LUONNOS 2024-09-06

Lisäykset/päivitykset

• 2024-09-20 lisätty Ensisijaisen nimekkeen tiedonlähde
• 2024-09-20 lisätty Teoksen varianttinimeke, varianttihakutieto ja tiedonlähde
• 2024-10-04 päivitetty Entiteetin rajat eli uuden kuvailun vaativa muutos
• 2024-10-04 lisätty Teokseen liittyvä ajanjakso
• 2024-10-04 lisätty alasivulle MARC21 auktoriteettitietueessa käytettävät kentät

Luonnos teosauktoriteettiohjeistuksen testaamiseen. Yksinkertaisen painetun kirjan (tai vastaavan) kuvailun pitäisi onnistua näillä ohjeilla. Aggregaattien ja diakronisten teosten ohjeet puuttuvat lähes täysin. Tekeillä on myös ohjeita erilaisille aineistotyypeille: kartografinen teos, koreografinen teos, juridinen teos, liikkuvan kuvan teos, musiikkiteos jne.

Ekspressioiden ohje on tarkoitus julkaista vuoden 2025 alussa.

Teka on suomalaisten teosten ja ekspressioiden auktoriteettitietokanta, vastaava kuin Asteri on toimijoille. Teka sisältää tällä hetkellä noin 15000 teosauktoriteettia. Teka on käytettävissä Aleph ja Alma kirjastojärjestelmissä. 

Tätä teoksen auktorisoidun hakutiedon muodostamisohjeita käytetään kun auktoriteettitietue puuttuu tekasta. Ohjetta voi käyttää teosauktoriteettitietueen tekemiseen tai hakumuodon rakentamiseen suoraan bibliografiseen tietueeseen.

Teoksen auktorisoidun hakutiedon muodostaminen aloitetaan ensisijaisesta nimekkeestä. Sitten muodostetaan teoksen hakutiedon elementit (ja variantit). Viimeiseksi edellä mainituista palasista rakennetaan teoksen auktorisoitu hakutieto. Uuden kuvailun vaativat muutokset kerrotaan osiossa entiteettien rajat. 

Sääntökohtien yhteydessä on pyritty antamaan esimerkkejä MARC21 muotoisesta kuvailusta sekä auktoriteettitietueissa että bibliografisissa tietueissa. Bibliografiset tietue-esimerkit on merkitty.

• Teosten merkitseminen auktoriteettitietueeseen ja bibliografiseen tietueeseen
• Teoksen ensisijainen nimeke
  • Ensisijaisen nimekkeen tiedonlähde
  • Teos luotu vuoden 1500 jälkeen
  • Teos on luotu ennen vuotta 1501, muut kuin klassisen tai Bysantin kreikan kieliset teokset
  • Teos on luotu ennen vuotta 1501, klassiset tai bysanttilaiset kreikankieliset teokset
  • Teosten nimekkeet, joiden alkukielinen muoto ei ole tiedossa tai sovellettavissa
  • Poisjättämiset ja muutokset nimekkeessä
    • Vaihtoehtoiset nimekkeet
    • Muut poisjättämiset ja muutokset
      • Pitkien nimekkeiden lyhentäminen
      • Esittelysanat nimekkeissä
      • Osien ja iteraatioiden nimekkeet  ← PUUTTUU
      • Toimijoiden nimiä sisältävät nimekkeet
      • Nimekkeet, jotka sisältävät virheitä
• Teoksen hakutieto
  • Teoksen nimeke  ja hakutieto
  • Ensisijaiseen nimekkeeseen tehtävät muutokset
    • Artikkeli nimekkeen alussa
    • Nimekkeen sisältää lyhenteen, lyhennesanan tai alkukirjaimet
  • Teoksen hakutiedon lisäelementit ja -määritteet
    • Teoksen kategoria
    • Teoksen ajankohta
    • Musiikkiteoksen numerointi ← PUUTTUU
    • Teoksen alkuperään liittyvä paikkaa
    • Muu teoksen erottava ominaispiirre - PUUTTUU
    • Toimijan auktorisoitu hakutieto
  • Edustavan ekspression elementit ← PUUTTEELLINEN
    • Puuttuvia elementtejä
    • Edustavan ekspression kieli
    • Edustavan ekspression musiikin esityskokoonpano  ← PUUTTUU - Musiikissa pakollinen!
  • Diakroniset teokset  ← PUUTTUU
  • Manifestaatioelementit  ← PUUTTUU
• Teoksen auktorisoitu hakutieto
  • Teoksen auktorisoidun hakutiedon merkitseminen
    • Esimerkkejä
      • Teos: "Bakom bilderna" niminen romaani
      • Teos: "Puhdistus" - niminen näytelmä, romaani ja elokuva
  • Aggregoivat teokset  ← PUUTTUU
• Teoksen varianttinimeke, varianttihakutieto ja tiedonlähde
• Muut kuvailussa käytettävät elementit
  • Teokseen liittyvä ajanjakso
• Entiteetin rajat eli uuden kuvailun vaativa muutos
  • Uutta kuvailua on harkittava, jos
  • Uusi kuvailu on tehtävä, jos

