10.2.1. Yleistä maahengitys- ja pintakasvillisuuden fotosynteesimittauksista sekä GMP343:n käytöstä

• Valitse sateeton ja mahdollisimman tyyni päivä, sillä voimakkaat tuulenpuuskat häiritsevät mittausta
• Anna CO2-anturin lämmetä ennen käyttöä (esim. ½ tuntia) eli laita päälle ajoissa
• Tallennusvalikosta mittausväliksi asetetaan 5 sekuntia ja mittauksen kestoksi 5 minuuttia
• Tarkista, että käsilukulaitteen kellonaika on oikeassa (talviaika l. SMEARin aika)
• Ota kauluksista valokuvat kuukausittain ja tallenna ne omiin päivämäärällä varustettuihin kansioihinsa nimillä VVKKPP_alue_kammionro.jpg esim. 15.6.2016 otettu kuva smearin kauluksesta 5 olisi 160615_smear_5.jpg. Ota kuvat n. metrin korkeudesta zoomaamatta. Jos ilma on kirkas, koita varjostaa mittausalaa esim. pahvinpalalla. Smearilla, jossa käydään joka päivä joka tapauksessa, voi kuvat ottaa jonain pilvisenä päivänä.
• Kaulusten yläpuolelta otetaan kerran kesässä loppukesällä elokuussa kalansilmäobjektiivilla valokuva ylöspäin latvuspeittävyyden mittaamiseksi. (Ei otettu kesällä 2019)
• Loppukesällä tulee mitata alumiinireunan ja maan välinen etäisyys kammion ilmatilavuuden oikaisemiseksi. Maan pinta tarkoittaa yhtenäistä sammal- ja jäkäläpeitteen pintaa tai paljasta maanpintaa, ei varpujen ja ruohojen korkeutta. Korkeudet tallennetaan Maahengitykset-kansioon excel-tiedostoon kaulusten_korkeudet_VUOSI.xlsx. Excelistä löytyy tarkemmat ohjeet kauluksen mittaamiseen.

Kuva 10-1. Kauluksen mittaaminen: Mittauslinja on merkitty tussilla kaulukseen. Kaulus mitataan kuudesta pisteestä, jotka on merkitty kuvaan. Piste 1 on luoteiskulmassa ja piste 6 koilliskulmassa. Pisteitä 2 ja 5 varten kannattaa asettaa esim. viivain kauluksen päälle mittaustasoksi. Mittausarvot ovat positiivisia kun pinta nousee kauluksen yli ja negatiivisia kun pinta on kauluksen reunan alapuolella.