Pöytäkirjat 2006 (kokoukset 42-43)

Luumu-ryhmä

Muistio kokouksesta 1/2006 (nro 42)
Aika: 7.4.2006 klo 10.00 – 16.00
Paikka: HYK, päärakennuksen auditorio
Läsnä: Maaria Harviainen, Ulla Ikäheimo, Maarit Koskela, Satu Lund, Kyösti Mäkelä, Heikki Poroila, Jaakko Tuohiniemi, Tommi Viitamies ja Miikka Virtanen
Poissa: Jonne Kulluvaara

1. Luumu-ryhmän kokoonpano ja kokoukset 2006
* Hyväksyttiin Luumu-ryhmään uutena jäsenenä Tommi Viitamies, Helsingin kaupunginkirjasto.
* Sovittiin, että ryhmä pyrkii jatkossa kokoontumaan vähintään kahdesti vuodessa. Seuraavan kokouksen ajankohdaksi päätettiin perjantai 22.9.2006 klo 10-16 HYK:n auditoriossa.

2. FINMARC vs MARC21
* Todettiin, että Helsingin yliopiston kirjasto siirtyy virallisesti MARC21-formaatin käyttäjäksi viimeistään vuoden 2009 alusta, mahdollisesti jo vuoden 2008 puolella. Oltiin jokseenkin yhtä mieltä siitä, että tämä ratkaisu tekee MARC21-formaatista asiallisesti ottaen tulevan kansallisen formaatin.
* Sovittiin, että jokaisen ison järjestelmän (Pallas, Origo, Voyager, Millennium) edustajat Luumussa tekevät syksyn kokoukseen yhteenvedon sellaisista seikoista, jotka täytyy oman järjestelmän osalta ottaa huomioon, jos/kun siirrytään FINMARC-formaatista MARC21-formaattiin.
* Todettiin, että vaikka pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot käyttävät puhdasta MARC21-formaattia, sen soveltamisessa on tehty useita järjestelmäkohtaisia sovellusratkaisuja, jotka on syytä kirjata. Erityisesti näin on tehtävä niiden ratkaisujen osalta, jotka liittyvät Millenniumin kyvyttömyyteen tukea osakohdeluettelointia.

3. Musiikin dokumentointi -kirja ja muita julkaisuasioita 
* Heikki Poroila jakoi läsnäolijoille kirjan Musiikin dokumentointi tämänhetkisen sisällysluettelon toivoen kaikilta Luumu-ryhmän jäseniltä kommentteja, erityisesti asioiden esittämisen yleisestä logiikasta ja mahdollisesti kokonaan puuttuvista asioista.
* Todettiin, että opaskirjan suunnitellulla valmistumisaikataululla tulee olemaan välttämätöntä esittää rinnan sekä FINMARCin että MARC21:n mukaiset ratkaisut.
* Jaakko Tuohiniemen CPE Bach ilmestyi keväällä 2005, sen jälkeen on julkaistu vain Uuno Klami -luettelo Intervallin joulubonuksena 2005.
* Merkittiin tiedoksi toive saada kaikki yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelot verkkomuotoon. Toistaiseksi niitä on siirretty vain loppuunmyytyjen luetteloiden osalta, osaksi myös painettujen luetteloiden myynnin turvaamiseksi. Tavoitteena on saada kaikki luettelot verkkomuotoisina vapaaseen käyttöön.

