Liite D: Sanasto

Tämän sanaston termejä on käytetty kuvailusäännöissä ja ne on määritelty kuvailukontekstinsa mukaisesti. Termien määrittelyjä löytyy myös esim. Kielitoimiston sanakirjasssa ja erikoisalojen sanakirjoissa.

aineisto (resource)
 käsin kosketeltava tai aineeton entiteetti, jolla on älyllinen ja/tai taiteellinen sisältö ja joka on bibliografisen kuvailun kohteena. Se voi olla tekstiä, musiikkia, kuvia, liikkuvaa kuvaa, piirroksia, karttoja, äänitteitä, videotallenteita ja elektronista dataa tai elektroninen ohjelma. Aineisto voi ilmestyä myös kausijulkaisumaisesti.

akronyymi (acronym)
 sana, joka muodostuu yhdyssanan jokaisen peräkkäisen osan tai pääosan alkukirjaimista tai sanaliiton jokaisen peräkkäisen tai tärkeimmän sanan alkukirjaimista. Sanaliitto on esim. yhteisön nimi tai nimeke (katso myös alkukirjainlyhenne).

alasarja (subseries)
 sarja, joka ilmestyy pääsarjan osana. Alasarjalla voi olla itsenäinen tai epäitsenäinen, pääsarjan nimekkeestä riippuvainen nimeke. Alasarja voi olla numeroitu tai numeroimaton (katso myös yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke)

alasarjan merkki (subseries designation)
 sana, kirjain, numero tai näiden yhdistelmä, joka seuraa pääsarjan nimekettä ja voi esiintyä joko yksin tai yhdessä alasarjan nimekkeen kanssa (katso myös lohkosarjan merkki)

alkukirjainlyhenne > vanhat monografiat  (initialism)
yhteisön nimen tai jonkun muun yksikön (myös henkilön) tai sanaryhmän alkukirjaimet ( katso myös akronyymi)

alue (area)
bibliografisen kuvailun osa, joka sisältää tietyn asiaryhmän tai tiettyjen asiaryhmien  tiedot

analyyttinen nimiösivu (analytical title page)
 monografiasarjan itsenäisen osan tai moniosaisen monografiajulkaisun itsenäisesti nimetyn osan nimiösivu

arkintunnus (vanhat monografiajulkaisut) (signature >older monographic resource)
 kirjaimet ja/tai symbolit ja/tai numerot, jotka tavallisesti on painettu kunkin arkkivihon ensimmäisen ja joidenkin seuraavien lehtien rektosivujen (aukeaman oikeanpuoleisten sivujen) alamarginaaliin (alavierukseen). Arkintunnusten tehtävänä on varmistaa, että teksti painetaan arkille oikein ja että sidottaessa arkit kootaan ja taitetaan oikein.

arkki (sheet)
 yksittäinen paperi - tai muu materiaali (vanhat monografiat), jolla on kirjoitusta jommallakummalla tai molemmilla puolilla, ei kuitenkaan sanomalehtiarkki.

arkkivihko (quire)
 määrämittaan taitetut arkit, jotka on siduttu langalla yhteen nipuksi

audiovisuaalinen aineisto (audiovisual resource)
 aineisto, jossa on ääntä ja kuvaa, esim. elokuva tai ääniraidan sisältävä videotallenne

avainnimeke (key title)
 ISSN-tunnuksen saaneelle jatkuvalle julkaisulle annettu ainutkertainen nimeke, joka liittyy erottamattomasti julkaisun ISSN-tunnukseen. Avainnimeke voi olla sama kuin päänimeke, tai siihen voidaan ainutkertaisuuden saavuttamiseksi lisätä sellaisia tunnistamista helpottavia lisämääreitä kuten julkaisevan yhteisön nimi, kustannuspaikka, painosmerkintö jne. (SFS-ISO 3297 standardi). ISSN Manual http://www.issn.org/files/issn/Documentation/Manuels/ISSNManual2012-EN.pdf

avoarkkijulkaisu (broadsheet)
 erillisenä julkaisu arkki tai arkin osa , jossa teksti on painettu ainoastaan yhdelle puolelle ja tarkoitettu luettavaksi avattuna. Yleensä avoarkki on tarkoitettu postitettavaksi, julkisesti jaettavaksi tai myytäväksi, esim. kuulutus, mainos, runomuotoinen kertomus tai uutislehtinen (mm. vanhat monografiajulkaisut)

bibliografinen koko > vanha monografiajulkaisu  (format > older monographic resource)
 julkaisun taittotapa. Bibliografisen koon merkinnöstä nähdään montako kertaa painoarkki on taitettu julkaisua varten, esim. folio (arkki taitettu kerran ja siitä saatu kaksi lehteä), kvartto (arkki taitettu kaksi kertaa ja siitä saatu neljä lehteä), jne.

bibliografinen kuvailu (bibliographic description)
 joukko bibliografisia tietoja, jotka kuvaavat aineistoa ja joiden avulla aineisto tunnistetaan.

dedikaatio (dedication)
teoksen alkulehdille painettu teksti, jolla kirjoittaja omistaa teoksen kunnian- tai huomionosoitukseksi jollekulle.

deklinaatio (declination)
 kulmamittana ilmoitettu tai tavaankappaleen etäisyys taivaanekvaattorista

dia (slide)
 kehykseen asetettu, projektorin tai diojen katselulaitteen avulla katseltava kaksiulotteinen, läpinäkyvä kuva filmillä

dioraama (diorama)
 kolmiulotteinen teos, joka on luotu asettamalla esineitä, hahmoja jne. kaksiulotteisen maalatun taustan eteen.

