5.1 Aineiston laajuus

5.1 Aineiston laajuus

5.1.1 Fyysisen kuvailun alueen ensimmäisessä elementissä kuvaillaan, kuinka monesta ja minkälaisesta fyysisestä yksiköstä julkaisu koostuu. Näiden tietojen yhteyteen voidaan lisätä muita laajuutta kuvaavia mittoja.

5.1.2 Aineiston erityismääre

Aineiston erityismäärettä edeltää julkaisuun sisältyvien erillisten fyysisten kappaleiden määrä arabialaisin numeroin. Kun julkaisu ilmestyy edelleen tai erillisten fyysisten kappaleiden määrää ei tiedetä, niiden määrää ei merkitä.

Aineiston erityismäärettä kuvaavia termejä ei ole määritelty, vaan kuvailtavaan julkaisuun soveltuvia ja kuvailun kielen mukaisia termejä voidaan käyttää. Termejä voidaan lyhentää.

Yksiosaisten painettujen tekstijulkaisujen ja tiettyjen nuottijulkaisujen fyysisten kappaleiden määrä voidaan myös jättää merkitsemättä. Siinä tapauksessa laajuusmerkintönä käytetään sivumäärää (ks. 5.1.4).

Esim.

. — 36 diaa
. — 1 kartasto
. — 2 kaaviota
. — 1 kartta
. — 1 karttapallo
. — 2 partituuria
. — 4 osaa
. — 1 kansio
. — 3 vol.
. — 2 salkkua
. — 6 arkkia
. — 1 levyke
. — 1 CD-äänilevy
. — 1 DVD-videolevy
. — 1 partituuri (37 s.) + 4 ääntä CD-ROM-levyllä
. — 1 verkkojulkaisu (112 s.)
. — 2 magneettinauhaa
. — 4 CD-ROM-levyä
. — 120 nroa
. — 2 piirrosta
. — 10 postikorttia
. — 3 julistetta
. — 1 valokuva
. — 1 mikrofilmirulla

Jos fyysisten yksiköiden määrä poikkeaa kuvailtavien bibliografisten yksiköiden määrästä, selitys voidaan merkitä huomautuksena alueelle 7. Jos kyseessä on monitasoinen kuvailu, osien numerointi merkitään toiselle tasolle (ks. Liite A), tai osien numerointi merkitään sisältöhuomautukseen (ks. 7.7).

Esim.

5 vol.
Alueella 7: Volyymit numeroitu: 1, 2A, 2B, 2C, 3
. — 5 vol.
Alueella 7: Kahdeksan volyymia viidessä niteessä
. — 6 vol.
Alueella 7: Kuudennen volyymin nimiösivulla: Bde 6-7

Jos aineiston erityismääre ei ilmaise tarkoin fyysisten tallennusvälineiden laajuutta, käytetään yhdistelmämerkintöä.

. — 3 karttaa yhdellä lehdellä
. — 1 kartta kahdella lehdellä
. — 20 karttaa kahdella CD-ROM-levyllä
. — 1 partituuri kahdeksassa osassa
. — 2-niteinen kartasto

Moniviestimet, äänitteet, videotallenteet, kuvat ja liikkuva kuva

Jos julkaisun käyttö vaatii tiettyä tekniikkaa, tieto siitä voidaan merkitä sulkeisiin erityismääreen jälkeen.

Esim.

. — 1 äänikasetti (Elcaset)
. — 1 videokasetti (VHS)
. — 1 videokela (Ampex 7003)
. — 1 äänilevy (Cook binaural)
. — 24 diaa (3M Talking Slide)

Päivittyvät irtolehtijulkaisut:

Edelleen ilmestyvän päivittyvän irtolehtijulkaisun erityismääreen jälkeen lisätään kaarisulkeisiin termi ”irtolehtiä” tai vastaava ilmaisu luettelointiyksikön valitsemalla kielellä.

