Haku kuvailusäännöistä
Sisällysluettelo
- 0.1 Sisältötyyppi
- 0.2 Mediatyyppi
- 0.3 Esimerkit
- 1.1 Päänimeke
- 1.2 Rinnakkaisnimeke
- 1.3 Muu nimeketieto
- 1.4 Vastuullisuusmerkinnöt
- 2.1 Painosmerkintö
- 2.2 Rinnakkainen painosmerkintö
- 2.3 Painoskohtainen vastuullisuusmerkintö
- 2.4 Lisätty painosmerkintö
- 2.5 Lisättyä painosmerkintöä seuraava vastuullisuusmerkintö
- 3.1 Matemaattiset tiedot (kartta-aineisto), Välimerkitysmalli, Sovitut tiedonlähteet
- 3.2 Nuottijulkaisun julkaisumuotomerkintö
- 3.3 Numerointi (kausijulkaisu)
- 4.1 Kustannus-, tuotanto- ja tai jakelupaikka
- 4.2 Kustantaja, tuottaja ja tai jakaja
- 4.3 Julkaisu-, tuotanto- tai jakeluaika tai -ajat
- 4.4 Paino- tai valmistuspaikka
- 4.5 Kirjapaino tai valmistaja
- 4.6 Painoaika tai valmistusaika
- 5.1 Aineiston laajuus
- 5.2 Muut ulkoasutiedot
- 5.3 Koko
- 5.4 Liiteaineistomerkintö
- 6.1 Sarjan tai moniosaisen monografian päänimeke
- 6.2 Sarjan tai moniosaisen monografian rinnakkaisnimeke
- 6.3 Sarjan tai moniosaisen monografian muu nimeketieto
- 6.4 Sarjan tai moniosaisen monografian vastuullisuusmerkintö
- 6.5 Sarjan tai moniosaisen monografian standarditunnus
- 6.6 Sarjan tai moniosaisen monografian sisäinen numerointi
- 7.0 Sisältötyypin ja mediatyypin aluetta koskevat huomautukset sekä muut aineistotyyppiä koskevat huomautukset
- 7.1 Huomautukset nimeke- ja vastuullisuusalueesta
- 7.2 Huomautukset painosalueesta ja julkaisun bibliografisesta historiasta
- 7.3 Huomautukset tietylle aineisto- ja julkaisutyypeille ominaisista tiedoista
- 7.4 Huomautukset julkaisu-, tuotanto-, jakelu- jne. tietojen alueesta
- 7.5 Huomautukset fyysisistä tiedoista ja ulkoasutiedoista
- 7.6 Huomautukset sarjasta ja moniosaisesta monografiasta
- 7.7 Huomautukset sisällöstä
- 7.8 Huomautukset tunnisteen saatavuustiedoista
- 7.9 Huomautukset kuvailun perustana olevasta numerosta, osasta tai versiosta
- 7.10 Muut huomautukset
- 7.11 Huomautukset käsillä olevasta kappaleesta
- 8.1 Tunniste
- 8.2 Avainnimeke (jatkuvat julkaisu)
- 8.3 Saatavuustieto
- A 1 Soveltamisala, tarkoitus ja käyttö
- A 2 Aineiston käsittely
- A 3 Kuvailusääntöjen elementit ja välimerkitys
- A 4 Tiedonlähteet
- A 5 Kuvailun kieli ja kirjoitusjärjestelmä
- A 6 Poisjättäminen ja lyhenteet
- A 7 Isojen kirjainten käyttö
- A 8 Painovirheet
- A 9 Symbolit ym.
- A 10 Puutteelliset kappaleet
- A 11 Esimerkit
- Alue 0 Sisältötyypin ja mediatyypin alue
- Alue 1 Nimeke- ja vastuullisuus
- Alue 2 Painosalue
- Alue 3 Tietyille aineisto- tai julkaisutyypeille ominaisten tietojen alue
- Alue 4 Julkaisu-, tuotanto- ja jakelutietojen alue
- Alue 5 Fyysisen kuvailun alue (ulkoasutiedot)
- Alue 6 Sarjan ja moniosaisen monografian alue
- Alue 7 Huomautusalue
- Alue 8 Julkaisun tunniste- ja saatavuustiedot
- Liite A: Monitasoinen kuvailu
- Liite B: Kaksisuuntainen kuvailu
- Liite C: Lyhenteet
- Liite D: Sanasto
A.6 Pois jättäminen ja lyhenteet
A.6.1 Julkaisun tiedonlähteessä esiintyvät lyhenteet merkitään sellaisenaan. Alueen 1 tietoja ei lyhennetä.
