syksyksi sekä painettuna että nettiversiona. Jatkossa sitä pidetään yllä sähköisessä muodossa.

   Keskustelussa Heikki Niemelä kritisoi Šostakovitš-luettelon kieliratkaisuja luvaten yrittää kirjoittaa asiasta Luumu-tiedotteeseen. Heikki Karjalainen toivo Yhteinäistettyjen suosikkien julkaisemista mahdollisimman pian vaikka suppeammassakin muodossa.

• Kansallisfonoteekkia koskeva selvitys on julkistettu samaan aikaan kuin kokousta pidettiin. Asiaan palataan, kun selviää, millaisia näkymiä aineiston luetteloinnissa on.

2. Musiikkisanaston selitysteos

• Päätettiin hyväksyä BTJ Kirjastopalvelun tekemä tarjous selitysteoksen kustantamisesta ja julkaisemisesta (tehty sähköpostitse Liisa Korhosen nimellä 14.3.1997). Samalla sovittiin, että Luumu-ryhmä nimeää julkaisun toimittajaksi Heikki Poroilan. Ennen julkaisusopimuksen alle-kirjoittamista sovitaan vielä aikataulusta, joka pyritään saamaan sellaiseksi, että julkaisu on käyttäjillä syyskuussa. Todettiin, että julkaisun tekijäksi merkitään Luumu-ryhmä. Julkaisun ulkoasusta sovitaan kustantajan kanssa.
• Käytiin pitkä keskustelu oppaan sisällöstä Heikki Poroilan tekemän luonnoksen pohjalta. Käsittelyssä olivat myös Jonne Kulluvaaran ja Ulla Ikäheimon kirjalliset kommentit. Keskustelun pohjalta tarkistettu versio on tämän pöytäkirjan liitteenä. Yleisesti tehtiin seuraavia ratkaisuja:

1) Esityskokoonpano, ilmiö ja sävellystyyppi tai -muoto: päätettiin liittää ehdotus selitysteokseen hieman tekstiltään tarkistettuna, samoin ehdotus siitä, miten teokset useammalla kuin yhdelle samalla soittimelle merkitään.

2) Esipuheeseen lisätään yleinen huomautus siitä, että sävellystyypin nimeä ilmaisevia termejä (arabeskit, bagatellit, elegiat jne.) käytetään vain sävellyksistä, jotka on näin nimetty.

3) Termien selitykset ja käyttöohjeet merkitään selkeillä symboleilla.

4) Uudet termit varustetaan omalla symbolilla, ilmaisulla “Uusi termi”, minkä lisäksi laitetaan alimmalle riville tesaurussuhteita ilmaisevat koodit (LT, RT, ST).

• Sovittiin, että Luumu-ryhmän jäsenillä on vielä kerran mahdollisuus kommentoida tekstiä, minkä jälkeen se hoidetaan painokuntoon toimittajan vastuulla. Kommentointi hoidetaan toukokuun aikana.

3. Seuraava kokous

• Päätettiin, että kokoonnutaan seuraavan kerran sähköpostitse kartoitettavana ajankohtana kesän lopulla.

Muistio kokouksesta 25 (3:1997)

Aika:          Torstai 9.10.1997 klo 10-13

Paikka:       Sibelius-Akatemian R-talon lämpiö

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Heikki Karjalainen, Maaria Harviainen, Tapani Boman, Ismo Sulva,  Kaisu Ollila, Ulla Ikäheimo ja Jonne Kulluvaara. Heikki Niemelän sijasta oli BTJ Kirjastopalvelusta paikalla Elisa Paavola.

Tiedoksi

*   Luumu-tiedote 8 ilmestyi sovitulla tavalla 8.6.1997.

*   Kolme yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloa (uudet laitokset) on ilmestynyt: Schubert, Händel ja Debussy-Ravel-Satie.

*   Musiikkisanaston selityksiä ja käyttöohjeita ilmestyi syyskuussa BTJ Kirjastopalvelun kus-tantamana. Tulosta pidettiin onnistuneena.

*   Kansallinen äänitearkisto aloittanee toimintansa aikaisintaan 1999 alussa. Kotimaisten äänit-teiden luettelointi siirtyy jo sitä ennen Jyväskylästä Helsinkiin. JYK tekee kuitenkin rästivuodet valmiiksi vuoteen 1997 asti.

*   Novo Groupin PRIMAS-järjestelmään ollaan siirtämässä Kirjastopalvelun vanhoja tietueita osakohdetasolla.

*   Todettiin Internetissä olevat kirjastojen tietokannat tiedonhakuominaisuuksiltaan puutteellisiksi, mm. luokkahakua ei ole ilmeisesti missään.

*   Konservatoriokirjastot ovat siirtymässä yleisesti käyttämään PrettyLib-nimistä järjestelmää, joka on kotimainen ei-MARC-pohjainen järjestelmä. Tiedon siirrettävyyteen MARC-muotoon on kuitenkin kiinnitetty huomiota.

*   Ulla Ikäheimo toimii sovellussuunnittelijana HYK:n Linnea-palveluissa päävastuualueenaan VIOLA-tietokanta (Osoite: HYK/Linnea-palvelut, PL 26 (Teollisuuskatu 23), 00014 Helsingin yliopisto, p. 7084 4388).