Esim.

. — Vol. (irtolehtiä)
Toim. huom. Julkaiseminen jatkuu
. — 3 vol. (irtolehtiä)
Toim. huom. Julkaiseminen päättynyt

Moniviestimet:

Moniviestimen sisältö merkitään lukumäärineen peräkkäin.

Esim.

. — 1 kartta, 13 kivi- ja mineraalinäytettä, 1 opetuskuva, 3 rainaa

Vaihtoehtoisesti:

a) Yleismäärettä "moniviestin" voidaan tarvittaessa käyttää myös erityismääreenä.

Esim.

1 moniviestin

tai

b) Jokaisesta osasta voidaan tehdä erillinen ilmiasun kuvailu. Tätä menetelmää suositellaan käytettäväksi vain silloin, kun kohteeseen sisältyviä aineistoja on vähän ja kun jokaisen osan ilmiasun täydellistä kuvailua pidetään tärkeänä luettelon käyttäjille.

Esim.

3 rainaa (96 kuvaa) : vär. ; 35 mm. — 1 kartta : vär. ; 25 x 25 cm, taitettuna 10 x 18 cm.
13 kivi- ja mineraalinäytettä ; pakkaus 14 x 9 x 2 cm. — 1 opetuskuva : vär. ; 48 x 90 cm, taitettuna 24 x 15 cm

5.1.3 Laajuus

Laajuuden lisämääritykseksi julkaisun osat eritellään sopivalla tavalla, esim. merkitsemällä sivujen, lehtien, arkkien, kuvaruutujen, palasten jne. lukumäärä ja/tai kestoaika (ks. 5.1.5). Lisätiedot merkitään erityismääreen jälkeen kaarisulkeisiin ( ( ) ). Laajuusmerkintö tehdään noudattaen kohdan 5.1.4 ohjeita.

Yksiosaisia painettuja tekstijulkaisuja ja tiettyjä nuottijulkaisuja kuvailtaessa voidaan aineiston erityismääreen sijaan merkitä osien määrä ja tyyppi.

Esim.

. — 1 kansio (6 s.)
. — 1 salkku (26 lehteä)
. — 1 selailutaulu (8 lehteä)
. — 1 kalvo (4 irrallista päällekkäiskalvoa)
. — 1 poikittaisraina (44 kuvaa)
. — 1 pitkittäisraina (6 kuvaa)
. — 1 partituuri (329 s.)
. — 1 kuoropartituuri (259 s.)
. — 1 stemma (32 s.)
Toim. huom. stemma julkaistu erikseen
. — 1 pienoispartituuri (146 s.)
. — 1 partiselli (21 lehteä)
. — 1 koraalikirja (240 s.)
. — 1 lehti (2 s.)

Moniviestimet, äänitteet, videotallenteet, kuvat ja liikkuva kuva

Numeroituja ja numeroimattomia arkkien, kuvien jne. jaksoja ei erotella. Luettelointiyksikön merkitsemiä numeroimattomia jaksoja ei panna hakasulkeisiin. Kunkin numeroidun jakson viimeisen lehden, kuvan tms. numero merkitään riippumatta siitä, kuuluuko jaksoon numeroimattomia katkelmia (esimerkiksi nimiönäyttöjä, loppukuvia tai sisällöttömiä välikuvia).

Kalvot ja päällekkäiskalvot:

Jos kalvosarjaan kuuluu päällekkäiskalvoja, tieto tästä merkitään, mutta päällekkäiskalvojen lukumäärä voidaan jättää pois.

Esim.

. — 12 kalvoa (+ päällekkäiskalvoja)
. — 1 kalvo (4 irrallista päällekkäiskalvoa)

Rainat:

Jos kyseessä on rainasarja, merkitään kuvatyyppi, vaikka kuvien määrää ei merkittäisikään.

Esim.

