4.3.1. Huomioitavaa Figure 1:n ja Figure 8:n kuvaajissa

Kuvia tulkitessa on seurattava positiivisia ja negatiivisia korrelaatioita, esimerkiksi jos NO:n määrä kasvaa, O₃ määrä putoaa. Pitoisuuksia on myös hyvä tulkita muiden kuvien avulla, esimerkiksi tuulen suunta (4.4. Figure 2) kannattaa huomioida. Myös äkilliset muutokset käyrissä voivat olla merkki viasta tai häiriöstä.

Mikäli kaikissa Figure 1:n kuvaajissa on samassa kohdassa luonnottoman korkea piikki, sitten todennäköisesti joko loggerissa on vikaa tai on ollut sähkökatkos.

Yksi näyteletku tuo näyteilman pölysuodattimen läpi kaikille neljälle kaasuanalysaattorille. Suodatinkotelon avaaminen ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla eri kaasujen pitoisuuksiin. Kun filtterin kansi on auki, näyteilma tulee sisältä. Tällöin:

• O₃-pitoisuus laskee, sillä sisätiloissa otsoni reaktiivisena kaasuna häviää mm. pinnoille ja auringonvalon puuttuessa otsonia ei muodostu.
• NO/NO_X- ja NO₂-analysaattori reagoivat suodatinkotelon avaamisesta johtuvaan painepulssiin, mikä aiheuttaa häiriöitä ja jopa negatiivisia pitoisuusarvoja kuvaajissa.
• SO₂ ja CO ovat pitkäikäisiä kaasuja ja näiden pitoisuudet sisäilmassa ovat yleensä samat kuin ulkona. Siksi suodatinkotelon avaaminen ei näy näiden kaasujen kuvaajissa.