Neuvottelukuntien ja johtokunnan kauden 2018-2022 aloitustilaisuus

Last modified by sandgren@helsinki_fi on 2018/05/07 14:49

Aloitusdia.PNG


Helsingin yliopiston kirjaston johtokunnan ja neuvottelukuntien yhteinen aloitustilaisuus pidettiin 24.4.2018 Kaisa-talossa. Helsingin yliopiston johtokunnan puheenjohtaja vararehtori Sari Lindblom avasi tilaisuuden.

Kirjaston organisaatio ja talous

Ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen kertoi kirjaston taloudesta ja organisaatiosta.

Kirjasto on organisoitu kolmeen palvelukokonaisuuteen, jotka ovat:

  • Oppimisen palvelut (oppimisympäristöt, tiedonhaun koulutus), palvelujohtajana Kirsi Mäenpää
  • Tutkimuksen palvelut (tutkimusdata, avoin tiede, metriikat), palvelujohtajana Pälvi Kaiponen
  • Saatavuuspalvelut (aineistot ja tietojärjestelmät), palvelujohtajana Marja Hirn

Helsingin yliopiston kirjaston kulurakenteen keskeiset osa-alueet ovat aineistot, tilat ja henkilöstö. Lisätietoa kirjaston taloudesta löytyy mm. kirjaston vuosikertomuksesta.

Kirjaston johtokunta ja neuvottelukunnat – näköalapaikat kirjaston toimintaan

Johtokunnan koordinaattori hallintopäällikkä Anne-Mari Sund kertoi kirjaston johtokunnan toiminnasta. Johtokunnan tehtävä määritetään kirjaston johtosäännössä:

”Johtokunta kehittää kirjaston toimintaa kokonaisuutena yliopiston strategian ja kirjaston toimeenpanosuunnitelman mukaisesti.
 Johtokunnan tehtävänä on:
 1)    käsitellä kirjaston toimeenpanosuunnitelma ja siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja budjetti;
 2)    ratkaista ne asiat, jotka johtaja on niiden tärkeyden tai laajakantoisuuden vuoksi saattanut johtokunnan käsiteltäväksi.”

Neuvottelukuntien koordinaattori Terhi Sandgren esitteli kirjaston neuvottelukuntien toimintaa.  Tehtävänä neuvottelukunnilla on "toimia asiakkaiden ja kirjaston keskustelu- ja yhteistyöfoorumina, välittää tietoa toimintaympäristön muutoksista sekä tehdä ehdotuksia kirjaston toiminnan kehittämiseksi."

Opiskelija keskiöön, avoin tiede ja digitalisaatio - Kirjaston palvelut ja kehittämishankkeet

    • ==

Kirjaston palveluita lähestyttiin kolmen teeman yliopiston strategiassa olevan teeman kautta, jotka ovat opiskelija keskiöön, avoin tiede ja digitalisaatio.

Oppimisympäristöjä yhteistyössä

Palvelujohtaja Kirsi Mäenpää kirjaston oppimisen palveluista kertoi kirjaston palveluista lähtökohtanaan ”opiskelija keskiöön” -teema. 

yhteistyöllä.PNG

Kirjasto toimii neljällä kampuksella.  Kävijätilastot kertovat, että monelle opiskelijalle kirjasto on yksi keskeisimpiä paikkoja yliopistossa.

Omatoimiaukioloaika mahdollistaa käyttäjien toivomat pitkät aukioloajat. Omatoimikirjasto-palvelua ja oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä suurin muutos on meneillään Kumpulan kampuskirjastossa. Tässä uudistuksessa keskeistä on tiivis yhteistyö Opetus- ja opiskelijapalveluiden kanssa. Lisää tieto Kumpulan kampuskirjaston muutoksista löytyy blogista.

Myös opiskelijoiden palveluita kehitetään ”e edellä”. Elektroniset kurssikirjat on keskeinen osa opiskelijoiden palveluja,  kuten myös yhteistyössä opiskelijoiden kanssa on kehitetyt tiedonhaun MOOC-kurssit: Information seeking and management for thesis writers ja Tutkielman tekijän tiedonhallinta.