dokumentaatio (documentation)
 aineiston yhteydessä julkaistut käsikirjat, oppaat yms. (myös elektroniset), jotka kuvaavat, kuinka aineistoja käytetään ja ylläpidetään (katso myös liiteaineisto)

dokumentti
 katso aineisto 

edeltäjä (former title)
 jatkuva julkaisu, joka on myöhemmin ilmestynyt eri nimellä, yhdistynyt yhden tai useamman jatkuvan julkaisun kanssa kokonaan tai osaksi ja muodostanut uuden jatkuvan julkaisun tai julkaisuja, sulautunut kokonaan tai osaksi toiseen jatkuvaan julkaisuun tai jakautunut kahdeksi tai useammaksi uudeksi julkaisuksi            

ekvinokti > kartta-aineistot (equinox)
 jompikumpi kahdesta ekliptikan ja taivaanekvaattorin leikkauspisteestä, jossa Aurinko sijaitsee, kun sen deklinaatio on 0°

elektroninen aineisto (electronic resource)
 aineisto, jota käytetään tietokoneella. Elektronista aineistoa ovat myös aineistot, jotka vaativat tietokoneessa olevan oheislaitteen (esim. CD-ROM-asema) käyttöä, sekä interaktiiviset aineistot. Elektronista aineistoa on kahta tyyppiä: dataa (numeroina, kirjaimina, piirroksina, kuvina, ääninä tai näiden yhdistelminä esitetty informaatio) ja ohjelmia (datan käsittelyn ohjeet ja prosessit). Elektroninen aineisto voi sisältää sekä dataa että ohjelmia (esim. tekstiä, piirroksia ja ohjelmia sisältävä opetuspaketti).

elementti (element)
 sana, ilmaus tai merkkiryhmä, joka on bibliografisten tietojen erillinen yksikkö ja muodostaa osan bibliografisen kuvailun alueesta.

elokuvamuoto (cine mode)
 mikrofilmi tai raina, jossa kuvat ovat filmillä allekkain (katso myös sarjakuvamuoto)

ensisijainen tiedonlähde (preferred source of information)
katso tiedonlähteet
 se osa kuvailtavaa julkaisua, josta bibliografinen tieto ensisijaisesti otetaan. Ensisijainen tiedonlähde valitaan annetun järjestyksen mukaisesti riippuen julkaisutyypistä.

epookki > kartta-aineistot (epoch)
 ajanhetki, johon kappaleen sijaintia tai suuntaa kiertorataan nähden verrataan

epäitsenäinen nimeke (dependent title)
 nimeke, joka itsessään on riittämätön julkaisun tunnistamiseen ja joka vaatii lisäkseen yhteisnimekkeen tai pääjulkaisun tai pääsarjan nimekkeen. Tällaisia nimekkeitä voivat olla esim. lohkosarjan nimekkeet, karttasarjan yksittäisten arkkien lehtien nimekkeet, eräät suplementtien ja alasarjojen nimekkeet sekä moniosaisen monografiajulkaisun joidenkin osien nimekkeet (katso myös lohkosarjan nimeke).

epäitsenäisen nimekkeen merkki (dependent title designation)
 sana, kirjain tai numero tai näiden yhdistelmä, joka yksinään tai yhdessä epäitsenäisen nimekkeen kanssa auttaa erottamaan toisiinsa liittyvät julkaisut, joilla on sama yhteisnimeke (katso myös lohkosarjan merkki, alasarjan merkki)

erityismääre (specific material designation)
 termi, joka ilmoittaa sen erityisen aineistoryhmän, johon julkaisu kuuluu.

esinimeke (half title)
 esinimiösivulla, yleensä lyhennetyssä muodossa oleva nimeke

esinimiösivu > vanhat monografiajulkaisu (half-title page)
 varsinaista nimiösivua ja kuparipiirrosnimiötä tai frontispiisia edeltävä sivu, jolla on ainoastaan julkaisun nimeke, yleensä lyhennetyssä muodossa.

esiö (preliminaries)
 nimiösivu(t) tai nimiösivun vastine kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a tai sen vastinetta edeltävät sivut.

etäkäyttö (remote access)
 palvelimella sijaitsevan ja verkkoyhteyksien kautta käytettävän elektronisen aineiston saantitapa
vertaa paikalliskäyttö

faksimilepainos (facsimile reprint)
katso näköispainos

filmikasetti (film cassette)
 katso kasetti

filmikela (film reel)
 katso kela

filmilenkki (film loop)
 yhtäjaksoinen filmilenkki, yleensä silmukkakasetin muodossa, jossa on käytetty 8 mm filmiä ja jonka enimmäisekesto on 4 1/2 minuuttia

formaatti (format)
 tarkoittaa yleensä  aineiston fyysistä muotoa; tapa jolla data on järjestetty tallentamista, tulostamista tai varastointia varten

grafiikanlehti (print)
 etsaamalla, kuparipiirroksena, litografiana tms. valmistettu rajoitettu painos. Vaihtoehtoisesti käytetään painoprosessin erityistermiä.

hologrammi (hologram)
 kolmiulotteinen kuva, joka on valmistettu valon interferenssiin perustuvalla menetelmällä.

ilmestymistiheys (frequency)
 kausijulkaisun ilmestymisen aikajakso, esim. päivittäin, viikoittain, kuukausittain, vuosittain tai päivittyvän julkaisun päivitystiheys

ilmestyy yhdessä (issued with)
 Ilmaisua käytetään, kun julkaisu on kustantajan toimesta julkaistu yhdessä toisten julkaisujen kanssa. Kullakin julkaisulla on yleensä oma nimeke ja numerointi. (katso myös yhteensidottu)

irtolehtijulkaisu (loose leaf)
katso päivittyvä irtolehtijulkaisu

ISBN (International Standard Book Number)
 kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja julkaisumuodon tai tiedostoformaatin ja on sen ainutkertainen tunniste. Suomessa ISBN-tunnusten antamisesta vastaa Suomen kansallinen ISBN-keskus, ja tunnuksen käyttö perustuu standardiin SFS ISO 2108 (2005).

ISMN (International Standard Music Number)
 nuottijulkaisujen kansainvälinen tunnus. ISMN-tunnusta ei käytetä äänitteissä, videotallenteissa, CD-levyissä, äänikaseteissa tai musiikkia käsittelevissä kirjoissa. Suomessa ISBN-tunnusten antamisesta vastaa Suomen kansallinen ISBN-keskus, ja ISMN-tunnuksen käyttö perustuu standardiin SFS ISO 10957 (2008).

ISRC (International Standard Recording Code)
 äänitallenteiden ja musiikkivideotallenteiden kansainvälinen tunnistejärjestelmä. Tietyn tallenteen ISRC-tunnus on ainutkertainen ja pysyvä tunniste, tuotteen pysyvä digitaalinen sormenjälki. ISRC'n avulla voidaan automaattisesti hallinnoida tallenteen tekijänoikeuskorvauksia. Suomessa ISRC-tunnusten jakelusta vastaa Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. ISRC-tunnuksen käyttö perustuu standardiin ISO 3901 (2001).