Teosten merkitseminen auktoriteettitietueeseen ja bibliografiseen tietueeseen

Teka-auktorisoidulla teoksella on tunniste. Se tulee tietueisiin automaattisesti kun teoksen auktorisoitu hakumuoto poimitaan indeksistä. Melindassa teoksen tunniste alkaa (FIN13) ja muissa kirjastojärjestelmissä (FI-ASTERI-W) (vrt. toimijan tunniste: (FIN11) ja (FI-ASTERI-N)). Luettavuuden vuoksi suurin osa $0 osakentistä on jätetty pois esimerkeistä, vaikka teoksella olisikin auktoriteettitietue.

Esimerkki. Teos asiasanana Melindan ja Alman bibliografisessa tietueessa
600 14 $a Andersson, Claes, $d 1937-2019. $t Bakom bilderna $0 (FIN13)000015182  ← Melinda
600 17 $a Andersson, Claes, $d 1937-2019. $t Bakom bilderna $0 (FI-ASTERI-W)000015182 $2 teka   ← Alma

Bibliografisessa tietueessa ei merkitä tunnusta 240 kenttään. Esimerkki:

Auktoriteettitietueiden auktorisoidut hakutiedot ovat suomenkielisessä muodossa. Ruotsinkielistä muotoa ei kuitenkaan käytetä pakottavana ohjausmuotona, vaan se merkitään huomautuksena.

Esimerkki. Ruotsinkielisen muodon merkitseminen auktoriteettitietueessa
130 #0 $a Raamattu. $p Neljäs Mooseksen kirja $0 (FI-ASTERI-W)000015035
730 #4 $a Bibeln. $p Moseboken 4 $7 (dploe)swe

Taulukko. Teoksen merkitseminen auktoriteettitietueeseen ja bibliografiseen tietueeseen

Teoksen ensisijainen nimeke

Entiteetit > Teos > teoksen ensisijainen nimeke

Ensisijaisen nimekkeen tiedonlähde

Ensisijaisen nimekkeen tiedonlähde suositellaan merkittäväksi erityisesti silloin, kun tieto on saatu kuvailtavan manifestaation ulkopuolelta. 

Esimerkki. Tiedonlähteen merkitseminen
100 1# $a Suominen, Vesa, $d 1954-2023. $t Bibliografinen valvonta 
670 ## $a Bibliografinen valvonta, 2009   ← ensisijainen nimeke = manifestaationimeke ja julkaisuvuosi

100 1# $a Mustajoki, Pertti, $d 1943- $t Paahtoleipäkatastrofi
400 1# $a Mustajoki, Pertti, $d 1943- $t Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta
670 ## $a Paahtoleipäkatastrofi, 2003    ← ensisijainen nimeke = manifestaationimeke ja julkaisuvuosi
670 ## $a Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta, 2009    ← varianttinimeke

100 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Panarion
400 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Adversus haereses ← varianttinimeke
400 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Harhaoppeja vastaan ← varianttinimeke
400 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Lääkelaukku ← varianttinimeke
400 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Πανάριον  ← varianttinimeke
670 ## $a Wikipedia, katsottu 18.9.2024 $b (Panarion (m.kreik. Πανάριον, ”Lääkelaukku”; lat. Adversus haereses, ”Harhaoppeja vastaan”)) $u https://fi.wikipedia.org/wiki/Panarion

Teos luotu vuoden 1500 jälkeen

Alkukielinen nimeke alla olevassa prioriteettijärjestyksessä: 

1) Merkitse se nimeke, jota on käytetty eniten teoksen sisältävien manifestaatioiden päänimekkeenä tai musiikin tapauksessa viimeisin nykyaikaisissa teoslutteloissa käytetty muoto

Esimerkki. F.E. Sillanpään alunperin nimellä "Nuorena nukkunut" tunnetaan nykyisin myös nimellä "Silja - nuorena nukkunut". Koska Melinda-haussa ensimmäinen nimeke tuottaa enemmän osumia, niin 
100 1# $a Sillanpää, F. E., $d 1888-1964. $t Nuorena nukkunut
400 1# $a Sillanpää, F. E., $d 1888-1964.  $t Silja - nuorena nukkunut
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Esimerkki. Manifestaatioita on julkaistu huomattavasti enemmän nimellä 'Seitsemän veljestä' kuin 'Seitsemän weljestä'
100 1# $a Kivi, Aleksis, $d 1834-1872. $t Seitsemän veljestä
400 1# $a Kivi, Aleksis, $d 1834-1872. $t Seitsemän weljestä
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Esimerkki. Musiikki...   KESKEN
100 1# $a Tekijä. $t Ensisijainen nimeke nykyaikaisessa teosluettelossa
400 1# $a Tekijä. $t Varianttinimeke vanhemmassa teosluettelossa
400 1# $a Tekijä. $t Alkuperäisnimeke
Teosluettelo, jota käytetty