*   HYK:ssä on käynnistetty auktoriteettitietokantaprojekti, jonka tarkoituksena on koota kaikki auktoriteettilistat (asiasanat, nimet) yhdeksi tietokannaksi. Todettiin, että Luumu-ryhmän puo-lesta voidaan projektissa kokeilla vapaasti myös Musiikin asiasanaston selityksiä ja käyttöohjeita -teoksen selityksiä.

Hankalien säveltäjien kansallisuuksien ohjelista

Pitkän ja monipolvisen keskustelun päätteeksi sovittiin seuraavista periaatteista:

1. Kootaan ja julkaistaan ohjeluettelo sekä painetussa että elektronisessa muodossa.

2. Ohjeessa annetaan mahdollisuus merkitä yksi tai useampia maantieteellisiä täsmenteitä luettelon ilmaisemassa järjestyksessä.

3. Ohjeluetteloon liitetään selityksiä kaikkein hankalimpiin tapauksiin.

4. Ohjeluettelolla pyritään ohjaamaan merkintöjä siten, että ainakin ensisijainen täsmenne olisi luetteloivissa kirjastoissa sama.

5. Ensisijaisena terminä käytetään nykyisiä maantieteellisiä aluenimityksiä (esim. Tšekkoslovakia), mutta toisena ja kolmantena voidaan käyttää myös historiallisia nimityksiä (esim. Böömi).

6. Elokuvamusiikin kohdalla suositellaan käytäntöä, jonka mukaan ensimmäinen asiasana tehdään elokuvan tuottajamaan mukaan (esim. elokuvamusiikki : Yhdysvallat : 1990-luku), mutta toinen säveltäjän kansallisuuden mukaan (esim. elokuvamusiikki : säveltäjät : Puola : 1990-luku).

7. Ohjeluetteloon laitetaan mukaan säveltäjien toimivuodet eri kansallisuuksien mukaan sikäli  kun asia on tiedossa (esim. Venäjä -1933, Ranska -1944, Yhdysvallat 1945-).

8. Heikki Poroila kokoaa pöytäkirjan liitteeksi tämänhetkisen listan. Muut lähettävät ehdotuksia uusiksi selitettäviksi. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa.

Hankalat musiikkinimet -teoksen uuden laitoksen kokoaminen

Todettiin, että koska teoksen ensimmäinen laitos on myyty loppuun ja koska ohjetta täytyisi joka tapauksessa täydentää, päätettiin toimittaa uusi ja täydennetty laitos.

   Sovittiin, että ryhmän jäsenille toimitetaan nykyinen puutelista (ei päivitetty ihan viime aikoina), ja sen päälle ryhdytään lähettämään Heikki Poroilalle uusia ehdotuksia. Uusi lista on tämän pöytä-kirjan liitteenä. Sovittiin, että uusi laitos tehdään sekä painettuna että nettiversiona.

Soittimien nimien ohjeluettelo

Työtä on tehty hiljakseen, erityisesti Riitta Tingander on koonnut valtavan määrän etnosoittimien nimiä. Työ on kuitenkin lykkääntynyt muiden kiireiden takia ja saattaa lykkääntyä edelleen. Todettiin, että Luumu-ryhmä joutuu ottamaan vastuun melko hankalista periaatepäätöksistä. Todettiin, että kaikkein harvinaisimmat nimet voidaan ottaa luetteloon myös liitteenä.

Ydintietuesuositus

Todettiin, että tämä työ on IAML:ssa ilmeisesti vielä sen verran kesken (ainakin käsikirjoituksille on saatu vuosi lisäaikaa), ettei meidän kannata ryhtyä käännöstöihin. Mitään ei ole myöskään virallisesti vielä julkaistu.

YKL:n uudistaminen

Käytiin laaja keskustelu uudistamistarpeessa olevista kohdista ja ilmiöistä. Todettiin, että paineita on ainakin seuraavissa kohdissa:

78.89     Liian sekalainen nykyisin. Ainakin new age -musiikki ja elektroakustinen popmusiikki (tekno)  kaipaisivat oman luokan, samoin maailmanmusiikki, joka ei ole popmusiikkia.

78.8917 Useat alaryhmät ansaitsisivat oman luokan (afro, keltti, suomalainen, pohjoismainen)

Keskusteltiin myös tarpeista, jotka kohdistuvat sellaisiin käsitteisiin kuin “kevyt klassinen” ja “harmaa vyöhyke” eli aidosti taide- ja populaarimusiikin välillä oleva.

   Päätettiin jatkaa asian käsittelyä seuraavissa kokouksissa. Todettiin, että vapaina ovat ainakin luokat 78.895, 78.897, 78.898 ja 78.899. “Harmaalle” on erittäin vaikeaa löytää vapaata paikkaa.

Seuraava kokous

Päätettiin kokoontua seuraavan kerran Sibelius-Akatemiassa (R- tai T-talo) torstaina 4.12.1997 klo 10-13.