. — 3 pitkittäisrainaa

Elektroniset aineistot

Etäkäyttöisen elektronisen aineiston laajuus voidaan merkitä, jos se tiedetään ja jos sitä pidetään tärkeänä luettelon käyttäjille.

Tiedoston koko voidaan merkitä sopivalla tasolla (tavut, kilotavut, megatavut jne.), jos tieto on helposti saatavilla. Tieto merkitään kaarisulkeisiin.

Esim.

. — 1 verkkosivusto
. — 1 suoratoistoäänitiedosto
. — 1 suoratoistovideotiedosto
. — 1 verkkojulkaisu
. — 1 kartta (5,2 MB) 1 CD-ROM-levyllä
. — 3 karttaa (600 kilotavua)
Toim. huom.: Etäkäyttöinen aineisto

5.1.4 Sivujen, lehtien, arkkien, kuvaruutujen ym. merkitseminen

5.1.4.1 Yksiniteinen aineisto

5.1.4.1.1 Kun julkaisun lehdet on numeroitu molemmin puolin, julkaisun laajuus merkitään sivuina. Kun julkaisun lehdet on numeroitu vain toiselta puolelta, julkaisun laajuus merkitään lehtinä. Jos sivujen tai lehtien numerointi antaa väärän kuvan julkaisun laajuudesta, tämä voidaan merkitä huomautuksena alueelle 7 (ks. 7.5.1).

Esim.

. — 327 s.
. — 321 lehteä
. — 80 s.
Alueella 7: Sivujen kääntöpuolet tyhjiä
. — 56 lehteä
Alueella 7: Teksti painettu lehden molemmille puolille

5.1.4.1.2 Jos julkaisun sivulla on useita palstoja ja sivujen asemasta palstat on numeroitu, merkitään palstojen määrä. Kun sivulla on enemmän kuin kaksi palstaa, merkitään tieto alueelle 7.

Esim.

. — 831 palstaa

Vanhat monografiajulkaisut

Sivujen tai lehtien kokonaismäärä merkitään hakasulkeisiin tai se voidaan merkitä alueelle 7.

Esim.

. — 840 palstaa [420] sivulla
tai
. — 840 palstaa [210] lehdellä

5.1.4.1.3 Jokaisen numeroidun jakson viimeisen numeroidun sivun, lehden, palstan, arkin tai ruudun numero merkitään. Arabialaiset ja roomalaiset numerot tallennetaan niin kuin ne ovat julkaisussa. Kun sivut tai lehdet on merkitty kirjaimin eikä numeroin, merkitään ensimmäinen ja viimeinen kirjain sekä niiden edelle sivua tai lehteä tarkoittava sana tai lyhenne.

Esim.

. — 328 s.
. — iv, 328 s.
. — 16 lehteä, 328 s.
. — 328 s., 52 palstaa
. — 32, 328, 40, 16 s.
. — Sivut a-h
. — Sivut A-H
. — Lehdet A-H
. — Sivut A-H, 128 s.

Kun julkaisussa on useampia erilaisia numeroin tai kirjaimin merkittyjä perättäisiä jaksoja (esim. palstoja ja sivuja), joissa on jatkuva numerointi, jakson ensimmäinen ja viimeinen numero tai kirjain merkitään. Näiden eteen merkitään sivua, lehteä tai palstaa osoittava sana tai lyhenne.

Esim.

. — 320 palstaa, s. 321-400

Kun arabialainen numerointi jatkaa roomalaista numerointia, koko jakson numerointi merkitään arabialaisin numeroin.

Esim.

. — 328 s.
Toim. huom.: julkaisun 16 alkusivua numeroitu i-xvi ja loput 312 sivua numeroitu 17-328

Vanhat monografiajulkaisut

Kun arabialainen numerointi jatkaa roomalaista numerointia, koko jakson numerointi voidaan merkitä arabialaisin numeroin, tai vaihtoehtoisesti voidaan arabialaisin ja roomalaisin numeroin merkityt kokonaisuudet merkitä erikseen.