ISSN (International Standard Serial Number)
 jatkuvan julkaisun kansainvälinen standarditunnus. Kahdeksan merkkinen tunnus, joka sisältää tarkistusmerkin ja jota edeltää kirjainryhmä ISSN. Yhdessä avainnimekkeen kanssa ISSN-tunnus tunnistaa ainutkertaisesti tietyn kausijulkaisun tai päivittyvän julkaisun (ks. ISO-standardi 3297 ja ISSN Manual 2003). Suomessa ISSN-tunnusten antamisesta vastaa Suomen kansallinen ISSN-keskus, ja tunnuksen käyttö perustuu standardiin SFS ISO 3297 (2007).

itsenäinen nimeke (independent title)
 nimeke, joka sellaisenaan riittää julkaisun tunnistamiseen.

jakautuminen (split)
 jatkuvan julkaisun jakautuminen kahdeksi tai useammaksi uudeksi ja erilliseksi jatkuvaksi julkaisuksi.

jatkuva julkaisu (continuing resource)
 periaatteessa päättymätön julkaisu. Jatkuviin julkaisuihin kuuluvat erillisinä osina ilmestyvät kausijulkaisut ja päivittyvät julkaisut.

johtoääni (piano (violin etc.) conductor part)
 partituuriin lisättyjä ohjeita, joiden avulla esittäjä voi myös johtaa esitystä

juliste (poster)
 tiedottava, mainostava t. propagoiva (suurikokoinen) tav. kuvallinen painotuote,  joka on tarkoitettu julkisesti esillä pidettäväksi.

julkaiseva yhteisö (issuing body)
 yhteisö, jonka toimesta julkaisu ilmestyy. Yhteisö voi vastata tiedollisesti julkaisun sisällöstä ja olla samalla kustantaja.

julkaisu (publication)
katso aineisto

julkaisuaika, tuotantoaika ja/tai jakeluaika (date of publication, production, and/or distribution)
 ajankohta, jolloin julkaisu virallisesti tulee myytäväksi tai jaeltavaksi. Yleensä aika ilmoitetaan vuotena. Kyseessä on eri asia kuin julkaisun sisällölliseen vastuuseen liittyvät ajat, esim. sävellysaika.

julkaisuerä (issue > printed monographic resources)
 ne yhden painoksen kappaleet, jotka erottuvat painoksen muista kappaleista yhden tai useamman seikan perusteella (esim. uusi nimiösivu tai kolofoni, joka ilmaisee, että kappaleet muodostavat oman julkaisueränsä). (katso myös näköispainos, painatuserä, julkaisun vaihe, variantti) Liikkuvasta kuvasta katso  lisäpainos

julkaisukokonaisuus (whole resource)
 kokonaisuus joka sisältää itse julkaisun sen pakkauksen, dokumentaation ja muun liiteaineiston
  ja joka on tuotettu tai julkaistu yhdessä  ja jonka perusteella tehdään yksi bibliografisen kuvailu

julkaisun vaihe > vanhat monografiajulkaisut) (state > older monographic resource)
 se osa painoksesta, jonka jokin seikka erottaa painatus- tai julkaisuerän muista kappaleista. Erottava seikka ei ole niin merkittävä, että julkaisija olisi pitänyt sitä riittävänä erillisen julkaisuerän tuottamiselle (katso myös painos, painoserä, julkaisuerä)

kalvo (transparency)
 kuvia tai tekstiä sisältävä läpinäkyvä arkki, joka voi olla kehyksissä, ja joka on suunniteltu käytettäväksi piirtoheittimellä tai valopöydällä; yksittäisellä kalvolla voi olla päällekkäiskalvoja.

kansinimeke (cover title)
 nimeke, joka on painettu julkaisun alkuperäiseen etukanteen.

kartta-aineisto (cartographic resource) 
 maapallon tai minkä tahansa tähtitaivaan kappaleen kuvaus kokonaisuudessaan tai osittain, kuten kaksi- ja kolmiulotteiset kartat ja asemakaavat, ilmailu-, meri- ja tähtikartat, karttapallot, lohkokaaviot, poikkileikkaukset, ilma-, satelliitti- ja avaruuskuvat, satelliittikartat, kartastot jne.

karttaprojektio (map projection)
 piirustus- tai laskentamenetelmä, jonka avulla maanpinta tai sen osa kuvataan karttatasoon

karttaruudun ääriviiva (neat line)
 kartan yksityiskohtaa rajaava koordinaattiviivaston ruudun ääriviiva

karttasarja (map series)
 joukko toisiinsa liittyviä, mutta fyysisesti erillisiä ja bibliografisesti itsenäisesti käsiteltäviä karttoja, jotka muodostavat yhtenäisen ryhmän. Karttasarjan osilla on yhteisiä tunnusmerkkejä, kuten yhteisnimeke, lehtien numerointi, mittakaava, julkaisija, yhtenäinen ulkoasu jne.

kasetti (cassette)
 suljetussa kotelossa oleva filmi- tai magneettinauhajärjestelmä, jossa on sekä syöttö- että vastaanottokela. Kaseteilla voi olla mikrotallenteita, ääntä, elokuvia tai videota, ja ne on suunniteltu käytettäviksi erityisillä laitteilla.

kataloginumero (catalogue number)
 levymerkin luettelonumero (tuotetunnus)

kausijulkaisu (serial)
 periaatteessa päättymätön jatkuvasti ilmestyvä julkaisu, joka voi ilmestyä toisiaan seuraavina numeroituina tai numeroimattomina osina. Kausijulkaisuja ovat esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, verkkolehdet, vuosijulkaisut ja monografiasarjat.

kela (reel)
 ympyränmuotoinen laippa, jossa on reikä keskellä ja jonka ympärille filmi- tai magneettinauha kierretään. Käytetään teksti- ja/tai kuvamikrotallenteiden (so. mikrofilmikelan), äänitteiden (so. äänikelojen), liikkuvan kuvan (so. filmikelan) tai videon (so. videokelan) tallettamiseen. Yleensä käytetään näyttö- tai äänentoistolaitteiden avulla.

koko (dimensions) 
 aineiston korkeus-, leveys- tai syvyysmitat tai muut mitat, joilla on merkitystä silloin, kun aineiston käyttöön tarvitaan jotakin laitetta.

