FT12-17v-tulokset
Tuloksia 17-vuotiaiden kaksosten tutkimuksesta vuosina 2000-2005
vastasi 4236 nuorta. 52 prosenttia vastaajista oli naisia ja 48 prosenttia miehiä. Tutkimus tehtiin vuosina 2000-2005 vastausprosentin pysyessä koko ajan keskimäärin 92 prosentissa, mikä on todella korkea luku. Viisi prosenttia vastaajista oli ruotsinkielisiä.
Tietoja vastaajista
Kaksoset jakautuivat sukupuolen ja identtisyyden mukaan kolmeen yhtä suuren ryhmään. Kolmasosa oli identtisiä kaksosia, kolmasosa samaa sukupuolta olevia epäidenttisiä ja kolmasosa eri sukupuolta olevia epäidenttisiä kaksosia. Tiedot identtisyydestä perustuivat aikaisempiin kyselyihin, sitä ei erikseen kysytty 17-vuotiaana.
Suurin osa eli 76 prosenttia ilmoitti, että perheeseen kuuluu sisarusten lisäksi sekä äiti että isä. 13 prosenttia vastaajista kuului perheeseen, jossa oli vain äiti eikä muita aikuisia. Seitsemässä prosentissa perheistä oli isä- tai äitipuoli. Perheet olivat muuttaneet melko paljon, sillä lähes 40 prosenttia oli muuttanut asuinpaikkaa kuudennen luokan jälkeen. 15 prosenttia vastaajista oli muuttanut jopa kaksi kertaa tai useammin tänä aikana. Muuttokuorma oli kolme kertaa useammin suuntautunut pienemmältä paikkakunnalta suurempaan kuin päinvastoin.
Lähes kaikki vastaajat opiskelivat (96 %) ja 14 prosenttia kävi samanaikaisesti myös työssä. Lukiossa oli eniten nuoria (61 %) mutta ammatillinen koulutus oli myös suosittua (34 %).
Rahan käyttö
Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon rahaa vastaajilla oli viikoittain käytettävissä. Tutkimuksen aikana rahayksikkö muuttui markasta euroon, mutta tällä ei näytä olleen kovin suurta merkitystä siihen, kuinka paljon nuorella oli rahaa käytettävissään. Sen sijaan poikien ja tyttöjen välillä oli selvä ero, sillä pojilla oli keskimäärin 23,4 euroa ja tytöillä 20,0 euroa käytettävissään viikoittain.
Vapaa-ajan vietto
Noin puolet nuorista vietti vapaa-aikansa mieluiten ryhmässä, jossa oli kaksi tai useampia kavereita. Hyvän ystävän kanssa halusi mieluiten viettää vapaa-aikaansa noin 10 prosenttia. Perheen kanssa taas halusi mieluiten olla 8 prosenttia ja yksinään 6 prosenttia.
Runsas neljännes seurusteli vakituisesti silloin, kun tutkimus suoritettiin: tytöistä 35 prosenttia ja pojista 20 prosenttia. Seurustelusuhteen olemassaolo ei kuitenkaan aina tarkoittanut, että mieluiten halusi viettää vapaa-aikaansa poika- tai tyttöystävänsä kanssa.
Vapaa-ajan vieton jakautuminen eri vapaa-ajan viettotapojen kesken sukupuolen mukaan (%) on kuvattu viereisessä .
Vapaa-ajan viettotavoista voidaan vielä tarkemmin todeta, että 85 prosenttia vastaajista katsoi tv:tä päivittäin, pojat vähän useammin kuin tytöt. Runsas 40 prosenttia pojista pelasi päivittäin myös tietokone- ja tv-pelejä, kun taas vastaava luku tytöillä oli vain 7 prosenttia. Puolet vastaajista soitti jotain instrumenttia, pojat päivittäin (17 %) vähän useammin kuin tytöt (12 %). Neljäsosa tytöistä luki päivittäin jotain muutakin kuin läksyjä. Vastaava luku pojilla oli 17 prosenttia. Lisäksi voi mainita, että järjestö- ja kerhotoimintaan osallistui 40 prosenttia vastaajista.
Tietokone, internet ja kännykkä
on internetin ja kännykän käytön muutokset 17-vuotiailla nuorilla vuosina 2001-2005. Kotona olevan internetin yleisyys on kasvanut 20 prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana. Sen sijaan päivittäin vähintään yhden sähköpostin tai tekstiviestin lähettäjien osuus ei ole juuri muuttunut tänä aikana. Tämä voi johtua siitä, ettei kyselyssä mainittu muita sähköisiä yhteydenpitomuotoja kuten esimerkiksi chattailua. Yli kymmenen sähköpostia tai tekstiviestiä lähettävien osuus on kuitenkin lisääntynyt. Kännykkää ei ollut 11 prosentilla vastanneista vuonna 2001, kun taas vuonna 2005 vain kaksi prosenttia oli ilman kännykkää.
