Agile-menetelmät

HY:n tapa toimia — elävä dokumentaatio tässä wikissä

Tässä wikissä pyritään pitämään yllä elävää dokumentaatiota HY:n omista vakiintuneista ketteristä käytännöistä, siltä osin kuin esim. Scrum Guide tai Modern Agile ei ota kantaa menettelytapoihin tai HY:ssä poiketaan niistä. Erityisesti Kanban-mallista, jolle ei ole olemassa mitään kanonista määritelmää, on tänne dokumentoitu HY:ssä tyypillisimmin noudatettuja tulkintoja.

Projekteissa ja kehitystiimeissä on syytä ottaa oletusarvoksi Scrum Guidessa ja tässä wikissä esitetyt käytännöt, koska ne ovat muiden tiimien kokemuksen myötä osoittautuneet Helsingin yliopiston ympäristössä toimiviksi. Jos jokin täällä esitetty oletusarvoinen tapa ei sovellu projektisi/tiimisi tarpeisiin tai on muuten vain liian epämääräistä, asiakasarvoa vähentävää tms, on poikkeaminen tietenkin paikallaan. Tee silloin poikkeama ja sen syyt näkyväksi sekä projektin sisäisesti (mm. PO:lle) että ulkoisesti (muille tiimeille): keskustelkaa sisäisesti miksi muutatte käytäntöä ja dokumentoikaa oma käytäntönne myös tähän wikiin, jotta muutkin voivat ymmärtää ja ottaa oppia.

Modern Agile

Helsingin yliopiston sovelluskehityksen toimintatapaa kuvaa yleisellä tasolla hyvin Modern Agile ja sen neljä perusperiaatetta:

• Auta ihmisiä loistamaan
• Toimita arvoa jatkuvasti
• Tee turvallisuudesta lähtökohta
• Kokeile ja opi nopeasti

HY:n sovelluskehityksen piirissä on tehty ketteriä IT-projekteja Agile-maailman alkuhämäristä lähtien, vuodesta 2005 eli jo ennen kuin useimmat toimijat olivat agilesta kuulleetkaan. Kaikki HY:n tilaama ja tekemä sovelluskehitys on ollut ketterää vuodesta 2013 alkaen.

HY:n ketterän kehityksen ytimessä ovat tyypillisemmin olleet kevyet ja minimalistiset rakenteet kuin laajat, enterprise-tasoiset menetelmäkehikot.

Ketteryyden skaalaus

HY:ssä ei ole (tällä hetkellä) yhtä yhteistä, koko yliopiston kattavaa ketterän kehityksen johtamismallia. Tämä on tunnistettu puutteeksi.

Sovelluskehitystä aktiivisesti tekevistä toimialoista Yliopistopalvelut (YPA) on ottanut 2021 käyttöön suomalaisen Business Technology Forum -yhteisön kehittämän BT-mallin (engl. BT standard). Sen ajattelutapa ja käsitteistö on käyttökelpoinen HY:n toimintaympäristössä laajemminkin.

Meille ovat tuttuja myös muut ketterän skaalausmallit, esim. Kokonaisketterä, SAFe, Nexus ja LeSS, ja joitain niiden piirteitä on käytössä eri toimijoilla, muttei keskitetysti tai kattavasti.  Yleisradion Lean Culture Toolkit on meille ajattelutapana läheinen, muttei sekään virallisessa asemassa.

Scrum

Sovelluskehityksen menetelmänä projekti- ja tiimitasolla on Scrum.

Pohjana Scrum Guide

HY:ssä käytetään Scrumia oletusarvoisesti siten kuin Scrum.org-yhteisön Scrum Guide sen määrittelee. HY:ssä on käytössä Scrum Guiden suomennettu versio (Schwaber & Sutherland, 2020 / käännös Lekman et al 2021): https://www.lekman.fi/scrumguide

Paikalliset variaatiot tässä wikissä

Harva organisaatio kuitenkaan noudattaa Scrum Guidea 100%:sesti, eikä Scrum Guide ota kantaa kaikkiin sovelluskehityksessä tarvittaviin menettelytapohin.

HY:n omat vakiintuneet käytännöt on pyritty kuvaamaan tähän wikiin, jos ne poikkeavat Scrum Guidesta tai niitä ei ole Scrum Guidessa kuvattu. Aloittaessanne uutta projektia pohtikaa tiimin sisäisesti, noudatatteko näitä oletusarvoja vai poikkeatteko niistä; kuvatkaa muuttuvat ja kehittyvät käytännöt muidenkin omaksuttavaksi. Evolutiivinen muutos on hyväksi!

Kanban

HY Lean