Muistio kokouksesta 26 (4:1997)

Aika:          Torstai 4.12.1997 klo 10-13.10

Paikka:       Sibelius-Akatemian R-talon lämpiö

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Heikki Karjalainen, Maaria Harviainen, Ulla Ikäheimo ja Jonne Kulluvaara. Heikki Niemelän sijasta oli BTJ Kirjastopalvelusta paikalla Elisa Paavola, Sibelius-Akatemiasta Ismo Sulvan tilalla Ilkka Mattila.

Poissa:       Tapani Boman, Ismo Sulva ja Kaisu Ollila

Hankalien säveltäjien kansallisuuksien ohjelista

Jatkettiin ohjelistan periaatteiden pohdiskelua. Asian monimutkaisuus tuli taas selkeästi esiin. Sovittiin kuitenkin, että

•   säveltäjä voi olla aidosti “monikansallisuuksinen”, jolloin yksittäistä kansallisuutta ei ole tarkoituksenmukaista merkitä;

•   saman säveltäjän yksittäiset sävellykset voidaan indeksoida eri maantieteellisin täsmentein varustettuna (esim. Kurt Weillin kohdalla “musiikkinäytelmät : Saksa : 1930-luku”, “musikaalit : Yhdysvallat : 1940-luku”);

•   säveltäjän kansallisuuden indeksointi ei ole sama asia kuin hänen sävellystensä indeksointi;

•   Luumu-ryhmän jäsenet keräävät omasta puolestaan ohjelistalle haluamiaan säveltäjiä ja lähet-tävät ehdotuksensa Heikki Poroilalle.

Hankalat musiikkinimet -teoksen uuden laitoksen kokoaminen

Asian käsittelyä jatkettiin ja tehtiin seuraavia linjauksia.

1. Venäläiset henkilönimet

•   Uudet nimet pyritään translitteroimaan siten, että jos alkukielinen muoto on löydettävissä, nimi palautetaan ensin venäjänkieliseen kirjoitusasuunsa, josta se translitteroidaan suomalaisen (Virittäjän) kaavan mukaan;

•   jos alkuperäistä nimenmuotoa ei löydy hakuteoksista eikä sitä pystytä rekonstruoimaan muuten luotettavasti, nimi jätetään standardoimatta ja käytetään julkaisussa olevaa muotoa;

•   jos translitterointia ei kyetä tekemään, pyritään välttämään valitun nimenmuodon auktorisoitu­mista järjestelmässä; tarvittaessa nimeä käytetään vain huomautuskentissä (yleensäkään ei epämääräisiä nimiä kannata auktorisoida).

2. Venäläiset yhteisönimet

•   Jos alkukielinen, virallinen nimi on tiedossa, sitä pyritään aina käyttämään translitteroituna Virittäjän mukaisesti;

•   Jos alkukielistä nimeä ei kyetä selvittämään, nimeä ei standardoida tai auktorisoida;

•   Jos Otavan musiikkitietosanakirjasta tai Suuresta musiikkitietosanakirjasta löytyy hakusanana suomenkielinen nimenmuoto, sitä käytetään translitteroidun muodon sijasta.

3. Muita linjauksia

•   Todettiin, että eri maiden radioiden yms. orkestereiden ja kuorojen nimenmuodot pyritään käymään läpi ja etsimään joukosta häilyvät nimitykset.

•   Japaninkieliset nimet (paitsi vakiintuneet) translitteroidaan kansainvälisen (= englanninkielisen) muodon mukaisesti (Yoko Ono, ei Joko Ono), koska yksiselitteistä suomalaista translitterointita­paa ei ole.

•   Venäläisten ortodoksisäveltäjien nimet pyritään selvittämään venäläisten hakuteosten avulla.

•   Dj -alkuiset nimet merkitään isoin kirjaimin eli DJ ilman pistettä.

•   Rap-artistien nimiä kerätään mahdollisuuksien mukaan.

•   Arabialaisten nimien translitterointiperiaatteiden määrittelemiseen etsitään ulkopuolisen asian-tuntijan apua; Maaria Harviainen lupasi etsiä tällaista apua. Eräänä mahdollisena nimenä mai-nittiin Leif Karlsson.

4. Jatkotyöt

Sovittiin, että itse kukin täydentää listaa lähettämällä uusia hankalia nimiä Heikki Poroilalle. Kokouksen yhteydessä saatiin täydennystä sekä Maarialta että Elisalta.

Muita asioita

•   Ulla Ikäheimo kertoi, että Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon on otettu termi esiintyminen (RT esittäminen). Sovittiin, että termi otetaan myös Musiikkisanastoon.

Seuraava kokous

Päätettiin kokoontua seuraavan kerran tammikuussa myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Muistio kokouksesta 27 (1:1998)

Aika:          Tiistai 26.5.1998 klo 10- 14.30

Paikka:       Sibelius-Akatemian R-talon lämpiö

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Heikki Karjalainen, Maaria Harviainen, Ulla Ikäheimo, Jonne Kulluvaara, Heikki Niemelä, Ismo Sulva, Maija Suhonen ja Kaisu Ollila. Riitta Tingander ja Kirsti Livola osallistuivat aamupäivän ohjelmaan.