Liikunta, pituus ja paino
Yli kolmasosa nuorista harrasti liikuntaa tai vapaa-ajan urheilua (ei koululiikuntaa) vähintään 4 kertaa viikossa ja vajaa puolet vastaajista 1-3 kertaa viikossa. Alle 10 prosenttia harrasti liikuntaa vähemmän kun kerran kuukaudessa. Fyysistä kuntoaan piti erittäin hyvänä noin 16 prosenttia ja melko hyvänä 46 prosenttia. Korkeintaan tyydyttävänä piti kuntoaan 28 prosenttia nuorista. Pojat pitivät selvästi useammin fyysistä kuntoaan erittäin hyvänä kun taas tytöt arvelivat poikia useammin kuntonsa olevan korkeintaan melko tyydyttävän.
17-vuotiaana pojat olivat keskimäärin 178 cm ja tytöt 165 cm pitkiä. Pisimmät kymmenen prosenttia pojista olivat vähintään 186 cm pitkiä ja lyhyimmät kymmenen prosenttia korkeintaan 170 cm pitkiä. Vastaavat luvut tytöillä olivat 173 cm ja 158 cm. Pojat painoivat keskimäärin 69 ja tytöt 57 kg. Pojista noin 10 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia oli laihduttanut vähintään kerran.
Terveys
Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että heidän terveydentilansa oli erittäin hyvä ja vähän yli puolet sitä mieltä, että se oli melko hyvä. Korkeintaan keskinkertaisena omaa terveyttään piti 15 prosenttia vastaajista.
Väsymyksen tunnetta esiintyi melko usein. Tämä voitiin myös todeta kysyttäessä, oliko vastaaja levänneen vai väsyneen tuntuinen herätessä koulu- tai työpäivän aamuna. Puolet nuorista katsoi olevansa melko väsynyt ja vähän yli kymmenen prosenttia erittäin väsynyt aamulla.
Edellä esitettyjen oireiden lisäksi oli lääkärin toteamaa astmaa 7 prosentilla ja heinänuhaa 15 prosentilla kaikilla vastanneilla. Tytöistä 7 prosenttia oli sairastanut tai epäili sairastaneensa syömishäiriöitä. Poikien luvut olivat huomattavasti näitä pienemmät.
Tupakka, alkoholi ja huumeet
Tupakanpolttoa kokeiltiin yleisimmin ensi kertaa 13-14-vuotiaana sekä poikien että tyttöjen keskuudessa. 17-vuotiaana 31 prosenttia poltti useammin kuin kerran viikossa tupakkaa. Tästä ryhmästä kolmannes poltti vähintään 10 savuketta päivässä.
Neljännes vastaajista oli kokeillut nuuskaamista. Säännöllinen nuuskaaminen oli melko harvinaista, sillä vain 3 prosenttia vastaajista oli käyttänyt nuuskaa 50 kertaa tai useammin.
Vastaajista 30 prosenttia ei ollut edes kokeillut tupakanpolttoa. Heistä, jotka olivat kokeilleet tupakanpolttoa, 10 prosenttia oli polttanut vain yhden savukkeen. Tutkimuksen aikana tupakkaa polttaneista (poltti vähintään kerran viikossa) noin 70 prosenttia oli yrittänyt lopettaa tupakanpolton.
Kyselylomakkeella oli esitetty useita tupakkaan ja päihteisiin liittyviä asenneväittämiä, joihin pyydettiin ottamaan kantaa asteikolla "täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä". Tupakkatuotteiden myyntirajoitukset saivat asenneväittämien mukaan laajaa kannatusta: yli 75 prosenttia katsoi, että oli oikein, että laissa kielletään tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaille. Alle 20 prosentin mielestä tupakan vaarallisuudesta puhutaan liikaa.
Alkoholin käyttö oli melko yleistä. Neljännes vastaajista käytti alkoholia kerran viikossa tai useammin. Yli kolmannes vastaajista oli lisäksi kerran kuukaudessa tai useammin humalassa. Täysin raittiita oli vähän yli kymmenen prosenttia nuorista.
Asenteiden tasolla alkoholiin suhtauduttiin melko myönteisesti. Kolme neljästä katsoi, että kohtuullinen alkoholinkäyttö kuului tavalliseen elämänmenoon. Lähes 60 prosenttia oli samaa mieltä väittämän "Kun on juonut alkoholia, on helpompi tutustua toiseen sukupuoleen" kanssa. Kolmannes vastaajista asennoitui myönteisesti väittämään, jonka mukaan "On tärkeää, että ihmiset voivat joskus juoda itsensä humalaan rentoutuakseen ja puhuakseen suunsa puhtaaksi".