2) Jos edellistä kohtaa ei voi toteuttaa, niin merkitse ensisijaiseksi nimekkeeksi se manifestaation päänimeke joka esiintyy ensimmäisessä teoksen sisältävässä manifestaatiossa

Esimerkki. Melindan mukaan Paahtoleipäkatastrofi on ensin julkaistu vuonna 2003 ja sitten vuonna 2009 uudestaan nimellä Berliininmunkki
100 1# $a Mustajoki, Pertti, $d 1943- $t Paahtoleipäkatastrofi
400 1# $a Mustajoki, Pertti, $d 1943- $t Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

3) Jos edellistä kohtaa ei voi toteuttaa, niin merkitse ensisijaiseksi nimekkeeksi sen manifestaation päänimeke, jonka kirjastosi/organisaatiosi sai ensimmäisenä

Muuta kuin latinalaisella kirjoitusjärjestelmää käyttävä nimeke merkitään translitteroimalla.

Esimerkki
100 1# $a Murakami, Haruki, $d 1949- $t Afutā Dāku
400 1# $a Murakami, Haruki, $d 1949- $t Pimeän jälkeen
400 1# $a Murakami, Haruki, $d 1949- $t アフターダーク
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Teos on luotu ennen vuotta 1501, muut kuin klassisen tai Bysantin kreikan kieliset teokset

Ensisijaiseksi nimekkeeksi merkitään nimeke, joka esiintyy yleisimmin alkukielellä nykypäivän tiedonlähteessä.

Esimerkki. Ranskankielinen alkuteos, luotu 1100-luvulla
130 #3 $a La chanson de Roland
430 #0 $a Rolandin laulu

Jos em. ehto toteutuu, mutta nykypäivän tiedonlähteet eivät sisällä varmaa tietoa teoksen nimestä, niin merkitään nimeke joka esiintyy yleisimmin tiedonlähteissä tässä tärkeysjärjestyksessä:

1. uudet painokset
2. varhaiset painokset
3. käsikirjoitukset

Jos muuta kuin latinalaista kirjoitusjärjestelmää käyttävällä teoksella

• on tekijä, niin nimeke translitteroidaan
  Esimerkki
  100 0# $a Sunzi. $t Sunzi bingfa
  400 0# $a Sunzi. $t Sodankäynnin taito
  400 0# $a Sunzi. $t 孙子兵法
  Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

• ei ole tekijää, mutta sillä on vakiintunut suomenkielinen nimeke, niin ensisijaiseksi nimekkeeksi merkitään suomenkielinen nimeke
  Esimerkki
  130 #0 $a Tuhat ja yksi yötä
  430 #0 $a ʾAlf layla wa-layla
  430 #0 $a أَلْف لَيْلَة وَلَيْلَة

Teos on luotu ennen vuotta 1501, klassiset tai bysanttilaiset kreikankieliset teokset

Kun teos on alun perin kirjoitettu klassiseksi kreikaksi tai kreikkalaisen kirkkoisän tai muun bysanttilaisen kirjoittajan tekemä ennen vuotta 1453, niin ensisijaiseksi nimekkeeksi valitaan suomenkielinen, yleisimmin käytetty nimeke.

Esimerkki
100 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Valtio
400 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Politeia
400 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Res publica
400 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Πολιτεία
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Jos suomenkielistä vakiintunutta nimekettä ei ole, niin ensisijaiseksi nimekkeeksi merkitään latinankielinen nimeke.

Esimerkki
100 0# $a Origenes, $d noin 185-noin 254. $t Contra Celsum
400 0# $a Origenes, $d noin 185-noin 254. $t Kata Kelsou
400 0# $a Origenes, $d noin 185-noin 254. $t Κατὰ Κέλσου
"Celsusta vastaan." Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Jos teoksella ei ole suomenkielistä vakiintunutta nimekettä tai latinankielistä nimekettä, niin kieli merkitään translitteroimalla kreikankielinen nimeke

Esimerkki
100 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Panarion
400 0# $a Epifanios, $c Salamislainen, $d noin 310-403. $t Πανάριον
Käännettynä "lääkelaukku", mutta suomeksi teokseen viitataan aina Panarion-nimellä. Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Teosten nimekkeet, joiden alkukielinen muoto ei ole tiedossa tai sovellettavissa

Jos teoksen alkukielinen nimeke ei ole saatavissa/sovellettavissa, koska

• teoksen sisältävissä manifestaatioissa ei esiinny nimekkeitä (esim. jotkut käsikirjoitukset, veistokset, koreografiat)
• teoksen sisältävää manifestaatiota ei ole saatavilla (esim. teoksen manifestaatioita ei tiedetä olevan olemassa)
• mikään tiedonlähde ei sisällä teoksen alkukielistä nimeä

niin merkitse tässä järjestyksessä:

1. vakiintunut nimeke nykypäivän tietolähteestä, ensisijaisena suomenkielinen
2. sepitetty nimeke; katso manifestaation sepitetyn päänimekkeen ohje  OHJE PUUTTUU

Poisjättämiset ja muutokset nimekkeessä

Vaihtoehtoiset nimekkeet

Vaihtoehtoista nimekettä ei merkitä osaksi teoksen ensisijaista nimekettä

Esimerkki
100 1# $a Mäkelä, Sirpa, $d 1955- $t Agrippa
400 1# $a Mäkelä, Sirpa, $d 1955- $t Agrippa, eli, Erään maagikon matka
400 1# $a Mäkelä, Sirpa, $d 1955- $t Erään maagikon matka
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Muut poisjättämiset ja muutokset

Pitkien nimekkeiden lyhentäminen

Ensisijaista nimekettä lyhennettäessä merkitse vähintään ensimmäiset viisi tai useampi sana ja niiden jälkeen poistomerkki (...). Huom! Yleensä nimekettä ei ole tarvis lyhentää.

Esimerkki
100 0# $a Johan Erikinpoika. $t Caxi christillistä ja hengellistä wirttä ...
Koko nimeke: Caxi christillistä ja hengellistä wirttä, caikille risti=weljille ja sisarille rackaxi ylöskehoituxexi sielustans murhetta pitämään, oikian katumuxen ja uscon järjestyxesä. Iotca, Iumalan armon ja Pyhän Hengen johdattamisen cautta, herämisens jälken synnin suruttomuden unesta, ja huonellisen työnsä tekemisen alla, ajatuxisansa on cocoonpannut, ja sitten suustans muilda ylöskirjoitta, ojendaa ja prändätä andanut. Iohan Erikin poika. Paimion pitäjästä ja Caswolan kylästä, wuonna 1764. 

Esittelysanat nimekkeissä

Esittylysanoja ei merkitä osaksi ensisijaista nimekettä.

Esimerkki
130 #0 $a Pekka ja susi
430 #0 $a Walt Disney esittää Pekka ja susi

Osien ja iteraatioiden nimekkeet  ← PUUTTUU

Jos nimeke koostuu yhteisnimekkeestä ja osan tai iteration nimestä, niin myös yhteisnimeke merkitään osaksi ensisijaista nimekettä.  MERKITYS TARKISTETTAVA?

Esimerkki
<esimerkki>

Toimijoiden nimiä sisältävät nimekkeet

Jos nimeke koostuu vain toimijan nimestä, niin se merkitään ensisijaiseksi nimekkeeksi.

Esimerkki. Irakere on yhtye, joka on tehnyt saman nimisen levyn
110 2# $a Irakere. $t Irakere
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Jos toimijan nimi on kiinteä osa nimekettä, niin se merkitään osana ensisijaista nimekettä.

Esimerkki
100 1# $a Numminen, M. A., $d 1940- $t M.A. Numminen lukee ja laulaa runojaan
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Nimekkeet, jotka sisältävät virheitä

Jos nimekkeessä on selkeä virhe, niin merkitse ensisijainen nimeke korjattuna.

Esimerkki
100 1# $a Paavilainen, Liisa, $d 1947- $t Maailmanmainiot Mattssonit
400 1# $a Paavilainen, Liisa, $d 1947- $t Maailmanmainiot Mattsonit
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Teoksen hakutieto

Entiteetit > Teos > teoksen hakutieto

Teoksen nimeke  ja hakutieto

Teoksen nimekkeitä ovat ensisijainen nimeke ja varianttinimekkeet. Nimeke, jota ei ole valittu ensisijaiseksi nimekkeeksi, voidaan merkitä varianttinimekkeeksi.

Vastaavasti teoksen hakutietoja ovat teoksen auktorisoitu hakutieto ja teoksen varianttihakutiedot. Hakutieto, jota ei ole valittu auktorisoiduksi hakutiedoksi, voidaan merkitä varianttihakutiedoksi.

Lisätietoa varianteista ohjeen kohdassa Teoksen varianttinimeke, varianttihakutieto ja tiedonlähde.

Ensisijaiseen nimekkeeseen tehtävät muutokset

Teoksen hakutietojen perustan esitystapaan eli ensisijaiseen nimekkeeseen tehtävät muokkaukset.

Artikkeli nimekkeen alussa

Teoksen nimekkeen alussa oleva artikkeli merkitään silloin, kun sen ohittaminen indeksissä on mahdollista

Esimerkki
130 #3 $a La Môme (elokuva : 2007)
EI: 130 #0 $a Môme (elokuva : 2007)

Jos teoksen nimekkeen alussa olevaa artikkelia ei voi ohittaa indeksissä, niin artikkelia ei merkitä

Esimerkki
100 1# $a Shakespeare, William, $d 1564-1616. $t Taming of the shrew
EI: 100 1# $a Shakespeare, William, $d 1564-1616. $t The Taming of the shrew
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Auktoriteettitietueessa artikkelin sisältävä vaihtoehto annetaan kuitenkin huomautuksena.