4. Musiikin asiasanasto ja YSA 
* Todettiin käytännön luettelointi- ja hakutyön kannalta hankalaksi tilanne, jossa YSA:an otetaan toistuvasti sallituiksi termeiksi sekä Musiikin asiasanastossa kiellettyjä termejä että termejä, jotka on Luumu-ryhmässä todettu tarkoitukseensa soveltumattomiksi. Tältä osin jouduttiin toteamaan, ettei aikanaan tehty herrasmiessopimus musiikkitermien käsittelystä pelkästään Luumu-ryhmässä ole toiminut. Päätettiin lähettää asiaa koskeva kirjelmä Tuula Haapamäelle. Helsingin yliopiston kirjaston puolelta pyritään saamaan selkeä vastaus peruskysymykseen siitä, tuleeko YSA/VESA jatkossakin sisältämään Musiikin asiasanastossa kiellettyjä termejä. Tällä hetkellä verkkosanastoon toimitetaan kaikki Luumu-ryhmässä käsitellyt ja hyväksytyt muutokset ja uudet termit, mutta toisin päin asia ei toimi.
* Todettiin, että Jaakko Tuohiniemi on koonnut laajan korjaus- ja täydennysehdotuslistan Musiikin asiasanastoon 2005. Sovittiin, että korjauksia ja täydennyksiä kerätään edelleen ja asiaan palataan ryhmän syyskuun kokouksessa.
* Todettiin, että Musiikin asiasanasto 2005 sisältää yhden selkeän korjattavan virheen. Termin äänimaisema monikkomuoto sanastossa on virhe, tarkoitus on käyttää termiä yksikkömuodossa.
* Opetusministeriö on käynnistänyt hankkeen YSO (Yleinen suomalainen ontologia), jonka avulla rakennetaan ”semanttisen webin” keskeistä työkalua. Luumu-ryhmässä todettiin asiaa jo pohditun musiikin osalta epävirallisesti. Pohdiskeluissa on yleensä aina päädytty toteamaan, että se mikä on mahdollista ja järkevää esimerkiksi kansatieteellisten artefaktien, mm. soittimien osalta, ei ole kovinkaan mielekkäästi laajennettavissa musiikin enimmäkseen abstraktien käsitteiden puolelle. Hankkeen kehitystä on tarkoitus kuitenkin seurata.

5. Hankalat musiikkinimet ja muut vastaavat
* Todettiin, että Hankalat musiikkinimet –luettelon siirto tietokantamuotooon Kirjastot.fi-palveluun tehtiin joulukuussa. Sanastoa on nyt täydennetty ja käytetty vajaat puoli vuotta. Kokemukset ovat olleet pääosin hyviä. Ohjelmassa olevaa virhettä, joka estää suhuässällä alkavien nimien aakkostumisen tarkoitetulla tavalla, ei kuitenkaan ole vieläkään saatu korjatuksi.
* Soitinnimiluettelo Aidatrumpetista zimbalomiin on tarkoitus siirtää samalla tavalla tietokantamuotoon vielä tämän kevään aikana.
* Myös SuSi-palvelu siirretään Kirjastot.fi-palveluun, mutta aikataulu ja toteutustapa on vielä avoinna vaadittavan suuren taustatyön takia.

6. Äänitteiden erilaisten julkaisuversioiden merkitseminen
* Käsiteltiin Tommi Viitamiehen aloitetta erilaisten julkaisuversiota tarkoittavien ilmaisujen (kuten remastered edition, enhanced edition, special edition, SACD versio, 2002 edition, limited CD+DVD edition) merkitsemisen periaatteista. Asia päätettiin jättää keskustelun pohjalta vielä mietittäväksi syyskuun kokoukseen, mutta alustavasti päädyttiin seuraaviin linjauksiin.
* Versiomerkinnän tarkoituksena on toisaalta ilmaista julkaisuiden bibliografiset eroavuudet täsmällisesti ja johdonmukaisella tavalla.
* Versiomerkintöjen tekemiseen käytetään painosmerkinnän kenttää 250 aina, kun kyseessä ei ole selkeä sarjamerkintö (jolloin käytetään kenttää 440) ja merkinnössä esiintyy jollain kielellä ilmaisu julkaisuversio, editio, laitos tai painos. Näistä käsitteistä pyritään laatimaan jonkinlainen listaus.
* Julkaisuversion merkitsemistä alanimekkeeksi vältetään, ellei julkaisun typografialla ole selkeästi ilmaisun nimekkeenomaisuutta korostettu.
* HelMet-kirjastojärjestelmässä tällä hetkellä suhteellisen runsaasti käytetty tapa merkitä esimerkiksi uudelleen masteroitu versio hakasulkeisiin kentässä 245a olevan nimekkeen perään liittyy hakujärjestelmän ominaisuuksiin, eikä sitä ole tarkoitettu sellaisenaan yleiseksi esimerkiksi.
* Lisäkirjauskentän 745 (MARC21:ssa 740) käyttämistä poikkeavan version ilmaisemiseen ei pidetä hyvänä ratkaisuna.
* Siitä riippumatta, mitä painos- tai sarjamerkintökenttiin merkitään, voidaan huomautusaluetta aina käyttää asioiden täsmälliseen ilmaisemiseen luettelointikielellä (uudelleen masteroitu, ei remasteroitu). Huomautusalueelle tulisi tehdä täsmentävä merkintä aina kun versiotieto on tavanomaista monimutkaisempi.