kokoomanimeke (collective title)
 kahden tai useamman yksittäisen teoksen muodostaman kokonaisuuden yhteinen nimeke

kolofoni (colophon)
 tavallisesti julkaisun lopussa oleva merkintö, jossa ilmoitetaan julkaisu- tai painatustietoja ja joissakin tapauksissa myös muita bibliografisia tietoja, kuten nimeke. Etenkin 1400- ja 1500-luvun kirjoissa ja 1900-lukua vanhemmissa aasialaisissa kirjoissa voi kolofoni sisältää tietoa, joka myöhemmin julkaistuissa kirjoissa yleensä on nimiösivulla.

koordinaatit (coordinates)
 kartan esittämän kohteen leveys- ja pituusasteet

kooste (kit)
 katso moniviestin  ja esine

kuoropartituuri (chorus score)
 nuottijulkaisu, jossa lauluäänille ja soittimille sävelletystä teoksesta on mukana vain kuoron osuus merkittynä omille viivastoilleen.

kustannuspaikka (place of publication)
 paikkakunta, jossa aineisto on julkaistu; tiedonlähteessä yleensä kaupungin nimi 

kustantaja/julkaisija (publisher)
 henkilö tai yhteisö, joka valmistaa ja julkaisee aineiston julkisesti myytäväksi tai jaettavaksi yleensä tekijän kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vastineeksi taloudelllista riskistä, kustantaja saa sopimuksessa yksinoikeuden aineistoon. Vanhojen kirjojen kustantaja ja painaja ovat usein sama taho, mutta 1800-luvun puolivälin jälkeen nämä toiminnot ovat eriytyneet.

kustantajan numero > nuottijulkaisut (publisher's number > notated music)
 kustantajan antama juokseva numero, joka tavallisesti on nuottijulkaisun nimiösivulla. Kustantajan numero identifioi julkaisun ja helpottaa julkaisun tilaamista ja jakelua. Kustantajan nimi voi sisältyä kustantajan numeroon.

kuva (graphic)
 kaksiulotteinen kuva (tai joukko kuvia), joka on valmistettu alkuperäismuotoon piirtämällä, kaivertamalla, maalaamalla, valokuvaamalla tai muulla tekniikalla. Kuvat ovat yleensä nähtävissä paljaalla silmällä, joskin eräissä tapauksissa (stereokuvat) käyttöön tarvitaan erikoislaitteita.

kuvailustandardi (content standard)
 kirjasto- tai arkistokokoelmaan sijoitettavien julkaisujen bibliografisten tietueiden yksityiskohtaiset säännöt. Kuvailustandardi ylläpitää yhdenmukaisuutta kirjasto- tai arkistoluettelossa ja luetteloiden välillä. Sana "kuvailu" viittaa bibliografisen tai kuvailevan tiedon sisältöön, ei kuvailtavan julkaisun sisältöön.

kuvasivu (plate)
 sivunumerointiin kuulumaton kuvalehti tai -sivu, jossa voi olla selittävää tekstiä ja joka ei ole kiinteä osa juoksevaa tekstiä. Vanhat monografiajulkaisut: lehti, joka on painettu jollakin muulla tekniikalla kuin kohopainolla. Kuvasivu voi jopa sisältää vain kuparipiirrostekniikalla tuotettuja lehtiä (katso myös kuvitus)

kuvitus (illustration)
 julkaisussa esiintyvät kuvat, diagrammit tai muut graafiset esitykset.

kääntökirja (tête-bêche tai/ja back-to-back))
 julkaisu, jonka teksti ja sivunumerointi alkavat vastakkaisilta puolilta, yleensä kyseessä on kaksikielinen julkaisu

laajuus (extent)
 aineiston yksiköiden ja/tai alayksiköiden lukumäärä, esimerkiksi niteiden tai sivujen määrä, diojen lukumäärä tai audiovisuaalisen aineiston kesto

laatan numero >nuottijulkaisut (plate number > notated music)
 alkuperäisille painolaatoille annettu numero, joka on nuottisivun alareunassa ja joka identifioi laatat, joilla ko. painos on painettu. Laatan numero voi olla yhdistelmä numeroita, kirjaimia ja muita merkkejä. Kustantajan nimi voi sisältyä laatan numeroon.

laulupartituuri (vocal score)  
nuottijulkaisu, jossa lauluäänille ja soittimille sävelletyn teoksen kaikki vokaaliäänet on merkitty omille viivastoilleen, kun taas soitinäänet on pelkistetty kahdelle viivastolle pianopartituurin tapaan.

liikkuva kuva (motion picture)  
 peräkkäisiä kuvia sisältävä filmijakso, joka antaa illuusion liikkeestä ja joka mahdollisesti sisältää magneettisen tai optisen ääniraidan

liiteaineisto (accompanying material)
 mikä tahansa aineisto, joka on julkaistu kuvailtavan julkaisun kanssa ja tarkoitettu käytettäväksi sen kanssa (katso myös dokumentaatio; sisäliite)

liitemerkintö (accompanying material statement)
 liiteaineiston lyhyt kuvailu

liitteenä oleva dokumentaatio (accompanying documentation)
katso dokumentaatio

lisäkopio (reissue)
 nimetty tai muuten identifioitu luetteloinnin kohteen kopio, joka on tuotettu samasta peruskopiosta kuin aikaisempi, on samassa ilmiasussa ja peräisin samalta tuotanto- ja julkaisijayhtiöltä (katso myös painos)

lisäpäainos/uusintapainos (reprint)
 a) alkuperäistä tekstiä mahdollisimman tarkasti toistava painos
 b) alkuperäisestä ladelmasta tuotettu uusi painatuserä

logo (logo)
 yksittäinen, usein tyylitelty tai koristeellinen tuotteen tms. identifioiva merkki tai kuvio, johon voi liittyä jokin sana (kuten sanomalehden nimi, yhtiön tai laitoksen nimi yms.)

lohkosarja > jatkuva julkaisu (section > continuing resource)
 osa ryhmässä toisiinsa liittyviä sarjoja, joilla on yhteisnimeke. Lohkosarja käsittelee tavallisesti jotakin erikoisalaa, ja se tunnistetaan ryhmän yhteisnimekkeestä ja lohkosarjan nimekkeestä ja/tai lohkosarjan merkistä. Lohkosarjassa voi olla kaksi tai useampia hierarkiatasoja (alalohkoja).