Poissa:       Elisa Paavola ja Tapani Boman

1. Ohjeluettelo soittimien nimistä

Käsiteltiin asiaa vanhojen muistioiden ja suhteellisen tuoreen sanastoversion pohjalta. Sovittiin seuraavaa:

• Ohjeluettelo valmistetaan laajana, myös harvinaisempia soittimia sisältävänä sanastona. Nykyistä termistöä laajennetaan edelleen sekä etnisten että uudempaan tietokonetekniikkaan liittyvien termien osalta (päävastuu näissä Riitta Tingander ja Kyösti Mäkelä). Myös muut puutteet pyritään korjaamaan. Sovittiin, että erikoisvalmisteisten soittimien (joita on yleensä vain yksi tai muutamia maailmassa) nimityksiä ei oteta sanastoon. Valmistajan nimen mukaan nimettyjä soittimia (esim. Hammond) harkitaan vielä.
• Ohjeluettelo rakennetaan suunnilleen asiasanaston malliseksi. Termistö jaetaan kuitenkin hieman toisin kuin varsinaisessa asiasanastossa. Sovittiin, että varsinaisten “käytä”-termien lisäksi mukaan otetaan “käytä varsinaisen lisäksi” -termejä, joita suositellaan käytettäväksi vain varsinaisen termin lisäksi (esim. sormipiano on varsinainen termi, likembe, kalimba, mbira, sansa ja sanza lisätermejä). Populaarimusiikin lyhenteet otettaneen mukaan erillisenä listauksena selityksineen. Viittaukset rakennetaan asiasanaston tapaan ylläkuvaillun poikkeuksin.
• Nimenmuodoksi valitaan ensisijaisesti suomen kieleen vakiintunut ja hakuteoksista löytyvä nimitys. Jos tällaista vakiintunutta nimeä ei ole, termit käsitellään tapauskohtaisesti, koska mitään yleistä kielisääntöä ei pidetty mahdollisena tai tarkoituksenmukaisena.
• Diakriittisistä merkeistä sovittiin alustavasti, että termit kirjoitetaan ilman diakriittisiä merkkejä (poikkeuksena umlaut-merkit), mutta selityksiin laitetaan hakasulkeisiin oikea kirjoitusasu mahdollisuuksien mukan (esim. baglama [ba—lama]).
• Termit kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, toisin kuin nyt.
• Kaikkiin termeihin voidaan liittää selityksiä ja käyttöä ohjaavia neuvoja, mutta lyhyt selitys (“Turkkilainen pitkäkaulaluuttu”) lisätään jokaiseen termiin, jota ei ole selitetty Brodinin Musiikkisanakirjassa tai Otavan isossa musiikkitietosanakirjassa.
• Tapauksia, joissa termillä on useampi kuin yksi merkitys, käsitellään vielä erikseen. Mitään yleisratkaisua esitystapaan ei vielä esitetty. Yksi mahdollisuus on liittää termiin pieni selite, esim. dombra (Kazahstan), dombra (kalmukit) tai soitinryhmän nimi, esim. musette (säkkipilli), musette (harmonikka). Asia vaatii vielä pohdintaa. Tapauksia ei ole onneksi tavattoman paljon.
• Todettiin, että Yleisradiossa ollaan myös tekemässä vastaavaa sanastoa. Sovittiin, että Ylessä pyritään sopeuttamaan omat ratkaisut Luumu-ryhmän jatkossa tekemiin ratkaisuihin, jotta sanastot ovat pitkälle yhdenmukaisia.
• Ohjeluettelon aikataulusta sovittiin seuraavaa: (1) täydennykset toimitetaan Heikki Poroilalle 15.8 mennessä. (2) HP tekee elokuun aikana ehdotuksen Luumu-ryhmälle, joka (3) käsittelee ehdotuksen yksityiskohtaisesti syyskuun aikana pidettävässä kokouksessa. (4) Painettu julkaisu tehdään vuoden 1998 aikana. (5) Ohjeluettelo julkaistaan myös elektronisessa muodossa.

2. Hankalat musiikkinimet – uusi laitos

Jatkettiin asian käsittelyä lähinnä Jonne Kulluvaaran täydentämän listan pohjalta. Sovittiin seuraavaa:

• Uusi laitos julkaistaan syksyllä sekä painettuna että elektronisena versiona. Jatkossa ruvetaan pitämään yllä tätä sähköistä versiota siten, että sen yhteydessä on täydennysehdotuksille oma lomakepohja.
• Ehdotuksia uusiksi nimiksi kerätään elo-syyskuun vaihteeseen. Tämän jälkeen nimet käsitellään toimittajan ehdotuksen pohjalta ja tehdään tarvittavat päätökset.
• Uuteen laitokseen lisätään myös Luumu-ryhmän käsittelemiä uusia yleisiä suosituksia mm. venäläisten nimien translitteroimisesta ja muusta käytöstä.

