9.2. Kaasuanalysaattorien ja nephelometri hiukkasmittalaitteen kalibrointipullot

Kalibrointikaasupullot (4 kpl) NO/NO_x-, NO₂-, SO₂- ja CO-analysaattorien ns. pitoisuuskalibrointia varten ovat mökin uudella puolella (Kuva 9‑2). Niiden vieressä on myös nephelometri hiukkasmittalaitteen kalibrointipullo (’CO₂ 100 %’), joka sisältää nestemäistä hiilidioksidia (CO₂). Pullo P1 sisältää rikkidioksidia (SO₂) typessä. Pullo P2 sisältää hiilimonoksidia (CO) typessä. Pullo P3 sisältää typpidioksidia (NO₂) synteettisessä ilmassa. Pullo P4 sisältää typpimonoksidia (NO) typessä. Normaalisti pullojen venttiilit ovat kiinni. Paineenalentimet ovat valmiiksi kiinni pulloissa, mutta pullojen hanat (suoraan pullojen päällä) ovat kiinni. Paineenalentimen jälkeen kussakin linjassa on lisäksi linjan sulkuhana. Pullojen sisältämiä kaasuja ei ole luokiteltu vaarallisiksi, mutta suoraan hengitettäviksi pullojen sisältö ei tietenkään sovellu tukehtumisvaaran vuoksi. Tulipalossa kaasupullot saattavat räjähtää. Tämä on otettava huomioon onnettomuustilanteessa.

Kyseiset kalibrointikaasupullot on lisäksi valmiiksi liitetty kalibrointilaitteistoon, joka sijaitsee mökin sisällä lattialla kaasuanalysaattoritelineen alla, ja kaasujen syöttöä ohjataan tietokoneohjelmalla. Kyseisen ohjausohjelman sekä erillisen analysaattorien signaalien lukuohjelman kuvakkeet (’gascalzerocheck’, ’gascalspancheck0’ ja ’gascalspancheck1’ kaasujen syötön ohjaukseen sekä ’kaasukalib’ analysaattorien signaalien lukemiseen) ovat mittaustietokoneen työpöydällä. Kalibrointikaasujen syöttöjärjestys ja kunkin kaasun syöttöaika on ennalta-asetettu erityisellä ohjaustiedostolla. Kuvakkeesta ’kaasukalib’ käynnistyy normaalia kaasumittausta vastaava ohjelma ’gascal_rslog’, mutta tulostiedostot tallentuvat erinimisenä ja eri hakemistoon kuin normaalissa ulkoilman pitoisuuksien mittaustilanteessa. Kaasupullojen käyttöön ei kuitenkaan saa ryhtyä ilman asianmukaista opastusta/koulutusta.

Kuva 9‑3 on esimerkkitilanne kalibrointikaasupullon ’P1’ sisältämän kaasun syötöstä laimennettuna nollailmalla ’air’. Seuraavana olisivat vuorossa kaasupullon ’P3’ ja ’P2’, vastaavasti, syötöt laimennettuna nollailmalla. Tässä esimerkkitilanteessa kalibrointikaasujen syöttö kestää 5400 s kunkin pullon tapauksessa.

Kuva 9‑4 on esimerkkitilanne kaasujen pitoisuuksien mittaamisesta kalibrointitilanteessa.  Kuvan tilanteessa on kaikkien analysaattorien signaalit luettu ja tulostiedostoon kirjoitettava kooste aikaleimasta ja signaaleista on näkyvillä ruudun kahdelle alimmalla rivillä.

Kalibrointikaasujen syöttöohjelman voi tarvittaessa pysäyttää painamalla näppäinyhdistelmän ’Ctrl-C’ ja vastaamalla hyväksyvästi kirjaimella ’y’ varmistuskehotukseen. Pitoisuussignaalien lukuohjelma suljetaan painamalla näppäinyhdistelma ’Ctrl-C’ ohjelman ikkunassa.

Kalibroinnin aikana kaasupullojen sisältämät kaasupitoisuudet laimennetaan sopivalle tasolle aseman paineilmasta puhdistamalla tuotetulla niin sanotulla nollailmalla. Kaasupitoisuudet on mahdollista laimentaa kahdelle eri pitoisuustasolle, joista alemman tuotto tapahtuu kuvakkeella ’gascalspancheck0’ ja ylemmän tuotto tapahtuu kuvakkeella ’gascalspancheck1’. Nollailman puhdistamista varten on (jauhemaista/raemaista) puhdistuskemikaalia sisältävät patruunat aseman pohjoisseinällä alimman CPC-hyllyn alapuolella (Kuva 9‑5). Kemikaalit ovat tietyssä järjestyksessä siten, että ensimmäisenä on voimakas hapetin (’Purafil’, kaliumpermanganiittia), seuraavana kuivausaine (silicagel), kolmantena tehokas otsonin, rikkidioksidin ja typpidioksidin absorboija (aktiivihiili) ja neljäntenä tehokas hiilimonoksidin katalyysiin perustuva hapetin (’Sofnocat’, platina, palladium sekä tinaoksidi). Pelkän nollailman syötön ohjausta varten on erillinen kuvake (’gascalzerocheck’) mittaustietokoneen työpöydällä. Kemikaaleja ei ole luokiteltu vaarallisiksi, mutta irrallaan ne voivat aiheuttaa hengitystie- ja ihoärsytystä tai allergiaoireita.