lohkosarjan merkki (section designation)
 sana, kirjain tai merkki tai näiden yhdistelmä, joka seuraa yhteisnimekettä ja joka yksin tai yhdessä lohkosarjan nimekkeen kanssa erottaa tietyn lohkosarjan toisiinsa liittyvien yhteisnimekkeellisten sarjojen ryhmästä (katso myös alasarjan merkki)

lohkosarjan nimeke (section title)
 lohkosarjan oma nimeke, joka erottaa sen toisiinsa liittyvien yhteisnimekkeellisten sarjojen ryhmästä. Lohkosarjan itsenäinen tai epäitsenäinen nimeke on aina sidoksissa siihen päänimekkeeseen, joka identifioi julkaisun.

maantieteelliset koordinaatit (geographic coordinates)
 kartan esittämän kohteen leveys- ja pituusasteet

mikrofilmikasetti/mikrofilmikela/mikrofilmiliuska/mikrofilmirulla (microfilm cassette/ microfilm reel/microfilm slip/microfilm cartridge)
 mikrofilmin vaihtoehtoisia muotoja

mikrokortti (microfiche)  
 suorakulmainen filmiarkki, jolla on mikrovalokuvia kaksiulotteisessa järjestyksessä. Tavallisesti mikrokorteissa on ns. otsikkoalue, joka sisältää suurentamatta luettavan nimekkeen ja muuta bibliografista tietoa.

mikrotallenne (microform)
 julkaisu, jonka sisältö on kuvattu pienentäen ja jonka käyttö vaatii suurentamista

mittakaava (representative fraction)
 suhdeluku joka ilmaisee kartasta, kuvasta t. mallista mitattavan matkan suhteen vastaavaan todelliseen matkaan

mittakaava > kartta-aineisto (scale > cartographic resource)
 kartasta mitatun etäisyyden suhde vastaavaan etäisyyteen maastossa.

moniosainen julkaisu (multipart resource)
 julkaisu, joka muodostuu kokonaisuudeksi järjestetyistä osista. Moniosainen julkaisu voi olla moniosainen monografiajulkaisu tai kausijulkaisu.

moniosainen monografiajulkaisu (multipart monographic resource)
 fyysisesti erillisinä olisina ilmestynyt julkaisu, jonka osien lukumäärä on rajoitettu ja joka muodostaa kokonaisuuden. Yksittäisillä osilla voi olla omat nimekkeet ja vastuullisuusmerkinnöt. Kuvailun kannalta kaikki osat ovat samanarvoisia.

monitasoinen kuvailu (multilevel description)
 bibliografisen kuvailun menetelmä, joka perustuu kuvailutietojen jakamiseen kahdelle tai useammalle tasolle. Ensimmäinen taso sisältää tietoja julkaisukokonaisuudesta tai pääjulkaisusta. Seuraava(t) taso(t) sisältävät tietoja yksittäisestä osasta tai muista julkaisun yksiköistä.

moniviestin (multimedia resource )
aineisto, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineistotyypistä tai saman aineistotyypin eri muodoista, joista yksikään ei ole määriteltävissä ensisijaiseksi. Moniviestimen osat on yleensä tarkoitettu käytettäväksi yhdessä.

monografia (monographic resource)
 julkaisu, joka ilmestyy vain yhtenä osana tai rajattuna määränä erillisiä osia

muu nimeketieto (other title information)
 sana, ilmaisu tai merkkiryhmä, joka esiintyy julkaisun päänimekkeen yhteydessä ja sille alisteisena. Muita nimeketietoja esiintyy myös toisten nimekkeiden (esim. rinnakkaisnimekkeiden, yksittäisten julkaisuun sisältyvien teosten nimekkeiden, sarja- tai alasarjamerkintöön kuuluvien nimekkeiden) yhteydessä ja niille alisteisena.
 Muu nimeketieto määrittelee, selittää tai täydentää nimekettä, johon se kuuluu. Se voi osoittaa myös julkaisun tai julkaisuun sisältyvien teosten luonteen, sisällön jne. tai julkaisun tuottamisen syyn tai asiayhteyden. Termi sisältää alanimekkeet ja ylänimekkeet, mutta ei varianttinimekkeitä (esim. selkänimekkeet, nimekkeet pakkauksessa, kotelossa tai muut päänimekkeen muodot), jotka ovat julkaisussa muualla kuin sovituissa tiedonlähteissä.

nimeke (title)
 sana, ilmaisu tai merkkiryhmä, joka yleensä mainitaan julkaisussa ja joka nimeää julkaisun tai siihen sisältyvän teoksen (tai teosryhmään kuuluvan yksittäisen teoksen). Julkaisussa saattaa olla nimekkeitä useissa eri paikoissa kuten sovitussa tiedonlähteessä, muualla julkaisussa, pakkauksessa tai liiteaineistossa. Nämä nimekkeet voivat olla joko identtisiä tai poiketa toisistaan (katso myös yhteisnimeke ja epäitsenäinen nimeke).

nimiönäyttö (title screen)
 elektroniseen aineistoon liittyvä, usein julkaisun aloitussivu, joka sisältää nimeke-, vastuullisuus- ym. tietoja.

nimiösivu (title page)
 yleensä painetun julkaisun alussa oleva sivu, jossa on täydellisimmät tiedot julkaisusta tai sen sisältämistä teoksista. Nimiösivulla . Jos nimiösivulle kuuluvat kuvailun elementit jakautuvat vastakkaisille sivuille tai eri puolille julkaisua, katsotaan, että nämä sivut yhdessä muodostavat nimiösivun (katso myös kolofoni).

nimiösivun vastine (title-page substitute)
 sivu, sivun osa tai muu painettuun julkaisuun kuuluva osa, joka sisältää tavallisesti nimiösivulle kuuluvat tiedot ja joka nimiösivun puuttuessa korvaa sen (esim. kansi, tekstin alku, toimitustietolaatikko, toimituksen sivut, nuottijulkaisun ensimmäinen sivu, kolofoni, katso myös kolofoni)

numero > kausijulkaisut (issue > serials)
 yksi kausijulkaisun toisiaan seuraavista osista.