Esimerkki.  Huomautustapa vielä mietinnässä:
667 ## $a Ensisijainen nimeke aloittavan artikkelin kanssa: <<The >>taming of the shrew

Nimekkeen sisältää lyhenteen, lyhennesanan tai alkukirjaimet

Lyhenteissä, lyhennesanoissa ja alkukirjaimissa käytetyt välimerkit merkitään kuten aineistossa. Välimerkkejä ei lisätä tai poisteta.

Esimerkki
100 1# $a Korhonen, Antti, $d 1950- $t Näkökohtia materiaali- ja muokkausteknillisestä tutkimuksesta U.S.A:ssa 
100 1# $a Heikinheimo, Olli, $d 1882-1973. $t USA:n mekaaninen puuteollisuus
100 1# $a Tavi, Henriikka, $d 1978- $t Esim. Esa
Selkeyden vuoksi esimerkissä käytetty myös toimijan nimeä

Teoksen hakutiedon lisäelementit ja -määritteet

Teoksen kategoria

RDAToolkit: Entiteetit > Teos > teoksen kategoria

Käytetään Metatietosanaston termiä teoksen muoto -listalta, katso http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:mts:m991

Esimerkki. Kategoriana "romaani"
380 ## $a romaani $2 slm/fin $0 http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:mts:m2049

Jos teoksen muoto -listalta ei löydy sopivaa termiä, niin merkitään termi ilman sanastoa tai tunnistetta. Huom. Käytetystä termistä tehtävä termiehdotus Metatietosanastoon https://finto.fi/mts/fi/feedback

 Puuttuu metatietosanastosta: ei-fiktiiviset aineistot  http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s1442  SLM-termi

• saamineen sanastoon...
• käyttöpakko...?  Mietitään vielä slm-termin käyttöä, jos kyseessä ei-fiktiivinen aineisto

Teoksen ajankohta

RDAToolkit: Entiteetit > Teos > teoksen ajankohta

 Katso myös teokseen liittyvä ajanjakso

Teoksen ajankohdaksi merkitään varhaisin teokseen liittyvä ajanjakso. Jos luomisaikaa ei tiedetä, niin ajankohdaksi merkitään varhaisin teoksen sisältämän manifestaation ajankohta. Aika merkitään gregoriaanisen kalenterin mukaan.    eaa. - jaa. ohje puuttuu

Ajankohta merkitään vuoden tarkkuudella. 

Poikkeus. Valtiosopimuksen ajankohta

• merkitään muodossa päivä, kuukausi ja vuosi 
• jos teos aggregoi valtiosopimusten ekspressioita, niin merkitään varhaisin ja viimeisin ajankohta

Esimerkki
046 ## $k 1972 $2 edtf
Claes Anderssonin kirja Bakom bilderna julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1972

046 ## $k $l $2 edtf
Esimerkki - vuosiväli

046 ## $k -037X $2 edtf
Platonin Valtion luomisajaksi on arvioitu 370-luku eaa.

046 ## $k $2 edtf
Esimerkki - valtiosopimus

Musiikkiteoksen numerointi ← PUUTTUU

Teoksen alkuperään liittyvä paikkaa

Entiteetit > Teos > teoksen alkuperään liittyvä paikka

Teoksen alkuperään liittyvä paikka merkitään käyttäen YSO-paikat-sanastoa.

Esimerkki. Teos on ilmestynyt yhtenä yksikkönä (monografia)
370 ## $g Suomi $2 yso/fin $0 http://www.yso.fi/onto/yso/p94426

Esimerkki. Teos on sarja-aineisto
370 ## $g Turku $2 yso/fin $0 http://www.yso.fi/onto/yso/p94447

  Tarpeellisuus kaikille aineistotyypeille?
  Turku vai Turku, Suomi? jälkimmäinen ei ole YSO-paikat mukainen termi...

 Harkinnassa myös tekijän ominaisuuksiin liittyvän maan merkitseminen joissain tapauksissa:

370 - PAIKANNIMI (T)
‡c - Maa (T)  <-- tekijään liittyvä maa

• Suomi
• Saksa
• Yhdysvallat
• jne.

Muu teoksen erottava ominaispiirre - PUUTTUU

Esityskokoonpano...

Teosluettelonumero... (musiikki, maalaukset...)

Lisää esimerkkejä....

Toimijan auktorisoitu hakutieto

Teoksen päävastuullisen tekijän auktorisoitu hakutieto merkitään.