7. Hankalia musiikkinimiä
* Käytiin pitkä keskustelu nimenmuodoista Muddy Waters ja Taj Mahal. Todettiin, että Luumu-ryhmän päätös suositella toimimista Kongressin kirjaston ratkaisun pohjalta koskee pelkästään sellaisia yhdysvaltalaisia nimiä, joiden muodosta on keskeisissä muissa hakuteoksissa selkeä ristiriita. Edelleen on voimassa, vaikkakin perustellusti kritisoituna, se periaate, että nimenmuoto otetaan ensisijaisesti Otavasta, sitten Grovesta.
* Todettiin, että samalla periaatteella kuin Muddy Watersista on annettu suositus kirjoittaa se suoraan muotoon, joudutaan suosittelemaan myös Taj Mahalin nimen kirjoittamista suorassa muodossa. Todettiin kuitenkin, että yksittäisen kirjaston ratkaisu ryhtyä joskus mittaviinkin taannehtiviin muutostöihin on tehtävä jokaisessa kirjastossa erikseen. Luumu-ryhmän suositukset eivät ole hallinnollisia määräyksiä, eikä niiden noudattamista mitenkään valvota. Luumu-ryhmässä toivotaan kansallista johdonmukaisuutta, mutta kyse ei ole pakkotoimista.
* Luumu-ryhmä suosittelee, että orkestereista, kuoroista ja muista vastaavista käytetään aina ensisijaisesti omankielistä nimeä, ellei voida osoittaa, että tämä yleensä alkuperäinen nimi on vaihdettu esimerkiksi kansainvälisesti tunnetumpaan muotoon (tällaisiakin tapauksia on). Siten merkitään  Eesti Filharmoonia Kammerkoor, ei Estonian Philharmonic Chamber Choir. Jos omankielisestä nimenmuodosta vallitsee epävarmuus, on standardoitu hakumuoto syytä jättää tekemättä. Sellaisissa kirjastojärjestelmissä, joissa voidaan tehdä katso myös –viittauksia, voidaan epäselvissä tapauksissa rakentaa linkki kahden tai useamman käytetyn muodon välille.
* Luumu-ryhmä suosittelee, että oopperatalon nimeä voidaan käyttää täsmällisempien esityskokoonpanomerkintöjen lisäksi sellaisissa tapauksissa, joissa kyse on esimerkiksi videotallenteen tai oopperan kokonaislevytyksen kaltaisesta julkaisusta. Vakiintuneet esiintymiskokoonpanot, joihin sisältyy tällainen oopperatalon nimi, merkitään kuitenkin aina kunkin kielen mukaisella tavalla (esimerkiksi Orchestra del Teatro alla Scala).