3. Kansallisuudeltaan hankalien säveltäjien ohjeluettelo

Asiasta käytiin pitkähkö periaatteellis-yksityiskohtainen keskustelu, jonka päätteeksi sovittiin seuraavaa:

• Kyösti Mäkelä ottaa vastuulleen ohjeluettelon toimittajuuden eli jatkossa tätä asiaa koskevat viestit pannaan suoraan Kyöstille Jyväskylään.
• Ohjeluettelon yleisperiaatteet pyritään kasaamaan seuraavassa Luumu-ryhmän kokouksessa siitä huolimatta, että ryhmässä on myös näkemystä, jonka mukaan yleisperiaatteita ei ole mah-dollista laatia. Ryhmän enemmistö piti kuitenkin ohjeluetteloa tarpeellisena.

4. Muita asioita

• Kesä-heinäkuussa tehdään Luumu-tiedote, jossa kerrotaan hankkeista ja niiden aikataulusta sekä kehotetaan lukijoita osallistumaan ehdotuksin ohjeluetteloiden tekemiseen.
• Merkittiin tiedoksi joukko julkaisu-uutisia, joista tulee yhteenveto Luumu-tiedotteeseen.
• Todettiin, että Musiikkisanaston selitysteokseen on pujahtanut joitakin viittauksia termeihin, joita ei Musiikkisanastossa ole (ovat YSA:ssa), esim. revyy vs. KABAREET, SHOWT, VARIETEE. Sovittiin, että jos puuttuminen 653-kentistä on jossain järjestelmässä ongelma, nämä termit voidaan lisätä.
• Todettiin, että Luumu-ryhmä on ottanut vastuun Musiikkisanaston sisällöllisestä ylläpidosta.  Kaikki kommentit ja ehdotukset pyydetään lähettämään Luumu-ryhmälle, joka työstää ja tekee ratkaisuja tarvittaessa sähköpostitse. Jos Musiikkisanastosta otetaan uusi painos, voidaan sa-massa yhteydessä sanastoa täydentää ja korjata (myös selitysoppaassa jo olevien termien osalta).
• Keskusteltiin Luokitusoppaan uudistamisesta. Todettiin, että tarvetta joidenkin populaarimusii­kin ilmiöiden nykyistä täsmällisempään luokitukseen on olemassa (mm. maailmanmusiikki, joka ei ole poppia eikä viihdettä, tanssipop sekä terapiamusiikit). Todettiin, että luokituskaavassa on “vapaana” mm. luokat 78.895, 78.897, 78.898 ja 78.899. Sovittiin, että asiaan palataan seu-raavissa kokouksissa.
• Sovittiin, että Luumu-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa 1998.

Muistio kokouksesta 28 (2:1998)

Aika:          Perjantaina 9.10.1998 10

Paikka:       Fabianian ryhmätyöhuone 1, HYK

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Maaria Harviainen, Ulla Ikäheimo, Heikki Niemelä, Ismo Sulva

Poissa:       Heikki Karjalainen, Elisa Paavola, Jonne Kulluvaara, Kaisu Ollila

Muistio:     Kohtaan 1:24 Heikki Poroila, siitä loppuun Kyösti Mäkelä.

1. Ohjeluettelo soittimien nimistä

Jatkettiin käsittelyä HP:n alustavan ehdotuksen ja siihen tehtyjen kommenttien pohjalta. Sovittiin seuraavista yleisistä ja erityisistä asioista (mukana ei ole ihan kaikkia yksittäisiä termejä):

(1) Pohditaan, voisiko arabialaisen kulttuurin soittimien nimistöä standardoida toisistaan vain hiukan poikkeavien termien osalta.

(2) Lisätään viittausmerkki F myös tekstin sisällä oleviin päätermeihin.

(3) Johdonmukaistetaan termien “käytetty” ja “käyttävä” käyttöä. Näiden termien semanttisesta merkityksestä ei päästä ryhmässä yksimielisyyteen, joten pyritään kiertämään niitä mahdollisimman paljon.

(4) Harmonikkanuottien yhteydessä voidaan käyttää lisätermeinä ilmaisuja pianoharmonikka, näppäinharmonikka jne.

(5) Lyhenneluettelo myös liitteeksi, ei pelkästään hakemistoon. Populaarimusiikkilyhenteiden rinnalle liitteisiin myös taidemusiikissa käytetyt lyhenteet (Maaria vastaa).

(6) Lisätään termi “rummut” (drums, batterie jne.) yksimuotoisen “rumpu”-termin rinnalle.

(7) Lisätään itsenäinen “soittotyylit”-kategoria, johon tulevat ainakin barrelhouse, hawaijikitara, slidekitara ja ääneslaulu.

(8) Erilaiset tehosteääni-soittimet täytyy määritellä selkeämmin.

(9) Täsmälleen samalla tavalla kirjoitettavat soittimen nimet voidaan erottaa toisistaan sulkeissa olevalla täsmenteellä, esim. “tar (luuttu), tar (tamburiini)”. Täsmenne on erottamaton osa itse termiä.

(10) Määritellään “hammasidiofonit” kuluttajaystävällisemmin “rytmisoittimiksi”.

(11) Otettiin listalta pois C-melody sax lisäterminä.

(12) Todettiin, että “chuniri” ja “chonguri” on translitteroitava “tšuniri” ja “tšonguri”.