Esimerkki
100 1# $a Andersson, Claes, $d 1937-2019. $t Bakom bilderna $0 (FIN13)000015182
500 1# $w r $i Kirjoittaja: $a Andersson, Claes, $d 1937-2019 $0 (FIN11)000040457

Esimerkki
110 2# $a Jyväskylän yliopiston kirjasto. $t Vuosikertomus $0 (FI-ASTERI-W)xxx
510 2# $w r $i Kirjoittaja: $a Jyväskylän yliopiston kirjasto. $0 (FI-ASTERI-N)000001518

Edustavan ekspression elementit ← PUUTTEELLINEN

  Pakolliseksi elementtejä ovat kieli ja esiintymiskokoonpano (musiikki)

• joillakin aineistotyypeillä tullaan tuskin koskaan tekemään ekspressioita (elokuvat, onko musiikissa? onko muita ), joten niille pitää tehdä tarkemmat edustavan ekspression ohjeet
• mutta muuten ohjeiden tämän ohjekohdan kanssa ei tarvitse kiirehtiä... 

Puuttuvia elementtejä

• Edustavan ekspression kuvasuhde 
• Edustavan ekspression värisisältö 
• Edustavan ekspression sisältötyyppi 
• Edustavan ekspression tallennusajankohta 
• Edustavan ekspression ajankohta 
• Edustavan ekspression kohderyhmä 
• Edustavan ekspression sävellaji   ←  
• Edustavan ekspression koreografisen sisällön esityskokoonpano
• Edustavan ekspression tallennuspaikka
• Edustavan ekspression kartografisen sisällön projektio
• Edustavan ekspression mittakaava 
• Edustavan ekspression kirjoitusjärjestelmä 
• Edustavan ekspression äänisisältö 

Edustavan ekspression kieli

Entiteetit > Teos > edustavan ekspression kieli

Edustavan ekspression kieli merkitään

Esimerkki
387 ## $h swe
Claes Andersson: Bakom bilderna

Edustavan ekspression musiikin esityskokoonpano  ← PUUTTUU - Musiikissa pakollinen!

Entiteetit > Teos > edustavan ekspression musiikin esityskokoonpano

382 ...

Diakroniset teokset  ← PUUTTUU

Teos: ilmestymistiheys

Manifestaatio: tallennetyyppi

Manifestaatioelementit  ← PUUTTUU

 Voidaan käyttää, jos tarpeen teoksen hakumuodon erottamisessa. Lisäohjeistetaan tarvittaessa

• Manifestaatio: manifestaation tekijä (toimija)
• Manifestaatio: jakelija (toimija)
• Manifestaatio: valmistaja (toimija)
• Manifestaatio: julkaisemattoman manifestaation tuottaja (toimija)
• Manifestaatio: kustantaja (toimija)
• Manifestaatio: manifestaation paikka
• Manifestaatio: jakelupaikka
• Manifestaatio: valmistuspaikka
• Manifestaatio: tuotantopaikka
• Manifestaatio: kustannuspaikka

Teoksen auktorisoitu hakutieto

Entiteetit > Teos > teoksen auktorisoitu hakutieto

Teoksen auktorisoidun hakutiedon merkitseminen

Merkitse teoksen auktorisoitu hakumuoto, jos saatavissa teka-sanastosta. Jos teoksella ei ole auktorisoitua hakumuotoa, luo se jos mahdollista. Minimissään merkitse teoksen hakutieto bibliografiseen tietueeseen.

Teoksen auktorisoitu hakutieto pohjautuu ensisijainen nimekkeen muodostamiseen, katso ohje edellä.

Ensisijaisen nimekkeen muodostamisen jälkeen rakennetaan teoksen hakutieto, ohje edellä. Sisällytä tarvittaessa teoksen hakutietojen lisäelementtejä ja määritteitä auktorisoituun hakutietoon, jos niitä tarvitaan eri hakutietojen erottamiseen toisistaan tai teoksen identifioinnin helpottamiseen.

• teoksen kategoria
• teoksen ajankohta
• musiikkiteoksen numerointi
• teoksen alkuperään liittyvä paikka
• muu määrite
• toimijan auktorisoitu hakutieto (tarkenteena teoksen nimelle)

Jos teoksella on päävastuullinen tekijä, niin muodosta teoksen auktorisoitu hakutieto yhdistämällä

• (ensimmäisen) päävastuullisen tekijän auktorisoitu hakutieto ja
• teoksen ensisijainen nimeke

Esimerkki
100 1# $a Andersson, Claes, $d 1937-2019. $t Bakom bilderna

Huom! Jos teos on liikkuvan kuvan teos (elokuva), niin hakutietoon merkitään teoksen kategoria ja ajankohta

Esimerkki
130 #0 $a Tuntematon sotilas (elokuva : 2017)

Esimerkkejä

Teos: "Bakom bilderna" niminen romaani

Teos: "Puhdistus" - niminen näytelmä, romaani ja elokuva

Aggregoivat teokset  ← PUUTTUU

...

Teoksen varianttinimeke, varianttihakutieto ja tiedonlähde

Sellaista nimekkeen muotoa, jota ei valittu teoksen ensisijaiseksi nimekkeeksi, voidaan käyttää teoksen varianttinimekkeenä. Teoksen varianttinimekkeeksi käy esimerkiksi manifestaatiosta tai tiedonlähteistä löytyvät nimekkeet, nimekkeen eri translitteroinnit jne.