Huumeiden käyttö oli melko vähäistä ja siihen suhtauduttiin kielteisesti. Vastaajista 87 prosenttia ei ollut koskaan kokeillut huumaavia aineita, joskin 5 prosenttia oli kokeillut niitä useammin kuin viisi kertaa. Asenteiden tasolla 10 prosenttia oli sitä mieltä, ettei marihuanan ja hasiksen käyttö ollut sen vaarallisempaa kuin muutama olut.
Kaksoselämää
Kaksosista noin 40 prosenttia vietti enemmän aikaa toistensa kanssa kuin muiden kanssa. Vähän alle puolet näistä kaksosista vietti melkein kaiken vapaa-aikansa tällä tavalla. Kolmasosa kaksosista vietti vapaa-aikaansa enimmäkseen muiden kuin kaksosensa kanssa.
Neljäsosa vastaajista katsoi olevansa riippuvainen kaksosestaan. Riippuvuus toisistaan oli yhteydessä sekä identtisyyteen että sukupuoleen. Kun 40 prosenttia identtisistä kaksosnaisista oli mielestään riippuvaisia toisistaan, oli vastaava luku identtisillä kaksosmiehillä vain puolet tästä. Samalla tavalla epäidenttiset kaksosnaiset katsoivat olevansa kaksi kertaa useammin riippuvaisia toisistaan (28 %) kuin epäidenttiset miehet katsoivat olevansa (15 %). Eri sukupuolta olevista kaksosista 24 prosenttia katsoi olevansa riippuvaisia toisistaan.
Persoonallisuus
Osana 17-vuotiaan lomaketta oli kaksi kysymyssarjaa, joilla kartoitettiin vastaajille ominaisia toimintatapoja. Toinen niistä pohjautuu Karolinska Scale of Personality -menetelmään. Sitä käytetään Pohjoismaissa laajasti tutkittaessa yksilöiden välisiä eroja. Toinen kysymyssarja pohjautuu Lea Pulkkisen kehittämään Moniulotteiseen toveriarviointimenetelmään. Sitä on käytetty suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa, jossa on seurattu kahdeksanvuotiaita lapsia aikuisuuteen asti, sekä Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimuksessa. Kysymykset mittaavat tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä ja niitä voidaan käyttää myös itsearviointiin.
Esitämme seuraavaksi lyhyen kuvauksen näiden menetelmien sisältämistä asteikosta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että itsearviointeihin pohjautuvat kyselyt olettavat, että kaikki vastaajat ymmärtävät kysymykset samalla tavalla ja vastaavat niihin rehellisesti. Nämä ovat vahvoja olettamuksia ja vaikka itsearvioinnit ovat hyödyllisiä ryhmien välisissä vertailuissa (kuten identtisten ja ei-identtisten kaksosten välisessä vertailussa), niin ne ovat parhaimmillaankin suuntaa-antavia yksittäisen vastaajan kohdalla. Osallistuneille on lähetetty erikseen omat pistemääränsä henkilökohtaisena palautteena.
Menetelmien sisältämät kysymykset muodostavat faktoreita, joita seuraavassa kuvataan. Faktorit ovat tilastollisia rakenteita, jotka muodostuvat toisiinsa korreloivista, yhteensopivista kysymyksistä. Muodostimme faktorit kaikkien 17-vuotiaiden kaksosten kyselyyn osallistuneiden vastausten perusteella.
Karolinska Scale of Personality
Ensimmäistä faktoria "impulsiivisuutta" ja sen vastakohtana varovaisuutta, kuvaa esim. väite "Puhun usein ennen kuin ajattelen". Nuoria, jotka saavat korkean pistemäärän tällä faktorilla voidaan kuvailla impulsiivisiksi, huolettomiksi ja helposti innostuviksi. Matalan pistemäärän saaneita henkilöitä voidaan kuvailla asioita harkitseviksi, varovaisiksi, pohdiskeleviksi ja suunnitelmallisiksi. He valmistelevat asioita ja miettivät asioiden seurauksia.
Toista faktoria, "Yhteiskuntaan sopeutuminen" (vastakohtana ulkopuoliseksi jääminen), kuvaa esim. väite "Opettajilla on ollut paljon hankaluuksia minun kanssani". Korkean pistemäärän saaneet voivat kokea itsensä väärinymmärretyiksi, hieman muiden seuraa karttaviksi eikä heillä aina ole kovin läheisiä suhteita perheeseen. He eivät välttämättä hyväksy yleisiä sääntöjä sellaisenaan vaan suhtautuvat kriittisesti vallitseviin olosuhteisiin. Matalan pistemäärän saaneita voidaan kuvailla sosiaalisiksi, ystävällisiksi, helposti tutustuttaviksi ja sopuisiksi.