Esim.

. — 328 s.
tai
xvi s., s. 17-328

5.1.4.1.4 Jos jakson viimeisellä numeroidulla sivulla, lehdellä, palstalla, arkilla, kuvaruudulla jne. on väärä numero, se merkitään sellaisena kuin se on julkaisussa. Oikea numero merkitään hakasulkeisiin. Selittävä huomautus lisätään, jos sitä pidetään tärkeänä luettelon käyttäjille tai numerointijaksot voidaan merkitä tarkasti virhelähteen osoittamiseksi.

Esim.

. — xiv, 823 [i.e. 328] s.
Alueella 7: Sivu 328 numeroitu virheellisesti sivuksi 823
. — xiv, 832 [i.e. 848] s.
Alueella 7: Sivunumerot 161-176 toistuvat
tai
. ---  xiv, 1-176, 161-832 s.
Toim. huom.: Vaihtoehto edelliselle esimerkille
. — 1 raina (64 [i.e. 46] kuvaa)

5.1.4.1.5 Numeroimattomien sivu- tai lehtijaksojen lukumäärä merkitään vain, jos tällainen jakso käsittää koko julkaisun tai olennaisen osan siitä (kuvaliitteistä ks. 5.1.4.1.8). Siinä tapauksessa numeroimattomat jaksot merkitään hakasulkeisiin arabialaisin numeroin.

Esim.

. — 329 s.
Toim. huom.: Julkaisussa 8 numeroimatonta sivua ja 329 sivua, jotka on numeroitu 1-329
. — iv, [100] s.
Toim. huom.: Julkaisussa 4 sivua, jotka on numeroitu i-iv ja 100 numeroimatonta sivua

Jos koko julkaisu on ilman sivu- tai lehtinumerointia, menetellään jommallakummalla seuraavista tavoista:

a) Lehdet tai sivut lasketaan yhteen ja kokonaismäärä merkitään lehtinä (jos teksti on painettu vain yhdelle puolelle) tai sivuina (jos teksti on painettu molemmille puolille). Merkintö tehdään arabialaisin numeroin hakasulkeisiin.

Esim.

. — [80] lehteä

tai

b) Lehtien tai sivujen määrä arvioidaan ja merkitään arvioituna kokonaismääränä lehtiä (jos teksti on painettu vain yhdelle puolelle) tai sivuja (jos teksti on painettu molemmille puolille).

Esim.

. — Noin 400 lehteä

Vanhat monografiajulkaisut

Kaikki alkuperäiseen julkaisuun sisältyneet numeroimattomat sivut, lehdet tai palstat, joita ei ole sisällytetty sivu-, lehti- tai palstanumerointiin, lasketaan ja merkitään samoin kuin numeroidut sivut, lehdet tai palstat on merkitty. Sekä tyhjät että painetut sivut tai lehdet lasketaan. Näiden sivujen, lehtien tai palstojen määrä merkitään arabialaisin numeroin hakasulkeisiin.

Esim.

. — [8], 328 s.
Toim. huom.: Julkaisussa 8 numeroimatonta sivua ja 328 sivua, jotka on numeroitu 1-328

Numeroidun jakson lopussa olevat numeroimattomat sivut merkitään arabialaisin numeroin hakasulkeisiin.

 Esim.

. — 93, [3] s.
. — xv, [1], 160 s.

Mikäli numeroitujen jaksojen välissä on numeroimattomia sivuja, lehtiä tai palstoja, merkitään näitä ympäröivien jaksojen sekä ensimmäiset että viimeiset sivut, lehdet tai palstat.

Esim.

. — 1-200, [8], 201-232 s.

Numeroidun jakson alussa olevia numeroimattomia sivuja ei merkitä erikseen.

Esim.

