Datakeskusten faktat ja fiktiot
Olemme tutkineet datakeskushankkeita globaalisti jo yli 15 vuoden ajan ja meillä on eniten vertaisarvioituja artikkeleita aiheesta Suomessa. Ennakoimme jo tutkimuksemme alkuvaiheessa Suomeen tulevien datakeskusten positiiviset puolet ja tutkimme etenkin suurten datakeskusten ympärivuotista energiatehokkuutta viileässä ilmastossa ilman erikseen tuotettua lisäjäähdytystä. Lisäksi olemme tutkineet kokeellisesti hukkalämmön suoraa hyötykäyttöä datakeskusten yhteydessä. Tutkimuksemme alkuajoista eroten datakeskuskeskustelu on nyt popularisoitunut ja yhä enenevissä määrin sisältää myös ilmeisen harhaanjohtavia tai yksipuolisia tietoja. Tässä raportissa käymme läpi keskeisiä datakeskuskeskustelussa esiin tulleita väitteitä ja korjaamme niissä esiintyviä virheitä.
Mikko Pervilä on vieraileva tutkija Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa (2013) aiheena oli datakeskusten energiatehokkuus. Pervilä on sekä ylläpitänyt että konsultoinut useita datakeskuksia.
Jussi Kangasharju on tietojenkäsittelytieteen professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalojaan ovat Internet, pilvilaskenta ja vihreä ICT.
Raportin keskeiset havainnot
- Datakeskusten lukumäärä ja kokoluokka yliarvioidaan jatkuvasti lupa-anomusten perusteella. Yhdistelemällä anomuksia päästään mittasuhteisiin, jotka eivät tule Suomessa toteutumaan kymmeniin vuosiin, jos ollenkaan.
- Datakeskustoimijoiden hankkimat sähköntuotantosopimukset eivät itsessään anna riittävää kannustinta toteuttaa kysyntäjoustoa sellaisina päivinä, kun pelkät uusiutuvat energialähteet eivät tuota riittävästi sähköä.
- Siirtoverkon ylikuormitus on jo olemassa oleva ongelma Suomessa. Siirtoverkon parannukset ovat erittäin kalliita ja aikaa vieviä projekteja, joiden kustannukset ulottuvat kaikille asiakkaille, eivät pelkästään datakeskuksille.
- Sähköntuotannon siirtyessä yhä enemmän tuulivoimaan kasvaa myös riski sähkön hintavaihteluiden pahenemisesta tuulettomina päivinä.
- Datakeskusten hukkalämmön hyötykäyttö on edelleen melko marginaalista Suomessa, eivätkä kaukolämpöasiakkaat saa tällä hetkellä suoraa taloudellista hyötyä tuotetusta hukkalämmöstä.
- Työllistäviä vaikutuksia laskiessa tulisi erityisesti karttaa datakeskusten maksimiarvoilla laskettuja mallinnuksia, sillä nämä tulokset saattavat olla vuosikymmenten päässä tulevaisuudessa.
- Arvonlisäveron palautukset niille datakeskusyrityksille, jotka eivät myy ALV:n sisältävää palvelua Suomessa, ovat todennäköisesti suuremmat kuin datakeskusten koko elinaikanaan maksamat yhteisö- ja kiinteistöverot yhteensä.