Merkitse harkinnan mukaan varianttinimekkeiksi:

• nimeke, jota ei valittu ensisijaiseksi nimekkeeksi ja jota pidetään tärkeänä teoksen identifioimisessa
• kieliversiot ensisijaisesta nimekkeestä
  • diakronisessa teoksessa kieliversio muodostaa kuitenkin uuden teoksen
  • ruotsinkieliset nimenmuodot annetaan kuitenkin huomautusmuodossa, esim. 730 #4 $a Bibeln. $p Moseboken 4 $7 (dploe)swe
• muulla kuin ensisijaisen nimekkeen kirjoitusjärjestelmällä olevat nimekkeet
• ensisijaisen nimekkeen translitteroinnista eroavat translitteroinnit
• ensisijaisen nimekkeen kirjoitusasusta eroavat nimekkeet

Teoksen varianttihakutietieto pohjautuu varianttinimekkeeseen. Varianttihakutietietoon lisätään tarvittaeesa lisäelementtejä, jotta hakutieto erottuisi toisen entiteetin hakutiedosta ja/tai entiteetin identifiointi helpottuisi. Noudata lisäelementtien merkitsemisessä ohjeen kohtaa Teoksen hakutiedon lisäelementit ja -määritteet.

Juridisen teoksen varianttihakutietoon voidaan lisätä promulgointivuosi tai vastaava, jos se katsotaan tärkeäksi teoksen identifioimiseksi.

Varianttinimekkeen tiedonlähde suositellaan merkittäväksi erityisesti silloin, kun tieto on saatu kuvailtavan manifestaation ulkopuolelta. Tiedonlähteen voi jättää merkitsemättä jos liian työlästä.

Varianttinimekkeen merkitään kirjoitusjärjestelmittäin aakkosjärjestykseeen: ensin latinalaisella kirjaimistolla kirjoitetut noudattaen standardin SFS 4600 uusinta laitos (2022) ja sen jälkeen muilla merkkijärjestelmillä kirjoitetut nimekkeet järjestyksen ollessa kreikkalainen kirjaimisto, kyrillinen kirjaimisto, heprealainen kirjaimisto jne.  LISÄTTÄVÄ LOPUTKIN TARKISTAMISEN JÄLKEEN

Esimerkki. Varianttihakutietoja

100 1# $a Oksanen, Sofi, $d 1977- $t Puhdistus (näytelmä)
400 1# $a Oksanen, Sofi, $d 1977- $t Purge (näytelmä)
Käännösnimeke merkitään varianttihakutiedoksi

100 1# $a Hai, Magdalena, $d 1978- $t Neiti Kymenen ihmeellinen talo
400 1# $a Hai, Magdalena, $d 1978- $t Strannyi dom miss Koritsy  ← translitterointistandardi SFS4900
400 1# $a Hai, Magdalena, $d 1978- $t Strannyj dom miss Koricy   ← translitterointistandardi ISO9
400 1# $a Hai, Magdalena, $d 1978- $t Странный дом мисс Корицы

100 1# $a Sillanpää, F. E., $d 1888-1964. $t Nuorena nukkunut
400 1# $a Sillanpää, F. E., $d 1888-1964. $t Silja - nuorena nukkunut

130 #3 $a La chanson de Roland
430 #0 $a Rolandin laulu

100 0# $a Sunzi. $t Sunzi bingfa
400 0# $a Sunzi. $t Sodankäynnin taito
400 0# $a Sunzi. $t 孙子兵法

130 #0 $a Tuhat ja yksi yötä
430 #0 $a ʾAlf layla wa-layla
430 #0 $a أَلْف لَيْلَة وَلَيْلَة

100 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Valtio
400 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Politeia
400 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Res publica
400 0# $a Platon, $d 428 eaa. tai 427 eaa.-348 eaa. tai 347 eaa. $t Πολιτεία

100 1# $a Mäkelä, Sirpa, $d 1955- $t Agrippa
400 1# $a Mäkelä, Sirpa, $d 1955- $t Agrippa, eli, Erään maagikon matka
400 1# $a Mäkelä, Sirpa, $d 1955- $t Erään maagikon matka

Esimerkki. Varianttihakutiedon tiedonlähteen merkitseminen

100 1# $a Mustajoki, Pertti, $d 1943- $t Paahtoleipäkatastrofi
400 1# $a Mustajoki, Pertti, $d 1943- $t Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta
670 ## $a Paahtoleipäkatastrofi, 2003    ← ensisijainen nimeke = manifestaationimeke + julkaisuvuosi
670 ## $a Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta, 2009    ← varianttinimeke = toinen manifestaationimeke + julkaisuvuosi

100 1# $a Rowling, J. K., $d 1965- $t Harry Potter and the philosopher's stone
400 1# $a Rowling, J. K., $d 1965- $t Harry Potter ja viisasten kivi
670 ## $a Harry Potter and the philosopher's stone, 1997    ← ensisijainen nimeke = manifestaationimeke + julkaisuvuosi
670 ## $a Harry Potter ja viisasten kivi, 1998    ← varianttinimeke = käännösnimeke + julkaisuvuosi