Poikkeustapauksissa tiettyjen kuvailun elementtien lyhentäminen on sallittua elementin keskeltä tai lopusta, esim. pitkä päänimeke tai kausijulkaisun päänimeke, joka sisältää numerosta tai osasta toiseen vaihtuvan päiväyksen tai numeron (ks. 1.1.5.1). Tällaisissa tapauksissa pois jättäminen osoitetaan poistomerkillä ( … ).
Vanhat monografiajulkaisut
Käsikirjoitusperinteessä pitkiä ja usein esiintyviä sanoja on usein lyhennetty tai supistettu. Ne voidaan merkitä sellaisenaan tai avata mikä mahdollista. Avatut muodot merkitään hakasulkeisiin tai alueelle 7.
Esim.
Boetij viri celeberrimi de [con]solatio[n]e phylosophie liber : cu[m] optimo [com]me[n]to beati Thome
Dialogus beati Gregorij Pape : eiusq[ue] diaconi Petri in quattuor libros diuisus : de vita [et] miraculis patru[m] italicor[um] : [et] de eternitate a[n]imarum
Kun lyhennetyn tai supistetun muodon merkitys ei ole selvä, merkitään kysymysmerkki täydennetyn muodon jälkeen, esim. amico[rum?]. Kun merkitystä ei voida päätellä, merkitään kysymysmerkki hakasulkeisiin jokaisen lyhennetyn tai supistetun muodon yhteyteen, esim. amico[?], [?]s, tai teksti merkitään sellaisenaan.
A.6.2 Kun lyhennetään yksittäistä vastuullisuusmerkintöä, joka muodostuu useiden henkilöiden tai yhteisöjen nimistä (ks. 1.4.5.3), pois jättäminen merkitään poistomerkillä ja sovitulla lyhenteellä et al. (= et alii, ja muut) tai ei-latinalaisissa kirjoitusjärjestelmissä vastaavalla kyseisen kirjoitusjärjestelmän mukaisella ilmauksella. Lyhenne merkitään hakasulkeisiin.
A.6.3 Tietyt lyhenteet tehdään erityisten ohjeiden mukaan (esim. 4.1.14 ja 4.2.12).
A.6.4 Monissa kohdissa näissä säännöissä kehotetaan käyttämään "standardilyhenteitä" (esim. painosmerkinnössä, ks. 2.1.2) mainitsematta käytettävien lyhenteiden muotoa. Nämä lyhenteet eivät ole ohjeellisia, mutta kansainvälisiä tai kansallisia standardeja suositellaan käytettäväksi (Ks. Liite C).
Esimerkeissä käytetyt lyhenteet, lukuunottamatta kohtia A.6.2 ja A.6.3, ovat havainnollistavia, eivät ohjeellisia (ks. myös Liite D). Tiettyjä latinankielisiä lyhenteitä käytetään kansainvälisen bibliografisten tietojen vaihdon helpottamiseksi. Tällä vältetään tarve luoda termeille vastineita eri kielillä.
A.6.5 Alkukirjainlyhenteet ja akronyymit merkitään ilman välilyöntejä riippumatta siitä, miten ne on merkitty julkaisuun.
Esim.
Pel battesimo di S.A.R. Ludovico ...
KL Ianuarius habet dies xxxi
Secundum usum S.R.E.
Prediche del M.R.P.C.M.
Usemmasta kuin yhdestä kirjaimesta koostuvia lyhenteitä käsitellään kuten erillisiä sanoja ja ne erotetaan edeltävästä ja seuraavasta sanasta tai alkukirjainlyhenteestä välilyönnein.
Esim.
Ph. D.
Mr J.J. Rousseau
Kun kaksi tai useampia erillisiä lyhenteitä, alkukirjainlyhenteitä jne. merkitään peräkkäin, ne erotetaan toisistaan välilyönnillä.
Esim.
par R.F. s. d. C.
M. J.P. Rabaut