. — 16 s.
Toim. huom.: Julkaisun alussa on 3 numeroimatonta sivua, niiden jälkeen 13 sivua, jotka on numeroitu 4-16.
. — 328 s.
Toim. huom.: Julkaisun alussa on 8 numeroimatonta sivua, niiden jälkeen 320 sivua, jotka on numeroitu 9-328.

Myös tyhjät lehdet lasketaan ja merkitään sivumäärämerkinnön jälkeen kaarisulkeisiin, jos voidaan osoittaa niiden kuuluvan arkkivihkoihin. Kuvailuun voidaan sisällyttää vain ne tyhjät lehdet, joiden on todettu sisältyvän moniin säilyneisiin kappaleisiin.  

Esim.

. — iv, [100] s. (s. 99-100 tyhjiä)
Toim. huom.: Julkaisun alussa on 4 sivua, jotka on numeroitu i-iv ja 100 numeroimatonta sivua, viimeinen lehti on tyhjä. 
. — iv, 96, [4] s. (2 viimeistä sivua tyhjiä)
Toim. huom.: Julkaisussa sivut on numeroitu i-iv, 1-96, lisäksi arkin numeroimaton taitos, jonka viimeinen lehti on tyhjä. 

Kun täydellisen julkaisun laajuutta ei pystytä arvioimaan, merkitään epätäydellisten kappaleiden sivu- ja/tai lehtinumerointi kohdan 5.1. ohjeiden mukaan. Tällöin kuitenkin ”s.” tai ”lehteä” ja plus-merkki merkitään joko laajuusmerkinnön eteen tai jälkeen (esim. 200 + s.; s. + 41-200).  Kun julkaisun sivuja tai lehtiä ei ole numeroitu, tehdään merkintö pääsäännön mukaan. Kun täydellisen julkaisun laajuus on arvioitavissa, siitä tehdään selittävä huomautus.

Jos koko julkaisusta puuttuu sivu- tai lehtinumerointi, voidaan arkintunnuksista tehdä huomautus, jos sitä pidetään tärkeänä luettelon käyttäjille.

5.1.4.1.6 Jos julkaisussa on enemmän kuin kolme samalla tavoin numeroitua sivu-, lehti- tai palstajaksoa tai samoin numeroituja jaksoja yhdessä yhden tai useamman merkittävän numeroimattoman jakson kanssa, menetellään jollakin seuraavista tavoista:

A. Jaksot lasketaan yhteen ja merkitään sivujen kokonaismäärä, lisäten sanat "useina numerointijaksoina" (tai käytetään muunkielistä vastinetta).

Esim.

1000 s. useina numerointijaksoina  
Toim. huom.: ei: 48, 53, 99, 100, 200, 410, 90 s.

tai

B. Kun yksi jaksoista on selvästi pääjakso, merkitään tämän jakson sivumäärä sekä sen jälkeen hakasulkeissa edeltävien ja/tai seuraavien jaksojen yhteinen sivumäärä, jos on tarpeen.

Esim.

. — 400, [98] s.
Toim. huom.: ei: 400, 18, 10, 22, 28, 20 s.

tai

C. Aineiston erityismääre ja julkaisun laajuus merkitään seuraavasti:

Esim.

. — 1 nide (useita numerointijaksoja)
. — 1 partituuri (useita numerointijaksoja)
. — 1 kansio

Vanhat monografiajulkaisut

Jos yksi jaksoista on merkittävästi laajempi kuin muut, sen pituus voidaan merkitä ja merkintöä seuraa ilmaus ”sekä useita muita numerointijaksoja”.

Esim.

. — 1 nide (400 s. sekä useita muita numerointijaksoja)
Toim.  huom.: Jaksot: 400, 18, 12, 28 ja 20 numeroitua sekä 18 numeroimatonta sivua.