* Yksittäisistä tapauksista Luumu-ryhmä hyväksyi seuraavat muodot:
► Kanawa, Kiri Te – Tämä muoto tiedetään sinänsä virheelliseksi, mutta koska se on Otavan valitsema muoto, Luumu-ryhmä ei katsonut tarpeelliseksi ruveta tekemään uutta suositusta.
► The El Dorados – nimi esiintyy myös muodossa The Eldorados.
► Edison, Harry, ei Harry ”Sweet” Edison – Luumu-ryhmä on jo aiemmin linjannut asian siten, että tällaisia lempinimiä voidaan hyväksyä lähinnä silloin, kun ne korvaavat varsinaisen etunimen, mutta ei silloin, kun ne lisätään etunimen perään (vrt. Safka Pekkonen mutta Heikki Virtanen, ei Heikki Häkä Virtanen).
► Matt Bianco – Kyseessä on yhtyeen nimi, ei henkilön.
► Daquin, Louis-Claude – Luumu-ryhmä totesi, että luettelointisäännöissä olevaa selkeätä ohjetta d-alkuisten nimien osalta eri kielissä on noudatettava. Tässä tapauksessa kyseessä on kuitenkin hakuteoksiinkin vakiintunut nimenmuoto, jossa d-kirjain on sulautunut muuhun nimeen, eikä sen takia ole enää erotettavissa.
► Rimitti, Cheikha – Luumu-ryhmä totesi, ettei valintaa muotojen Rimitti/Remitti välillä pystytty kovinkaan vankasti tekemään, mutta tällainen suositus haluttiin kuitenkin saada aikaiseksi.
► Nelson, Rick – Luumu-ryhmä toteaa, että laulajan nimi oli uran alkuvaiheissa muodossa Ricky Nelson, mutta pääosan urastaan artisti esiintyi nimellä Rick Nelson.
► Lavette, Bettye, ei Betty
► Cesti, Antonio – Luumu-ryhmä totesi lähdeteosten olevan montaa mieltä, mutta päätyi tähän Groven muotoon siitä huolimatta, että joissakin italiankielisissä lähteissä nimen alussa on Pietro.
► Luther, Martin – Luumu-ryhmä päätyi suosittamaan äänestyksen perusteella, että Lutherista käytetään omankielistä muotoa aina, kun kyseessä on säveltäjämerkintö. Sekaannusten välttämiseksi on syytä tehdä asiasta myös viittauskirjaus KATSO MYÖS.
► Lynott, Phil – Luumu-ryhmä hyväksyi ensisijaiseksi yleisemmän lyhyen muodon.
► Mansurjan, Tigran – Luumu-ryhmä totesi, että venäjän kielen mukainen translitterointi on oikea.
►Burgmüller, Johann Friedrich – Monista kirjoitusasuista tätä pidettiin tarkoituksenmukaisena.
► Novospasskin luostarin mieskuoro – Luumu-ryhmä suosittelee tällaista omaa muodostetta, koska yhtä alkuperäistä muotoa ei ole löydettävissä.
► Ziloti, Aleksandr – Luumu-ryhmä totesi lähdeaineiston ristiriitaiseksi ja että henkilö itse kirjoitti nimensä Suomessa oleskellessaan muodossa ”Siloti”. Tästä huolimatta katsottiin venäjänkielen mukainen nimenmuoto historiallisesti perustelluimmaksi.
►Bonds, Gary U.S.
►Saint-Georges, Joseph Boulogne

* Seuraavat nimet jätettiin vielä mietittäväksi:
► Kazim Al Sahir (Luumu-ryhmä ehti jo päätyä i-muotoiseen versioon, mutta Al-liitteen rooli jäi vielä avoimeksi)
► Tippa Irie (fraasi vai normaali nimi Irie, Tippa).

8. Elokuvaohjaajan merkitseminen musiikkiäänitteen tietoihin
* Asiasta on foorumilla ollut monta eri näkemystä, mutta lähinnä vastakkain ovat ohjaajan tekijäksi hyväksyvä näkemys ja ohjaajan kohteena tulkitseva näkemys.
* Pitkän ruokapöytäkeskustelun jälkeen Luumu-ryhmä äänesti asiasta ja päätti äänin 6-3 suositella, että elokuvan ohjaaja merkitään soundtrack-äänitteellä kenttään 700 funktiolla ohj. varustettuna.
* Jos kyseessä on ohjaajan elokuvien musiikista koostettu kokoelma, voidaan myös tulkita ohjaaja julkaisun kohdehenkilöksi ja tehdä merkintä osakenttää 600.