numerointi (numbering)
 julkaisun perättäisten numeroiden tai osien tunniste. Kuvailu voi sisältää numeron, kirjaimen, minkä hyvänsä muun merkin tai merkkiyhdistelmän ja siihen mahdollisesti liittyvän ilmauksen (numero, volume jne.) ja/tai kronologisen merkinnön.

nuottijulkaisu (notated music)
 luettavassa muodossa oleva musiikkijulkaisu, joka on toisinnettavissa painotekniikoilla, kopioimalla, offsetpainotekniikalla, digitoimalla jne. Nuottijulkaisuihin kuuluvat musiikin esittämistä, opettamista, opiskelua ja harjoittelua varten julkaistut nuotit tai ne voivat olla nuottikäsikirjoitusten näköispainoksia.

nuottijulkaisun julkaisumuoto (music format )
 fyysinen muoto, jossa nuottiaineisto on esitetty (esim. partituuri, stemma)

näköispainos (facsimile reproduction)
 julkaisu, jonka pääosa on tehty kopioimalla tarkasti aikaisemman painoksen sivut. Näköispainoksen julkaisija on yleensä eri kuin alkuperäisen julkaisun. Näköispainoksella on usein oma nimiösivu ja johdantosivuja.

opetuskuva (flash card)
 lukemisen ja vieraan kielen opetuksessa käytettävä sana- tai kuvakortti (katso myös opetustaulu)

opetuskuva (study print)
 kuva, jossa on usein kääntöpuolelle painettuja kysymyksiä tai selityksiä.

opetustaulu (wallchart)
 taulu , joka on suunniteltu tietojen esittämiseen kuvina tai taulukoina

osan merkki (part designation)
 yhteisnimekettä seuraava joko yksinään tai osan nimekkeen yhteydessä esiintyvä osan merkki, joka auttaa erottamaan moniosaisen teoksen eri osat toisistaan

otsikkonimeke (caption title)
 nimeke, joka esiintyy julkaisussa tekstin ensimmäisen sivun alussa

paikalliskäyttö (direct access)   
 elektronisen aineiston käyttäminen fyysisen tallennusvälineen, kuten  levykkeen, optisen levyn ja kasetin muodossa, ja jotka laitetaan tietokoneeseen tai muuhun laitteeseen.
vertaa etäkäyttö

painaja (printer)
 henkilö tai yritys, joka valmistaa painetun aineiston; erotettava kustantajasta/julkaisijasta, joka julkaisee aineiston ja kirjakauppiaasta, joka tarjoaa aineiston myytäväksi; varhaisten painettujen kirjojen painaja ja kustantaja olivat usein sama taho

painatuserä (impression)
 kaikki julkaisun jonkin painoksen samanaikaisesti tai yhdessä työvaiheessa tuotetut kappaleet. Vanhan kirjan kohdalla usein sama kuin painos (katso myös julkaisuerä, julkaisun vaihe, painos ja variantti)

painettu julkaisu (printed resource)
 pääasiassa paperille painettu julkaisu; myös näkövammaisten kohokirjoitusjärjestelmällä paperille tai vastaavalle alustalle tuotettu kirjoitus

painoarkki (type-form)
 kirjapainossa käytettävä painetun tekstin painoalusta

painos (edition)
 kaikki julkaisun peruskappaleesta painamalla tai muulla menetelmällä tuotetut kappaleet, jotka sama kustantaja, yhteisö tai henkilö on julkaissut.

painos (edition)
 kaikki julkaisun samasta alkuperäismateriaalista painamalla tai muulla menetelmällä tuotetut kappaleet, jotka sama kustantaja, yhteisö tai henkilö on julkaissut. Vanhojen monografiajulkaisujen osalta samaan painokseen kuuluvat kaikki julkaisun samasta perusladelmasta painetut kappaleet (katso myös näköispainos, painatuserä, julkaisuerä, julkaisun vaihe, variantti, versio).

painosmerkintö (edition statement)
 sana, ilmaus tai merkkiryhmä, joka osoittaa julkaisun kuuluvan tiettyyn painokseen.

pakkaus (container)
 aineiston, aineistoryhmän tai aineiston osan suojus, joka on erotettavissa suojattavasta aineistosta. Kotelo, suojus, laatikko tai kansio ovat pakkauksia. Kasetti tai silmukkakasetti eivät ole pakkauksia.(katso myös tallennusväline)

partiselli (close score)
 muutamalle (yleensä kahdelle) viivastolle pelkistetty partituuri.

partituuri (score)
 nuottijulkaisu, joka sisältää sävellyksen kaikki äänet omilla viivastoillaan allekkain siten, että yhtä aikaa soivat äänet ovat kaikki näkyvissä samassa kohdassa.  Teosta yhdelle soittimelle tai lauluäänelle ei voida esittää partituurina. (katso myös johtoääni, kuoropartituuri, partiselli, pienoispartituuri)

partituurin tiivistelmä (condensed score)
 nuottijulkaisu, jossa ovat ainoastaan tärkeimmät äänet vähimmällä mahdollisella määrällä viivastoja, yleensä soitinryhmittäin järjestettynä.

peli (game)
 aineistoyhdistelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi sovittujen sääntöjen mukaisesti pelissä ja/tai opetuksessa.

pienoispartituuri  (miniature score)
 kooltaan pienennetty partituuri, jota ei ole tarkoitettu esittämiseen; englanninkielisiä nimityksiä myös ”pocket score” ja ”study score”.

projektio > kartta-aineistot (projection)
 karttaprojektio on menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi

p-vuosi (phonogram ("p") date)
 copyright-symboli ℗ sekä sitä seuraava vuosimerkintö on yleisesti tunnettu "p-vuotena". Sillä on useita merkityksiä erilaisissa tekijänoikeussopimuksissa ja laeissa, mutta yleensä se ilmaisee äänityksen ja/tai julkaisukokonaisuuden ensimmäisen julkaisuvuoden.

päivittyvä irtolehtijulkaisu (updating looseleaf)
päivittyvä julkaisu, joka koostuu yhdestä tai useammasta perusosasta, ja jota päivitetään sivuja poistamalla. lisäämällä tai korvaamalla.

