Tilastotieteen johdantokurssi, kevät 2010

Last modified by kvehkala@helsinki_fi on 2024/03/27 10:04

Tilastotieteen johdantokurssi, kevät 2010

Sähköpostia opettajalle?

Kurssi on osallistujamäärältään (yli 700 vuodessa) yliopiston suurimpia. Sen vuoksi kurssin asioiden hoitoa varten on oma sähköpostiosoite:

tilasto-johdanto(at)helsinki.fi

Käytä tätä osoitetta, kun haluat kysyä kurssin suoritustavoista, korvaavuuksista, aikatauluista ym. hallinnollisemmista asioista. Viesteihin vastaavat kurssin opettajat (joko luennoitsija tai työpajaohjaajat). Luonnollisesti voit aina kysyä asioista myös opettajia tavatessasi. Sisällöllisistä asioista kannattaa kysyä ensisijaisesti luennoilla ja työpajoissa.

Luennoitsija ja työpajaohjaajat

Kimmo Vehkalahti 
Tara Junes
 Tuomas Kvist
 Satu Suolinna
 Laura Tuohilampi

Laajuus

osa 1 4 op
 osa 2 6 op

Tyyppi

Perusopintoja.

Kohderyhmä

Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, mutta kaikki muutkin ovat tervetulleita.

Kurssi keskittyy tilastotieteen soveltamiseen erityisesti yhteiskuntatieteissä. Matematiikan osuus on melko vähäinen, etenkin osassa 1. Lukion lyhyen matematiikan tiedoillakin pärjää, mutta osassa 2 on varauduttava tekemään enemmän töitä (osien 1 ja 2 vaativuudet ovat suhteessa niiden op-määriin 4 ja 6).

Tavoitteet

Tavoitteena on saada yleiskäsitys tilastotieteestä ja tilastollisten tutkimusmenetelmien käytännön soveltamisesta.

Tilastotiede on hyvä nähdä osana niin yhteiskuntatieteitä kuin monia muitakin tieteenaloja, joissa kerätään, mitataan ja analysoidaan tietoja. Tilastollisilla menetelmillä päästään käsiksi eri alojen kiinnostaviin tutkimuskysymyksiin.

Vaikka tilastotieteen teoriapohja nojaa matematiikkaan, tämän kurssin näkökulmasta tilastotiede ei ole ensisijaisesti matematiikkaa. On tärkeää oppia tilastollista ajattelua ja päättelyä. Laskeminen ei ole enää niin olennaista (siitä huolehtivat tietokoneohjelmat). Tutkijan tehtävä on ennen kaikkea pohtia ja päättää:

  • mitä tietoja kerätään, keneltä tai mistä ja millä tavalla,
  • miten ilmiöitä ja asioita kannattaa mitata,
  • millaisia menetelmiä sovelletaan missäkin tilanteessa,
  • miten tuloksia tulkitaan sekä
  • mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä (ja mitä ei).

Tällaiset taidot ovat välttämättömiä jo oman alan tutkimuskirjallisuuden ymmärtämisessä.

Luentoajat

Viikot 3-9 (osa 1) ja 11-18 (osa 2) ke 8-10, to 10-12 (Unioninkatu 40, sali 1). Pääsiäisloma 1.-7.4.

Kurssi koostuu kahdesta osasta ja kymmenestä teemasta (ks. kohta Luentomateriaali), jotka esitellään ja taustoitetaan luennoilla. Torstaisin perehdytään uuteen teemaan. Sitä seuraavat työpajat, joissa asioita työstetään ja pohditaan tekemällä tehtäviä. Lopuksi teeman asiat vedetään yhteen keskiviikon luennolla. Samalla tavoin menetellään kurssin molemmissa osissa (lukuunottamatta periodien alkuja ja loppuja, joista tiedotetaan erikseen).

Harjoitukset työpajoissa

Oppimista tukee merkittävällä tavalla työpajatyöskentely. Työpajoissa tehdään harjoitustehtäviä pienryhmissä. Tehtäviin perehdytään itsenäisesti jo ennen työpajan kokoontumista. Pajoihin ei ilmoittauduta, vaan saa käydä siinä ryhmässä, joka itselle parhaiten sopii. Lisäpisteitä pajoista ei saa (pisteitä saa vain kokeista, ks. alempana).

Ryhmä

Päivä

Aika

1.

pe

10 - 12

2.

ti

  8 - 10

3.

ti

10 - 12

4.

ti

12 - 14

5.

ti

16 - 18

Ilmoittaudu osaan 1

Osan 1 tulokset on viety rekisteriin ja yhteenveto lähetetty ilmoittautuneille.

Ilmoittaudu osaan 2

Osan 2 tulokset on viety rekisteriin ja yhteenveto lähetetty ilmoittautuneille.