130 #0 $a Kalevala
430 #0 $a Uusi Kalevala
670 ## $a Uusi Kalevala, 1849
tai Wikipediasta katsottuna:
670 ## $a Wikipedia, katsottu 18.9.2024 $b (nykyisin pelkkänä Kalevalana tunnettu Uusi Kalevala vuonna 1849) $u https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevala

Muut kuvailussa käytettävät elementit

Teokseen liittyvä ajanjakso

Entiteetit > Teos > Teokseen liittyvä ajanjakso

 SL: pakollinen elementti

Merkitse teoksen luomisaikaan liittyvä ajanjakso käyttäen YSO-aika sanastoa.

Esimerkki
388 1# $a 1970-luku $2 yso/fin $0 http://www.yso.fi/onto/yso/p6197061979
Claes Anderssonin kirja Bakom bilderna julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1972

388 1# $a $2 yso/fin $0
<esimerkki - <vuosiväli>

388 1# $a 300-luku eaa. $2 yso/fin $0 http://www.yso.fi/onto/yso/p1039910300
Platonin Valtion luomisajaksi on arvioitu 370-luku eaa.
 YSO-ajassa eaa:t vain vuosisadottain!

388 1# $a $2 yso/fin $0
<esimerkki - valtiosopimus>

Entiteetin rajat eli uuden kuvailun vaativa muutos

Entiteetit > Teos

 Esimerkkejä lisätään tarvittaessa

 Esimerkiksi sarja-aineistot, katso tarkemmat ohjeet aineistokohtaisesta ohjeesta Sarja-aineistot

Uutta kuvailua on harkittava, jos

• teoksen aihe (toimija, yhteistoimija, yhteisö, ekspressio, suku, kappale, manifestaatio, henkilö, paikka, RDA-entiteetti, ajanjakso, teos) muuttuu merkittävästi
• ekspression elementtien arvossa on merkittävä eroavuus verrattuna teoksen toteuttavan edustavan ekspression arvoihin

Uusi kuvailu on tehtävä, jos

• toimijan hakumuotoa on käytetty teoksen auktorisoidun hakumuodon muodostamiseen ja toimijan nimi muuttuu
  • Poikkeus: moniosaiset monografiat. Tässä tapauksessa teoksen identifiointi perustuu aina ensimmäisen tai varhaisimman osan tekijään; mahdolliset myöhempien osien voidaan kuitenkin merkitä
• sisältö muuttuu koska genre tai kirjallinen muoto vaihtuu
• toimituksellinen linja muuttuu merkittävästi
• tyyli muuttuu merkittävästi
• laajennussuunnitelma muuttuu merkittävästi
  • päivittyvästä määrätystä suunnitelmasta tai päivittyvästä määrittämättömästä suunnitelmasta peräkkäiseen määrättyyn suunnitelmaan tai peräkkäiseen määrittämättömään suunnitelmaan
  • staattisesta suunnitelmasta peräkkäiseen määrättyyn suunnitelmaan tai peräkkäiseen määrittämättömään suunnitelmaan
  • päivittyvästä määrätystä suunnitelmasta tai päivittyvästä määrittämättömästä suunnitelmasta staattiseen suunnitelmaan
• aggregoivan ekspression arvossa on merkittävä eroavuus
• diakronisessa teoksessa vaihtuu sekä ilmestymistiheys että ISSN-tunnus 
• diakronisen teoksen tallennetyyppi muuttuu
  • Poikkeus: sarja-aineistot. Jos sarja-aineiston tallennetyypin vaihtelu on satunnaista, niin uutta kuvailua ei tehdä (esimerkiksi verkkomonosarjassa yksittäinen osa ilmestyy satunnaisesti painettuna)
• sarja-aineisto on kumuloituva ja kumulaatiot ovat saman nimisiä ja saman kielisiä kuin alkuperäiset julkaisut, mutta sisältö on merkittävästi erilainen (esimerkiksi kun neljännesvuosittain ilmestyvä sisältö yhdistetään yhdeksi vuosittaiseksi julkaisuksi)
• sarja-aineistossa tai monografisessa sarjassa tapahtuu muutos (pois lukien mahdollinen aloittava artikkeli) viidessä ensimmäisessä sanassa
  • Poikkeus: pienet muutokset; katso sarja-aineiston ohjeen kohta Pienet muutokset, joiden takia ISSN-tunnusta ei tarvitse vaihtaa
• diakronisen teoksen ensisijaisessa nimekkeessä tapahtuu merkittävä muutos, joka kertoo merkittävästä eroavaisuudesta merkityksessä tai aiheessa
• diakronisen teoksen ensisijaiseen nimekkeeseen sisältyvä yhteisön nimi muuttuu merkittävästi