päivittyvä julkaisu (integrating resource)
 julkaisu, jota kartutetaan tai muokataan niin, että kokonaisuus muuttuu päivityksestä toiseen. Päivittyvät julkaisut ovat joko päättyviä tai jatkuvia. Päivittyviä julkaisuja ovat esim. päivittyvät irtolehtijulkaisut ja verkkosivustot.

päänimeke (title proper)
 julkaisun tärkein nimeke, so. julkaisun nimeke siinä muodossa kuin se esiintyy nimeke- ja vastuullisuusalueen sovitussa tiedonlähteessä. Päänimekkeeseen kuuluu vaihtoehtoinen nimeke, mutta ei rinnakkaisnimekkeitä eikä muuta nimeketietoa. Lohkosarjoissa sekä joissakin suplementeissa ja alasarjojen tai osien nimekkeissä päänimeke voi koostua kahdesta tai useammasta osasta: yhteisnimekkeestä (tai pääjulkaisun, pääsarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimekkeestä) ja epäitsenäisestä nimekkeestä ja/tai epäitsenäisen nimekkeen merkistä. Julkaisun, joka koostuu useasta itsenäisestä teoksesta, päänimeke on kokoomanimeke. Useammasta yksittäisestä teoksesta koostuvilla julkaisuilla, joilla ei ole kokoomanimekettä, ei katsota olevan päänimekettä. Sarjoilla ja alasarjoilla on myös omat päänimekkeet (katso myös yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke, epäitsenäisen nimekkeen merkki)

pääsarja (main series)
 sarja, joka sisältää yhden tai useampia alasarjoja

raina (filmstrip)
 tavallisesti 16 tai 35 mm:n filminauhalle jäljennetty diasarja, jonka kuvat on tarkoitettu katseltavaksi yksitellen (still-kuva) ja johon voi liittyä myös ääni. Jos kuvan lyhyempi sivu on reikärivin suuntainen, rainaa nimitetään kuvailussa poikittaisrainaksi (single frame). Jos kuvan pitempi sivu on reikärivin suuntainen, kuvailutermi on pitkittäisnauha (double frame).

rektaskentio (right ascension)
 kulmamittana ilmoitettu taivaankappaleiden etäisyys taivaanekvaattorista itään mitattuna

resoluutio  (resolution)
 a)  pienin mitattavissa oleva yksikkö, jota käytetään ilmaisemaan elektronisen kuvan sisältämää dataa ja joka merkitään pisteinä per tuuma, pikseleinä per viiva tai viivoina per millimetri. Resoluutio ilmaisee myös kuvan yhden pikselin sisältämän yksityiskohtien määrän (elektroninen aineisto)
 b)  kartta-aineiston mittakaavan tarkkuus maantieteellisen sijainnin ja maantieteellisten muotojen esittämisessä. Mitä suurempi mittakaava, sitä korkeampi resoluutio. Kun mittakaava pienenee, resoluutio vähenee, jolloin kartan piirteitä yksinkertaistetaan tai jätetään näyttämättä, esim. pienten alueiden esittäminen pisteinä. Kuvan, jolla on yhden metrin resoluutio, jokainen pikseli vastaa yhtä neliömetriä luonnossa (kartta-aineisto)

rinnakkaiselementti (parallel element)
 kuvailuun ensimmäiseksi merkityn elementin erikielinen vastine sovitussa tiedonlähteessä, esim. rinnakainen painosmerkintö tai rinnakkaisnimeke

rinnakkaisnimeke (parallel title)
 nimeke, joka on päänimekkeen erikielinen käännös sovitussa tiedonlähteessä. Se on myös ilman kokoomanimekettä olevan julkaisun yksittäisen osan nimeke.

saanti (access)
katso paikalliskäyttö, etäkäyttö

saatavuustiedot (terms of availabilty)
 ulkaisun käyttöön saamiseen liittyvät tiedot kuten hinta, vuokraus, lainaus jne.

sanomalehti (newspaper)
 kausijulkaisu, joka ilmestyy tihein väliajoin, vähintään kerran viikossa, ja joka kertoo ajankohtaisista tapahtumista ja pohtii yleisiä keskustelun aiheita

sarja (series)
 a) ryhmä julkaisuja, joilla omien päänimekkeidensä lisäksi on koko ryhmälle kuuluva kokoomanimeke, so. sarjan päänimeke. Erilliset julkaisut voivat olla numeroituja tai numeroimattomia. Sarjassa ilmestyvät julkaisut voivat olla monografioita tai jatkuvia julkaisuja.
 b) kausijulkaisulla voi olla erillisiä numeroituja jaksoja

sarjakuvamuoto (comic mode)
mikrofilmit ja rainat, joissa kuvat ovat filmillä rinnakkain (katso myös elokuvamuoto)

sarjamerkintö (series statement)
 tärkeimmät elementit, joiden avulla sarja tunnistetaan, mukaan lukien sarjaan kuuluvien erillisten julkaisujen numerointitiedot. Merkintöä käytetään myös silloin, kun julkaisu on osa moniosaista monografiajulkaisua (katso myös alasarjamerkintö)

sarjan nimiösivu (series title-page)
 lisänimiösivu, jossa on sarjan päänimeke ja mahdollisesti muuta tietoa sarjasta (esim. vastuullisuusmerkintö, numerointi, ko. julkaisuun liittyvää tietoa mm. sarjaan kuuluvan teoksen nimeke).

selailutaulu (flip chart)
 sarja aiheeltaan yhteenkuuluvia informaatiota sisältäviä arkkeja, jotka on yhdeltä sivulta kiinnitetty saranoihin tai jotka on suunniteltu näytettäväksi telineessä.

silmukkakasetti (cartridge)
 suljetussa kotelossa oleva yksittäinen filmi- tai magneettinauhakela, jossa nauhan päät on liitetty yhteen niin, että jatkuva toisto on mahdollista ilman takaisinkelausta. Silmukkakaseteilla voi olla mikrotallenteita, ääntä, elokuvia tai videota, ja ne on suunniteltu käytettäviksi erityisillä laitteilla.

sisäliite (insert/inset)
 julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti tai tilapäisesti toisen julkaisun sisällä joko irrallisena tai toiseen julkaisuun kiinnitettynä (katso myös liiteaineisto, yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke)
 Vanhoissa monografiajulkaisuissa mikä tahansa arkkivihkon lehti, joka on painettu kohopainolla erikseen säännöllisestä arkkivihkotuotannosta, mutta joka kuuluu kuitenkin arkkivihkoon

sivunumerointi (pagination) järjestyksessä etenevä numerointi painetun tekstin sivuilla ; ISBD-kuvailusääntöjen mukaan, numerointiin kuuluvat myös lehdet, palstat jne.