5.1.4.1.7 Jos kuvailtava aineisto on osa jonkin laajemman kokonaisuuden yhtäjaksoisesti numeroiduista sivuista, lehdistä, palstoista, arkeista, kuvista jne., ensimmäisen ja viimeisen sivun, lehden, palstan, arkin, kuvan jne. numero merkitään ja näiden numeroiden edelle merkitään sivuja, lehtiä, palstoja, arkkeja, kuvia jne. ilmaiseva sana tai lyhenne.

Esim.

. — Lehdet 81-93
. — S. 713-797
. — 1 pitkittäisraina (kuvat 120-143)

Jos sivut, lehdet, palstat, arkit, kuvat jne. on numeroitu sekä sisäisesti että laajemman kokonaisuuden osana, merkitään sisäinen numerointi ilmiasutietoihin ja laajemman kokonaisuuden numerointi merkitään huomautuksena alueelle 7 (ks. 7.5).

Esim.

. — 1 pitkittäisraina (24 kuvaa)
Alueella 7: Kuvat numeroitu myös 120-143.
. — 81 s.
Alueella 7: Sivut numeroitu myös 321-401.

5.1.4.1.8 Jos julkaisuun sisältyy kuvasivuja tai -lehtiä tai muita lisälehtiä, jotka eivät ole mukana pääjakson numeroinnissa, niiden määrä merkitään sivunumerojaksojen jälkeen, vaikka kuvasivut tai -lehdet olisivat hajallaan julkaisussa. Jos kuvasivut tai -lehdet ovat numeroimattomia, niiden määrä merkitään hakasulkeisiin.

Esim.

. — 248 s., 24 kuvalehteä
. — x, 32, 74 s., [1] kuvalehti
. — 248 s., 12 kuvas.
. — 248 s., 36 kuvalehteä, 24 kuvas.
. — 16 s., 28 karttas.
. — 24 s., [16] sukutaulua
. — 1 partituuri (246 s., 24 kuvalehteä)
. — 1 partituuri (246 s., 38 kuvalehteä, 24 kuvas.)
. — 1 kuoropartituuri (246 s., 12 kuvas.)
. — 1 kartasto ([2] s., [32] kuvalehteä)

5.1.4.2 Useasta fyysisestä kappaleesta muodostuvat julkaisut

5.1.4.2.1 Jatkuva sivunumerointi

Kun julkaisu sisältää useita samassa ilmiasussa olevia fyysisiä kappaleita (esim. useita niteitä, rainoja, salkkuja jne.), joiden numerointi on jatkuva, näiden sivujen, lehtien, arkkien, kuvien jne. kokonaismäärä merkitään kohdan 5.1.3 mukaisesti.

Esim.

. — 8 nidettä (894 s.)
. — 1 partituuri 8 niteenä (894 s.)

Kun vain ensimmäisen osan alussa on alkutekstejä varten erillinen sivu-, lehti- tai palstanumerointijakso, joka edeltää jatkuvaa sivu-, lehti- tai palstanumerointia, merkitään sekä alku- että pääjakson sivumäärät.

Esim.

. — 3 nidettä (xx, 804 s.)
Toim. huom.: Erikseen numeroitu alkujakso vain niteessä 1.

Kun kunkin osan alussa on erikseen numeroitu sivu- tai lehtijakso ennen jatkuvasti numeroitua yhteistä pääjaksoa, nämä alkusivujen jaksot lasketaan yhteen ja yhteismäärä merkitään hakasulkeisiin.

Esim.

. — 8 nidettä ([47], 894 s.)

Vanhat monografiajulkaisut:

Kun jokaisessa osassa on erikseen numeroitu sivu-, lehti- tai palstajakso, joka edeltää pääjakson jatkuvaa sivu-, lehti- tai palstanumerointia, jaksojen täydellinen numerointi voidaan merkitä alueelle 7.

Esim.