(13) Poistettiin termi “country-kitara” mutta lisättiin termi “akustinen kitara”, jolla tarkoitetaan  muita akustisia kitaroita kuin ns. klassista kitaraa.

(14) Päätettiin muuttaa “didjeridu” muotoon “didgerido”, joka on Groven käyttämä muoto.

(15) Muutettiin “güiro” muotoon “guiro”, jottei synny ääntämisestä väärinkäsitystä.

(16) Irrotettiin “harpun” alta itsenäiseksi termiksi “kelttiläinen harppu”, jonka lisätermejä ovat cláirseach, clàrsach.

(17) Muutettiin “kamanche” muotoon “kamanja”.

(18) Itsenäistettiin termi “mandola” lisätermiksi tarkoittamaan matalaäänistä mandoliinia. Lyhenne on “mand”.

(19) Siirrettiin “player piano” lisätermiksi, pääterminä on “automaattipianot” Myös “pianola” on lisätermi, jolla on joissakin maissa myös yleistermin merkitys.

(20) Siirrettiin “bodhran” itsenäiseksi termiksi tamburiinien ryhmästä.

(21) Sellaisia tilapäisiä lyömäsoittimia kuten riivinrautaa tai matkalaukkua ei merkitä asiasanoina, mutta ne voidaan merkitä huomautustietoihin.

(22) Todettiin erilaisista sähköpianoista, että alunperin soittimessa oli kielet, joiden ääni vahvistettiin sähköisesti. Myöhemmin ja nykyään soitin on yleensä täysin elektroninen, jolloin sitä voidaan pitää lähinnä erikoistuneena syntetisaattorina, jolla imitoidaan alkuperäisen sähköpianon tai oikean pianon ääntä. Koska julkaisuissa olevista tiedoista ei välttämättä voi päätellä, onko kyseessä aito sähköpiano vain elektroninen nykymuoto, tätä erottelua ei suositella tehtäväksi.

(23) Muutetaan termi “dulcian” Otavankin käyttämään saksankieliseen muotoon “Dulzian”.

(24) “Lyra viol” muutetaan viittaamaan viola da gambaan, ei kontrabassoon. Gamba-perheen terminologiaa täsmennetään.

[Tästä eteenpäin muistio perustuu Kyösti Mäkelän tekstiin.]

(25) Lisätään “huilun” selityksiin teksti: Termiä käytetään myös C‑vireisestä poikkihuilusta erotuksena nokkahuiluista ja muista poikkihuiluista.

(26) “Tubular bells” termin “kellopeli” alle, pois “kellot”-termistä.

(27) Kitarasyntetisaattori: Populaarimusiikissa käytettävä lyhenne on g‑synt.

(28) Klaveerin määritelmä verrattuna kosketinsoittimet‑termiin on liian väljä, se olisi syytä rajata vain ns. taidemusiikkiin.

(29) Kontratenorin määritelmään lisäys: “...tenoria korkeampi miesääni (vastaa yleensä alttoa)”.

(30) Kosketinsoitinsyntetisaattori: poistetaan merkkitiedot hyväksytyistä alatermeistä. Lisätään “Populaarimusiikissa lyhenne synt”.

(31) Poistetaan “käsikellon” jälkimmäinen määrittelylause.

(32) “lu sheng”, termin “sheng” lisätermiksi.

(33) Mandoliinin populaarimusiikkilyhenne on mand. “Mandola” on matala-ääninen mandoliini.

(34) “Manzello” on puinen saksofoni.

(35) “Marimban” määritelmään “yleismusiikista” lisätään maininta kansanmusiikeista.

(36) “Mbira” on afrikkalainen sormipiano (nimi on esiintynyt myös itä‑afrikkalaisessa musiikissa.

(37) Melodika on “soitettava, päästäpuhallettava...”.

(38) “Minimoog” poistetaan termiluettelosta, samoin “Moog”.

(39) “Munniharppu”, lisätään viitetermi “suuharppu”.

(40) Onko termi “mäntyhuilu” välttämätön, vrt. petäjähuilu. Riittäisikö termi “puuhuilu”?

(41) “Oboe” on “vastakkain värisevällä lehdykkä..”.

(42) “Petäjäpilli” muutetaan pilliksi, ei kai liene niin tärkeää, onko mäntyä, kuuusta, koivua...

(43) “Puhallinsyntetisaattorin” lyhenne on ww‑synt tai brass‑synt, puhallustavasta riippuen.

(44) Mietittävä termien “pusle” ja “pusline” suhde.

(45) Rumpujen määritelmä: “useista rummuista, high hatista ja symbaaleista koostuva, yhden

soittajan soittimisto, “rumpusetti”, jonka populaarimusiikkilyhenne on dr. Yksittäisestä rummusta ei käytetä lyhennettä, korkeintaan perc. Rumpukoneesta voidaan käyttää lyhennettä dr-synt.

(46) Saksofonien luetteloon lisätään “kontrabassosaksofoni (vrt. kontrabassofagotti)”.

(47) Onko “sokusarv” ns. trumpetti vai sarvi?

(48) “Sormiaukoton huilu” muutetaan muotoon “pitkähuilu”.