9. Kosketinsoitin - sovitus
* Luumu-ryhmä suosittelee, että jos kirjaston luettelossa halutaan erotella toisistaan erityisesti barokin aikana vaihteleville kosketinsoittimille sävelletyt ja niillä esitetyt sävellysten versiot toisistaan, käytetään eron tekemiseen sovitusmerkintöä (esimerkiksi Die Kunst der Fuge, BWV1080; sov., piano).
* Luumu-ryhmä jätti vielä toistaiseksi avoimeksi kysymyksen siitä, missä tapauksissa muuttamattomista nuoteista eri soittimella soitettava teos tulkitaan sovitukseksi tai joksikin muuksi (kun esimerkiksi luuttusävellyksiä soitetaan kitaralla tai cembalosävellystä klavikordilla). Jos esityksen pohjana oleva nuottikuva on poikkeava, kyseessä on joka tapauksessa aina sovitus.

10. Kuolin- ja sielunmessut
* Luumu-ryhmä suosittelee, että stardardinimeä ”Requiemit” käytetään kaikkien niitten yleisnimisten teosten yhteydessä, joiden nimi on jollain kielellä ”sielunmessua” vastaava ilmaisu kuten ”Missa pro defunctis”, ”Missa defunctorum”, ”Officium defunctorum”, ”Messe des morts” etc.

11. Chord song book
* Luumu-ryhmä vahvisti, että julkaisu, joka sisältää pelkästään sanat ja kitaran tai muun soittimen soinnut, ei ole nuottijulkaisu vaan kirja. Perusteluna on se, ettei tällaisen julkaisun perusteella voida laulua esittää, ellei sen melodiaa tunneta entuudestaan. Julkaisu on kirja, oli sen nimenä ”laulukirja” tai ”Chord Song Book”, jos varsinainen nuotti puuttuu.
* Edellisestä riippumatta esimerkiksi pelkästään kitaran sointutaulukoista koostuvat julkaisut tulkitaan luetteloinnissa nuottijulkaisuiksi, koska ne ovat soitonoppaita. Tämä on erityissääntö, joka koskee vain soiton- ja laulunoppaita, ei muita julkaisuja.

12. Dual discit + CD/DVD-yhdistelmät / moniviestimet
* Luumu-ryhmän näkemyksen mukaan on julkaisujen ensisijaisuuden luonnetta arvioitaessa lähdettävä liikkeelle julkaisijan tarkoituksesta, joka voi ilmetä paketoinnista, typografiasta tai selkeistä ilmaisuista. Moniviestimen käsitettä ei tule tulkita mekaanisesti siten, että useammasta kuin yhdestä osasta koostuva julkaisu on automaattisesti moniviestin. Jos tuotetta esimerkiksi myydään DVD-kotelossa, mutta se sisältää sekä DVD:n että CD:n, on todennäköisesti kysymyksessä DVD-julkaisu, jonka liitteenä on CD-levy.
* Jos julkaisu on ns. ”dual disc”, jonka yhdellä puolella on audiolevy, toisella puolella DVD-levy, ratkaisun peruste etsitään koteloinnista ja julkaisijan tarjoamista tiedoista. Esimerkiksi levyillä olevan ohjelman laajuus voi ilmaista selkeästi, että suppeampi kääntöpuoli on sitä lisämateriaalia.
* Dual disc -julkaisua ei suositella koskaan pidettäväksi moniviestimenä.
* Jos julkaisun määrittäminen on hankalaa, sen ominaisuudet on syytä aina huomautusalueella selkeästi esitellä.

13. Seuraavaan kokoukseen
Esityslistalla olleista asioista jäivät kokonaan käsittelemättä ja seuraavaan kokoukseen seuraavat:
* Erilaisten sovitusten ja versioiden merkitseminen perinnesävelmissä, tiedetyn säveltäjän sävelmään laadituissa ”uusiosanoituksissa” sekä erilaisissa tyylillisissä sovituksissa.
* Sovitusmerkintöihin lisättävät uudet ilmaisut (kuten viihdeork., jazz-yhtye).
* YMN:n säveltäjämerkinnön tekeminen erityisesti populaarimusiikissa, kun säveltäjiä on useampia.

Muistion vakuudeksi
Heikki Poroila
sihteeri