. — 3 nidettä
Alueella 7: Niteiden sivunumerointi: nide 1: xx, 200 s.; nide 2: xx s., s. 201-512; nide. 3: xxi, [1] s., s. 513-896

5.1.4.2.2 Monta sivunumerojaksoa

Jos julkaisun kullakin fyysisellä osalla (sivu-, lehti-, arkki-, kuva- jne.) on oma sivunumerointinsa, se voidaan merkitä kaarisulkeisiin yksiköiden lukumäärän lisäksi, jos sitä pidetään tärkeänä luettelon käyttäjille.

Esim.

. — 3 rainaa (60, 52, 58 kuvaa)
. — 2 selailutaulua (6, 8 arkkia)
. — 12 rainaa
. — 5 nidettä (31, 33, 49, 37, 18 s.)
. — 2 kansiota (12, 18 lehteä)
. — 1 partituuri 5 niteenä (31, 33, 49, 37, 18 s.)
. — 1 kuoropartituuri 2 niteenä (x, 210 s.; v, 310 s.)
. — 3 nidettä (vi, 310 s.; vi, 434 s.; viii, 492 s.)
. — 3 nidettä (vi, 310 s., 20 kuvalehteä; viii, 432 s., 32 kuvalehteä; x, 490 s., 52 kuvalehteä)

Jos pidetään tarpeellisena merkitä, että teoksessa on kuvalehtiä, mutta ei jokaisen osan sivunumerointia, kuvalehtien määrä voidaan merkitä kaarisulkeisiin.

Esim.

. — 4 nid. (24 kuvalehteä)

5.1.5 Kesto

5.1.5.1 Jos aineiston laajuus on mitattavissa ajallisesti,  se merkitään kestoaikana. Elokuvia ja videotallenteita kuvailtaessa voidaan kestoaikamerkintöön lisätä tieto filminauhan pituudesta.

Esim.

. — 1 filmikela (22 min, 577 m)

5.1.5.2 Yleensä merkitään koko aineiston kestoaika. Se merkitään kohteessa, pakkauksessa tai liiteaineistossa ilmaistulla tavalla. Jos aineiston kestoajasta ei ole tietoa, voidaan merkitä arvioitu kestoaika. Jos on mahdotonta merkitä tarkkaa tai arvioitua kestoaikaa, merkintö jätetään pois.

Esim.

. — 1 videokasetti (U-matic) (n. 60 min)
. — 1 äänikela (37 min 18 s)
. — 1 äänisilmukka (90 min)
. — 1 äänilevy (n. 50 min)
. — 1 filmilenkki (4 min 20 s)
. — 1 DVD-videolevy (114 min)

5.1.5.3 Jos aineistoon sisältyy useampia kuin yksi samassa fyysisessä muodossa olevaa yksikköä (esim. enemmän kuin yksi levy, kasetti jne.), joista kunkin kestoaika ilmenee aineistosta, yksiköiden kestoajat merkitään kokonaiskeston sijasta.

Esim.

. — 3 äänikelaa (25, 30, 27 min)
. — 2 äänikasettia (30, 90 min)
. — 3 äänilevyä (50, 55, 50 min)

5.1.5.4 Jos aineistoon sisältyy kaksi tai useampia teoksia, joiden kestoajat on ilmoitettu, yksittäisten teosten kestoajat merkitään alueelle 7, (ks. 7.10.1). Huomautus voidaan yhdistää sisältöä koskevaan huomautukseen (ks. 7.7). Jos yksittäisten teosten kestoajat on merkitty huomautusalueelle 7, kokonaiskestoaika voidaan jättää pois ilmiasutietojen alueelta.

5.1.6 Nippuina ilmestyvät julkaisut

Kun julkaisu ilmestyy nippuina, jotka on tarkoitus nitoa yhdeksi tai useammaksi fyysiseksi julkaisuksi, sivujen, lehtien ja/tai niteiden lukumäärä merkitään julkaisun lopulliseen muotoon sopivin termein, joihin liitetään huomautus julkaisun ilmestymisestä nippuina.