(49 Ovatko “suu-urut” todella aina “lehdykkäsoittimia” vaiko myös todellisia urkusoittimia?

(50) “Symbaalit”: Telineeseen kiinnitetty lautanen, jota soitetaan palikalla tai "vispilöillä" (vrt. lautaset, joita soitetaan tavallisesti pareittain).

(51) “Sähköbasso”: Mikrofonein varustettu bassokitara tai kaiuton kontrabasso. Viittaustermeinä “electric bass” ja “electric bass guitar”.

(52) “Sähköpianona voidaan käyttää myös syntetisaattoria.”

(53) “Sähköviulu”: Kiinteällä mikrofonilla varustettu viulu (vrt. sähkökitara).

(54) “Theremin”: “...ondes martenot ‑soittimessa, mutta poikkeaa siitä soittotavaltaan...”

(55) “Trautonium”: “...sähkösoitin, jota soitetaan koskettimistolta. Mm. Hindemith... ja eritoten Oskar Sala ovat säveltäneet sille musiikkia”.

(56) Köpin oma näkemys: “uillean pipes” pitäisi olla vain “säkkipilli”.

(57) Sellon lyhenne populaarimusiikissa on vc (violoncello).

(58) Vibrafonin lyhenne on vib.

(59) “Vichitra vina”, onko normaali “vina”?

(60) “Viola” on portugalilainen nimitys säestyssoittimena käytettävälle akustiselle kitaralle.

(61) “Violone”: täsmennettävä, suhde kontrabassogambaan myös näkyviin.

(62) Alttoviulun lyhenne populaarimusiikissa on vla (viola), lauluäänen voc (vocals).

Lausunnonantajiksi sovittiin pyydettäväksi:

Timo Leisiö (Tampereen yliopisto), Seija Lappalainen (HY), Matti Koskiala, Alfonso Padilla, Eero Hämeenniemi, Riitta‑Liisa Joutenlahti (Sibelius‑Akatemia), Juha Henriksson (Pop‑jazz arkisto), Jonne Kullumäen kautta YLE ja Sibelius‑Akatemian kansanmusiikin osasto.

HP: Myös Riitta Tingander on toivonut voivansa vielä kommentoida sanastoa Brysselistä käsin.

Muistio kokouksesta 29 (1:1999)  MUISTION TEKSTI PUUTTUU!

Aika:          Perjantaina 9.10.1998 10

Paikka:       Fabianian ryhmätyöhuone 1, HYK

Paikalla:    Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Maaria Harviainen, Ulla Ikäheimo, Heikki Niemelä, Ismo Sulva

Poissa:       Heikki Karjalainen, Elisa Paavola, Jonne Kulluvaara, Kaisu Ollila

Muistio:     Kohtaan 1:24 Heikki Poroila, siitä loppuun Kyösti Mäkelä.

YLE:n edustaja 1999 on Kirsti Livola (kirsti.livola@yle.fi).

JYK, Kaisu Ollila jää kokonaan pois?

HYK:n edustajia ovat Ulla Ikäheimo ja ?

Muistio kokouksesta 30 (1/99)

Aika             5.2.1999 klo 10.30-13.00

Paikka          Sibelius-Akatemian kokoushuone

Läsnä            Kyösti Mäkelä, Maaria Harviainen, Heikki Karjalainen, Kirsti Livola, Ismo Sulva, Heikki Niemelä, Ulla Ikäheimo, Heikki Poroila sekä vierailijana Kimmo Tyyskä (BTJ Kirjastopalvelu)

Kokouksessa käsiteltiin ainoastaan Hankalat musiikkinimet -julkaisun uudistetun laitoksen periaatteita ja sisältöä. Seuraavassa on alustava versio, josta sihteeri lähettää myöhemmin vielä tarkistetun laitoksen. Tätä sopii silti jo tutkia ja korjata virheitä.

Yleisiä periaatteita ja ohjeita

1. Venäläiset henkilönimet

•      Uudet nimet pyritään translitteroimaan siten, että jos alkukielinen muoto on löydettävissä, nimi palautetaan ensin venäjänkieliseen kirjoitusasuunsa, josta se translitteroidaan suomalaisen (Virittäjän) kaavan mukaan;

•      jos alkuperäistä nimenmuotoa ei löydy hakuteoksista eikä sitä pystytä rekonstruoimaan muuten luotettavasti, nimi jätetään standardoimatta ja käytetään julkaisussa olevaa muotoa;

•      jos translitterointia ei kyetä tekemään, pyritään välttämään valitun nimenmuodon auktori-soitumista järjestelmässä; tarvittaessa nimeä käytetään vain huomautuskentissä (yleensäkään ei epämääräisiä nimiä kannata auktorisoida).

2. Venäläiset yhteisönimet

•      Jos alkukielinen, virallinen nimi on tiedossa, sitä pyritään aina käyttämään translitteroituna Virittäjän mukaisesti;

•      Jos alkukielistä nimeä ei kyetä selvittämään, nimeä ei standardoida tai auktorisoida;

•      Jos Otavan musiikkitietosanakirjasta tai Suuresta musiikkitietosanakirjasta löytyy hakusanana suomenkielinen nimenmuoto, sitä käytetään translitteroidun muodon sijasta.