Luentomateriaali ja harjoitustehtävät

Kurssin alkupuoli (osassa 1) pohjautuu luennoitsijan oppikirjaan Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät (Tammi, 2008). Kirjan voi lainata mm. opiskelijakirjastosta. Näytteitä: Sisällysluettelo | Alkusanat ja johdanto | Lähde- ja kuvaluettelo

Alempana on lueteltu joukko muita oheislukemistoksi soveltuvia teoksia. Kurssilla käsiteltävä materiaali kattaa vaadittavan sisällön.

Harjoitustehtävät julkaistaan viikoittain ennen kyseisen viikon teemaan liittyviä työpajoja (yleensä jo ennen torstain luentoa). Tehtävien tekeminen (työpajoissa ja/tai itsenäisesti) on olennaista oppimisen kannalta, ja siihen kannattaa panostaa.

Osa 1 (4 op)

Kyselytutkimus ja mittaus

  • Teema 1: Tilastotiede ja kyselytutkimus
  • Teema 2: Mittaus yhteiskuntatieteissä

Tiedonkeruu, tilastoaineiston kuvailu ja analysointi

  • Teema 3: Tiedonkeruu, kuvat ja tunnusluvut
  • Teema 4: Vaihtelu ja riippuvuus
  • Teema 5: Ristiintaulukointi

Osa 2 (6 op)

Todennäköisyyslaskennan perusteet

  • Teema 6: Todennäköisyys ja satunnaisuus
  • Teema 7: Todennäköisyyksien laskentaa

Tilastollisen päättelyn perusteet

  • Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit
  • Teema 9: Tilastollinen merkitsevyystestaus
  • Teema 10: Regressio- ja varianssianalyysi

Aineistot

Kurssilla hyödynnetään useita, pääasiassa yhteiskuntatieteellisiä aineistoja.

Suoritus

Suositeltavin suoritustapa on luennot + harjoitukset + kurssikokeet.

  • Osa 1 (4 op): Kurssikoe 1 to 4.3 klo 10-14, Porthania I
  • Osa 2 (6 op): Kurssikoe 2 pe 7.5 klo 10-14, Porthania I

Kurssikokeeseen voivat osallistua kurssille ilmoittautuneet.

Pisteet ja arvosanat

Molemmista osista saa erillisen arvosanan. Kokeiden maksimipistemäärä on 30 ja läpäisyraja 12 pistettä. Pisteitä saa vain kokeista, ja ne vastaavat arvosanoja seuraavasti:

pisteet

arvosana

28-30

erinomainen (5)

24-27

kiitettävä (4)

20-23

hyvä (3)

16-19

tyydyttävä (2)

12-15

välttävä (1)

  0-11

hylätty (0)

Erilliskoe

Yleistentissä voi erilliskokeena suorittaa osan 1 tai osan 2 (tai molemmat). Yleistenttiin on ilmoittauduttava erikseen WebOodissa. Oppimisen kannalta suositeltavin suoritustapa on kuitenkin luennot + harjoitukset + kurssikokeet.

Kirjallisuutta

Kurssimateriaali (ks. edellä) kattaa vaadittavan sisällön. Tarvittaessa oheislukemistoksi käyvät mm. alla luetellut teokset. (Monet näistä menevät johdantokurssia pidemmälle ja sopivat siten myös muiden tilastotieteen kurssien oheismateriaaliksi.)

  • Alkula, Tapani & Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka (1994). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY.
  • Fowler, Jr., Floyd J. (1995). Improving Survey Questions: Design and Evaluation. Sage.
  • Forshaw, Mark (2007). Easy Statistics in Psychology: a BPS Guide. BPS Blackwell.
  • Grönroos, Matti (2004). Johdatus tilastotieteeseen: kuvailu, mallit ja päättely. Finn Lectura.
  • Heikkilä, Tarja (2004). Tilastollinen tutkimus, 5. painos. Edita.
  • Holopainen, Martti & Pulkkinen, Pekka (2002). Tilastolliset menetelmät. WSOY.
  • Howell, David C. (2002). Statistical Methods for Psychology, 5th ed., Duxbury.
  • Kuusela, Vesa (2000). Tilastografiikan perusteet. Edita.
  • Mellin, Ilkka (1996). Johdatus tilastotieteeseen, 1. kirja. Opetusmoniste, tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto.
  • Nummenmaa, Lauri (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi.
  • Robbins, Naomi B. (2005). Creating More Effective Graphs. Wiley.
  • Vehkalahti, Kimmo (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi.
  • Wild, Christopher J. & Seber, George A. F. (2000). Chance Encounters: a First Course in Data Analysis and Inference. Wiley.