4.5. Figure 3

Last modified by matiuusi@helsinki_fi on 2024/02/07 06:29

image2021-7-21_16-50-2.png

  • Flow [ml/min]: Kyvettien näytevirtaus
    • Jos kuvaajassa näkyy piikkejä, näyteletku täytyy kuivata.
    • Hyväksyttävät arvot ovat 950–1050 ml/min. Piirretty kuvaajaan. Liian pieni arvo on merkkinä vajaakuntoisesta pumpusta, tukkeutuneesta näytelinjasta tai tukkeutuneesta virtaussäätimestä.
  • p [hPa]: Ulkoilman paine
    • Pitää olla sama kaikilla kyveteillä eli kuvassa näkyy käytännössä vain yksi viiva.
  • dp [hPa]: Kyvettien näytelinjojen alipaine
    • Alipaine on eri kyveteillä erilainen, sillä paine riippuu letkun pituudesta.
    • Hyväksyttävät arvot ovat -10 – -50 hPa. Liian pieni arvo (siis itseisarvoltaan < 10) on merkkinä linjan vuodosta tai puutteellisesta näytevirtauksesta. Liian suuri arvo (siis itseisarvoltaan > 50) tai alipaineen huomattava vaihtelu päivän aikana kertoo näytelinjan tukkeutumisesta.
    • Epästabiili arvo on merkkinä vedestä näytelinjassa.
  • PAR [µmol/m2 s]: Fotosynteettisesti aktiivinen säteily
    • PAR-anturit ovat kiinni kyveteissä. Jos arvot poikkeavat toisistaan, taustalla voi olla muutos valon tulokulmassa (anturi vinossa) esimerkiksi illalla. Notkahdukset kuvaajassa aamuisin ja iltaisin voivat myös kertoa anturiin osuvasta varjosta. Arvojen kuitenkin pitäisi vastata kutakuinkin toisiaan.
    • Hyväksyttävät arvot -10 – 2000 umol/(m2s).
  • CO[ppm]: Kyvetin CO2-pitoisuus kyvetin sulkeutumishetkellä
    • Laskee hiukan päivällä metsän käyttäessä ilman hiilidioksidia yhteyttämiseen. Tyyninä kesäöinä voi nousta selvästi yli 400 ppm.
    • Hyväksyttävät arvot ovat 300-450 ppm. Liian suuri arvo kertoo vuodosta (sisätiloihin) näytelinjassa tai analysaattorin kalibroinnin muutoksesta. Liian pieni arvo kertoo analysaattorin kalibroinnin muutoksesta.
    • Eri kyvettien pitoisuuksien pitäisi olla n. 2 ppm sisällä toisistaan. Jos jonkun kyvetin CO2-pitoisuus on systemaattisesti muita alempana, on kyvetin letkuviive asetettu väärin.
  • H2O [g/m3]: Kyvetin H2O-pitoisuus kyvetin sulkeutumishetkellä
    • Ei kovin säännönmukaista päiväsykliä.
    • Hyväksyttävät arvot (kesäaikana) ovat 5-30 g/m3Poikkeavat arvot ovat merkkinä analysaattorin kalibroinnin muutoksesta. Alhaisen RH:n aikana voi olla myös alle 5, mutta ihan nollaan ei saisi päästä.
    • Eri kyvettien pitoisuuksien pitäisi olla n. 1 g/m3 sisällä toisistaan. Jos jonkun kyvetin H2O-pitoisuus on systemaattisesti muita korkeampi, on kyvetin letkuviive asetettu väärin.
  • T [C]: Kyvetin lämpötila kyvetin sulkeutumishetkellä
    • Eri kyvettien välillä voi olla säännönmukaisia eroja anturien herkkyyden ja sijoituksen takia. Jos jonkun kyvetin lämpötila lähtee muista poikkeavasti nousuun, on kyvetti tarkastettava, sillä kyvetti on saattanut juuttua kiinni, jolloin oksa kärsii liiasta kuumuudesta.
      • Kuvaajien pitäisi vastata suurin piirtein tornin lämpötilamittauksia (Figure 2) sillä erotuksella, että tornin lämpöanturit ovat säteilysuojattuja eli antavat kyvettilämpöjä matalampia lukemia auringonpaisteella.
  • T rise [C]: Kyvetin lämpötilan nousu kyvetin kiinniolon aikana
    • Lämmöntilan nousun pitää noudattaa samankaltaista päiväkulkua kuin PAR-säteily.
    • Lämmötilan nousun puuttuminen, vaikka säteily on voimakasta, kertoo, ettei kyvetti sulkeudu.
    • Yöllä kyvetin lämpötila voi laskea muutamalla asteen kymmenyksellä.
  • CO2 noise [ppm]: CO2-pitoisuuden hajonta teoreettisen pitoisuuskehityksen ympärillä kyvetin kiinniolon aikana
    • Pitää olla yleensä selvästi alle 1 ppm, ajoittaisista piikeistä ei tarvitse välittää.
    • Jos hajonta on säännönmukaisesti korkea, kyvetti ei ehkä sulkeudu kunnolla.
  • H2O noise [g/m3]: H2O-pitoisuuden hajonta teoreettisen pitoisuuskehityksen ympärillä kyvetin kiinniolon aikana
    • Pitää olla yleensä selvästi alle 0.2 g/m3, ajoittaisista piikeistä ei tarvitse välittää.
  • CO2 flux [µg/m2s]: Kyvettiverson CO2-vaihto
    • Pitää noudattaa samankaltaista vuorokausisykliä kuin PAR-säteily, aurinkoisina päivinä korkeimpien arvojen pitäisi olla suuruusluokkaa 150-200 µg/m2(aivan alkukesällä CO2-vaihto voi olla alempi). Piikit ovat kuitenkin säteilypiikkejä matalampia fotosynteesin kyllästyvän valovasteen vuoksi.
    • Yöllä CO2-vaihdon pitää mennä nollaan tai lievästi miinuksen puolelle.
    • Eri kyvettien kuvaajien pitää olla suunnilleen samanmuotoiset, tasoeroja voi kuitenkin olla.
  • H2O flux [mg/m2s]: Kyvettiverson haihdunta
    • Pitää noudattaa samankaltaista vuorokausisykliä kuin CO2-vaihto, aurinkoisina päivinä korkeimpien arvojen pitäisi olla suuruusluokkaa 7-10 mg/m2(aivan alkukesällä haihdunta voi olla alempi).
    • Yöllä ja sadesäällä haihdunnan pitää mennä lähelle nollaa.
    • Eri kyvettien kuvaajien pitää olla suunnilleen samanmuotoiset, tasoeroja voi kuitenkin olla.
    • Sateen aikana käyrissä voi olla tavallista enemmän hajontaa.
    • Välittömästi sateen jälkeen haihdunta voi olla korkea kyvetin sisäpinnoille kertyneen sadeveden haihtumisen vuoksi

 

Muuta huomioitavaa kuvassa 3: Yhden vuorokauden mittausten katselu ei kerro kaikkea mittausten laadusta. Pitää seurata kuinka verson kaasunvaihto, näytelinjan alipaine ja pitoisuuksien kohinat muuttuvat kesän aikana. Laadunvalvonnan apuna toimii ohjelma cuvette_data_varrio, jolla voi verrata mitattua ja mallinnettua CO2-vaihtoa ja haihduntaa.