3. Artistin nimi koostuu etunimestä ja yhdestä kirjaimesta

•      Jos musiikkiartistin käyttämä nimi koostuu pelkästään etunimestä ja siihen liitetystä yksittäisestä kirjaimesta (pisteellä tai ilman), nimi tulkitaan fraasiksi ja kirjoitetaan suorassa muodossa.

Sheila E.

Chuck D.

•      Jos nimen jälkimmäisessä osassa on useampia kirjaimia, se tulkitaan sukunimeksi, ellei lähde-teosten perusteella kyseessä ole fraasimainen ilmaisu.

4. Isojen alkukirjainten käyttö yhteisöjen nimissä

•      Useista sanoista koostuvissa yhteisöjen nimissä käytetään yleensä isoja kirjaimia kunkin sanan alussa kielestä riippumatta.

Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat

•      Jos suomalaiseen (suomen- tai ruotsinkieliseen) erisnimeen kuitenkin liittyy yhteisön luonnetta täsmentävä ilmaisu, tämä täsmennys kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Helsingin kaupunginorkesteri

Sotkamon kamarikuoro

•      Jos yhteisönimessä on &-merkki tai and/ja-sana, niiden jälkeen tuleva sana kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella.

Melle Mel & The Furious Five

Siouxie & The Banshees

•      Yhteisönimessä olevat tekniset sidesanat kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ne ovat osa fraasia.

Eero ja Jussi

Ricchi e Poveri  

mutta

It’s A Beautiful Day

Asleep At The Wheel

5. Artistin nimeen sisältyvä lempinimi

•      Jos artistin oikean etunimen sijasta tai sen lisäksi käytetään nimessä kutsumanimeä, valitaan käytettäväksi nimeksi henkilön oikea nimi ja tehdään muista muodoista viittaukset.

Alajoki, Seppo

Alajoki, Kala

Alajoki, Seppo “Kala”

•      Kutsumanimi liitetään hakumuotoon ainoastaan silloin, kun sitä tarvitaan erottamaan toisistaan kaksi muuten samanlaista nimeä.

Johansson, Per “Ruskträsk”

Johansson, Per “Texas”

•      Jos artisti käyttää sukunimensä yhteydessä etunimeksi vakiintunutta kutsumanimeä, tämä muoto valitaan käytettäväksi muodoksi.

Pekkonen, Safka

Pekkonen, Eero

Safka

Leppänen, Zape

•      Kun merkitään nimenmuotoa, jossa on lempinimi oikean nimen perässä, suositellaan lempinimen merkitsemistä selvyyden vuoksi lainausmerkkeihin.

Alajoki, Seppo “Kala”

Pekkonen, Eero “Safka”

6. Kuorojen nimet

Kun suomalaisen kuoron tai muun vastaavan nimeen liittyy jokin kuoron tms luonnetta täsmentävä ilmaisu, noudatetaan seuraavia periaatteita.

•      Jos nimessä oleva ilmaisu on selkeän erisnimen edessä, käytetään pelkkää erisnimeä.

Vox Nova

Kamarikuoro Vox Nova

•      Jos nimessä oleva ilmaisu on erisnimen perässä siten, että se voidaan mieltää olennaiseksi osaksi nimeä (esimerkiksi ymmärrettävyyssyistä), käytetään muotoa, jossa ilmaisu on mukana.

Canto-kuoro

Canto

7. Erikoismerkillä alkavat nimet

•      Jos nimi alkaa erikoismerkillä, joka voidaan tallentaa näppäimistöllä, se merkitään aivan normaalisti. Ääneasun mukainen transkriptio kannattaa tällaisissa tapauksissa lisätä viittauksena.

@tak

Attak

? & The Mysterians

Question mark & The Mysterians

•      Jos nimen alussa on kreikan kielen aakkosiin kuuluva kirjain, käytetään kirjaimen latinalaista transkriptiovastinetta.

Omega

Ωmega

•      Jos nimi muodostuu pelkästä kreikankielen aakkosten kirjaimesta, käytetään kyseisen kirjaimen suomenkielistä nimitystä.

Alfa

α

Omega

Ω

•      Jos nimen alussa olevaa erikoismerkkiä ei voida tallentaa näppäimistöltä, käytetään merkin äänneasua lähinnä vastaavaa transkriptiota latinalaisin kirjaimin. [Tässä ei ole esimerkkiä, periaate riittänee.] Poikkeuksena on amerikkalaisen Prince-nimellä pitkään esiintynyt artisti, joka on siirtynyt käyttämään nimenään piirroskuviota, jota ei ole mahdollista transkriboida. Luumu-ryhmä suosittelee, että artistista käytetään myös näiden uudempien tuotteiden kohdalla nimeä Prince.

8. Orkestereiden yms nimien kieliasu

•      Jos orkesteri tms käyttää virallisesti sekä suomen- että vieraskielistä nimitystä, molemmat muodot standardoidaan.

Jyväskylän kaupunginorkesteri

ks. Myös Jyväskylä Sinfonietta

Jyväskylä Sinfonietta

ks myös Jyväskylän kaupunginorkesteri