Avoimen tieteen tukipalveluita tutkijoille

    • ===

Showyouropenscience.PNG

Palvelujohtaja Pälvi Kaiposen näkökulmana oli avoin tiede. Kirjasto kehittää yhdessä muiden Helsingin yliopiston toimijoiden kanssa palveluita, jotka tukevat avoimen tieteen toteuttamista.

Näistä teemoista löytyy lisätietoa Reseach Guides -oppaista:

Avoin julkaiseminen
Tuhat tutkimustietojärjestelmä

Research data management

Maailmanluokan digitaalinen työskentely-ympäristö

    • ===

Eainestojenkäyttö.PNG
Saatavuuspalveluiden johtaja Marja Hirn kertoi aineistoista ja verkkopalveluista digitalisaation näkökulmasta:

  • Yli 90 % uutuushankinnan kustannuksista kohdistuu elektronisiin aineistoihin. Digitalisaation myötä keskeisten lehtien takautuvia lehtivuosikertoja hankittu elektronisessa muodossa, kuten myös lähdeaineistoja tekstinlouhintaoikeuksin.
  • Kurssikirjoista 20-49% e-muodossa riippuen tieteenalasta, opetusaineistossa on mukana aiempaa enemmän oa-artikkeleita ja oa-aineistoja.
  • Kirjasto kehittää yhdessä OPAn kanssa yliopiston digiopinnäyteprosessia.
  • Tiedonhaun uusia tuulia edustavat aiheenmukaisen haun uudet tekoälyavut: iris.ai ja yewno.
  • Muita lähiajan kehityshankkeita ovat kirjaston taustajärjestelmän uudistaminen ja verkkosivujen uudistus.

Käynnissä on Avoimen julkaisemisen palvelukeskus –projekti 2017-2019 . Projektissa on kolme osaa:

  1. HUP – Helsinki University Press yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa
  2. Kirjoittajamaksujen seuranta, niihin liittyvien  työnkulkujen kehittäminen, alennusten neuvottelut, open access -elementti osana tilauksia,
  3. Kirjaston avoimen julkaisemisen palveluiden kokoaminen ja yhteistyön kehittäminen tutkimushallinnon ja opan kanssa.

Johtokunnan ja neuvottelukunnan toiminta

Lopuksi keskustelimme Johtokunnan ja neuvottelukuntien toiminnasta kaudella 2018-2022, alustajana oli neuvottelukuntien koordinaattori Terhi Sandgren.

Alustuksessa käsiteltiin kolmea teemaa: kokouksien toimintatapoja, kokouksissa käsiteltäviä teemoja ja  jäsenien toimimista kirjaston asioiden edistäjänä - kirjaston agenttina omassa työyhteisössään.

Keskustelussa todettiin:

  • Jäsenillä erilaisia tulokulmia ja odotuksia kirjaston palveluihin omasta tieteenalasta riippuen.
  • Tulevissa kokouksissa on hyvä käydä läpi kirjaston palvelukokonaisuuksia  - näin  tarjotaan jäsenille lisäperehdytystä/koulutusta, jotta palveluiden kehittäminen ja kirjaston agenttina toimiminen on mahdollista.
  • Kirjaston toimeenpanosuunnitelman esittely koettiin tärkeänä.
  • Palveluita on hyvä suunnitella suhteessa käyttäjien prosessiin, esimerkiksi opetukseen liittyvä yhteistyö koko opetuksen sykli, opetuksen suunnittelu – toteutus – arviointi huomioiden. Minkälainen on kirjaston tuki/yhteistyö opettajien kanssa prosessin eri vaiheessa (kurssikirjallisuuden yhdessä etsiminen, kirjaston tarjoama koulutus, oppaat ).
  • Palveluista viestiminen, mitä kommunikaatioväyliä olemassa ja käytössä? Esimerkkinä Research Guides -tieteenalaoppaiden tunnettuuden lisääminen, tietoa kliinistä työtä tekeville lääkäreille ajankohtaisista teemoista, kuten tekoäly-sovelluksista, Orcid-tietoisuuden lisääminen.
  • Erilaiset toimintatavat perinteisten kokousten lisäksi tervetulleita (esim. kaikkien neuvottelukuntien yhteiset tilaisuudet, koulutus + arvioiva keskustelu)

Kiitos kaikille osallistujille!