Kolmatta faktoria, "Jännittyneisyys" (vastakohtana rentoutuneisuus), kuvaa esim. väite: "Yllättävä ääni saa minut säpsähtämään turhan voimakkaasti". Korkean pistemäärän saaneet ovat usein jännittyneitä ja helposti säikähtäviä ja uupuvia. He ovat valppaita tapahtumille ja tiedostavat tarkasti oman kehonsa tuntemuksia. Matalan pistemäärän saaneet ovat rentoja ja huolettomia ja heillä on harvoin päänsärkyä tai lihasten jännittyneisyyttä.
Moniulotteinen toveriarviointimenetelmä itsearviointina
Ensimmäinen faktori, joka muodostuu kysymyksistä, jotka koskevat aggressiivisuutta, impulsiivisuutta ja tarkkaamattomuutta, mittaa käyttäytymisen säätelyn tyyliä. Korkean pistemäärän saaneita kuvaa ulkoistava toimintamalli; he käsittelevät tunteitaan suuntaamalla toimintansa muihin ihmisiin tai asioihin. He eivät pidä asioita sisällään, ovat valmiita puolustamaan itseään ja suuttuessaan osoittavat sen helposti muille. He saattavat olla myös rauhattomia ja hajamielisiä. Matalan pistemäärän saaneet ovat tarkkaavaisia, rauhallisia ja tunnollisia. He eivät reagoi helposti joutuessaan loukatuiksi ja pyrkivät toimimaan harkitusti.
Toinen, tunteiden säätelyn faktori, mittaa ahdistuneisuutta, huolestuneisuutta, epävakaata mielialaa ja ujoutta. Korkean pistemäärän saaneita kuvaa sisäistävä toimintamalli; he pyrkivät pitämään asiat sisällään, ja usein näin tekevätkin. He eivät osoita helposti muille ihmisille omia mielipiteitään ja reaktioitaan. Heitä kuvaa myös huolestuneisuus, surullisuus, helposti loukkaantuvuus ja yksinäisyys. Matalan pistemäärän saaneita kuvaa sen sijaan tasaisuus, itseluottamus, iloisuus ja hyväntuulisuus.
Kolmas faktori muodostaa sosiaalisen aktiivisuuden ja sosiaalisen sopeutumisen faktorin, jota kuvaa muut huomioonottava toimintamalli. Korkean pistemäärän saaneet ovat usein seurallisia, ja ystävällisinä. He luottavat itseensä ja ovat valmiina auttamaan muita; matalan pistemäärän saaneet taas tukeutuvat useammin itseensä. He ovat enemmän sulkeutuneita ja heillä saattaa myös olla kohtalaisen vähän läheisiä ystäviä.
Kaksosten samankaltaisuus
Tutkimusten mukaan identtiset kaksoset ovat luonteenpiirteiltään ja toiminnaltaan usein samankaltaisempia kuin epäidenttiset samaa sukupuolta olevat kaksoset tai eri sukupuolta olevat kaksoset. Niin myös tässä tutkimuksessa identtisten kaksosten vastaukset kysymyssarjoihin muistuttivat enemmän toisiaan kuin epäidenttisten kaksosten vastaukset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteivätkö identtiset kaksoset voisi olla hyvinkin erilaisia persoonallisuudeltaan.
Alla olevasta taulukosta voidaan tarkastella miten samankaltaisia henkilökohtaisessa palautteessa annetut persoonallisuustekijät ovat kaksosten välillä. Taulukosta ilmenee myös kuinka samankaltaisia pituus ja muutamat vapaa-ajan viettotavat ovat kaksosten välillä.
Taulukon luvut ovat korrelaatiolukuja, joiden arvot vaihtelevat 1 ja 0:n välillä. Luku lähellä 1:tä tarkoittaa, että samankaltaisuus on keskimäärin hyvin suurta, ja luku lähellä 0:a ettei samankaltaisuutta keskimäärin esiinny. Jos identtisten kaksosten välinen korrelaatio on suurempi kuin samaa sukupuolta olevien ei-identtisten kaksosten, esiintyy persoonallisuuspiirteessä tai käyttäytymisessä todennäköisesti perinnöllisiä tekijöitä. Vertaamalla samaa sukupuolta olevien epäidenttisten kaksosten välistä korrelaatiota eri sukupuolta olevien kaksosten väliseen korrelaatioon voidaan arvioida, ovatko tyttö-poika -parit keskimäärin erilaisempia kuin tyttö-tyttö tai poika-poika -parit.