sormenjälkitunniste (fingerprint)
 julkaisusta poimittu merkkijono, jonka tarkoituksena on identifioida vanha monografiajulkaisu yksiselitteisesti. Tunniste koostuu tietystä määrästä merkkejä, jotka on otettu aina samasta julkaisun tekstiosasta ja joita seuraa numero, joka osoittaa merkin tai merkkien lähteen, ja/tai kirjain, joka osoittaa vesiviivojen suunnan, ja/tai painoajan siinä muodossa kuin se esiintyy julkaisutietojen alueella.

sovitut tiedonlähteet (prescribed sources of information)
sovittu lähde tai lähteet, josta tieto otetaan bibliografisen kuvailun kutakin elementtiä tai aluetta varten. Tieto joka otetaan sovittujen tiedonlähteiden ulkopuoleleta, merkitään hakasulkeisiin.
katso tiedonlähteet

sovittu välimerkitys (prescribed punctuation)
 kuvailusääntöjen määrittelemät välimerkityskäytännöt, joilla kuvailun osa-alueet aloitetaan ja lopetetaan.

stemma (part)
 moniäänisen musiikkiteoksen yhden esiintyjän tai esiintyjäryhmän osuus nuotinnettuna

stereokuva (stereograph)
 kolmiulotteisena näkyvä, stetoskooppinen kuva.

sulautuminen (absorption)
 yhden tai useamman jatkuvan julkaisun liittyminen toiseen jatkuvaan julkaisuun niin, että sulautuneet julkaisut menettävät erillisen identiteettinsä

suplementti (supplement)
 tavallisesti erillisenä ilmestyvä julkaisu, joka saattaa pääjulkaisun ajantasaiseksi tai muuten täydentää sitä tai joka sisältää pääjulkaisusta puuttuvan erityispiirteen. Suplementilla voi olla pääjulkaisusta riippuvainen nimeke (katso myös yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke)

taidejäljenne (art reproductions)
 taideteoksesta mekaanisesti jäljennetty painos

tallennusväline (medium)
 fyysinen tai materiaalinen muoto, joka sisältää tai välittää  kuvailtavia aineistoja, esim. paperi, filmi, magneettinauha, optinen levy
katso myös formaatti, elektroninen aineisto, multimedia resources, multimedia

tallennusväline (physical carrier)
 väline, johon on tallennettu dataa, ääntä, kuvia, ohjelmia tms. Tallennusväline (esim. nauha, filmi tai levy) voi olla muovisessa, metallisessa tms. kotelossa (esim. kasetissa, äänisilmukkakasetissa), joka on erottamaton osa aineistoa (katso myös pakkaus)

tavara- tai tuotemerkki (label name)
 liike- tai kauppanimi, joka yhdistyy kustantajan tai tuotantoyhtymän tuotteisiin, erityisesti äänitteisiin

tiedonlähteet (sources of information)
katso tiedonlähteiden järjestys; sovittu tiedonlähde

tiedonlähteiden järjestys (preferred source of information)
 järjestys, jonka mukaan lähde tai lähteet valintaan kuvailua varten.

tiedostonimi (file name)
 kirjaimista ja numeroista koostuva nimi, jota käytetään data- tai ohjelmatiedoston tunnistamiseen. Tavallisesti tiedostonimi käsittää tietyn määrän merkkejä. Käytetään myös muotoa tiedoston nimi.

toimitustietolaatikko (masthead)
 sanomalehdessä tai aikakauslehdessä oleva merkintö nimekkeestä, omistussuhteista, toimittajista jne. Vaikka toimitustietolaatikon sijainti vaihtelee,  on sanomalehdissä usein toimituksen sivulla tai etusivun ylälaidassa ja aikakauslehdissä sisällysluettelon sivulla.

transkriptio (transcribtion)
 siirtokirjoitus, joka pyrkii olemaan ääntämyksenmukaista niin, että siirtokirjoitettu teksti voidaan lukea jonkin lukijoille tutun kielen järjestelmän mukaan.

translitteraatio (transliteration)
 jollakin kirjoitusjärjestelmällä merkityn tekstin siirtämistä toiseen kirjoitusjärjestelmään merkki merkiltä tai kirjain kirjaimelta siten, että kullakin alkuperäisjärjestelmän merkillä on uudessa kirjoituksessa aina oma vastineensa.

tunniste (resource identifier)
 numeroista tai sekä numeroista että kirjaimista muodostuva julkaisijan antama ja standardiin perustuva yhdistelmä, jolla julkaisu tunnistetaan. Näitä ovat mm. International  Standard Book Number tai International Standard Serial Number tai jokin julkaisijan itsensä määrittelemä tunniste.

tuotantoyhtiö > elokuva (production company > motion picture)
 yhtiö, jolla on kokonaisvastuu elokuvan valmistamisen taloudellisesta, teknisestä ja hallinnollisesta johtamisesta.

tuotantoyhtiö > äänitteet (production company > sound recording)
 a) yhtiö, joka on teknisesti vastuussa äänityksen lopputuloksesta
 b) yhtiö, joka vastaa äänitteen massatuotannosta (esim. äänilevyn puristamisesta tai ääninauhan kopioinnista)

tuotemerkki (trade mark name)
katso tavaramerkki

tuottaja > elektroninen aineisto (producer > electronic resource)
 henkilö tai yhteisö, jolla on taloudellinen ja/tai hallinnollinen vastuu elektronisen aineiston valmistamisesta. Vastuu voi koskea vaihtelevassa määrin yksittäisen teoksen taiteellista ja teknistä toteutusta, myös tiedon keruuta ja muuntamista elektroniseen muotoon.

tuottaja > elokuva (producer > motion picture)
 henkilö, jolla on kokonaisvastuussa elokuvan valmistamisesta. Tuottajalla voi olla myös muita taiteelliseen ja tekniseen toteutukseen liittyviä vastuita.

tuottaja > äänitteet (producer >sound recording)
 henkilö, joka vastaa äänityksen teknisestä lopputuloksesta. Tuottaja voi olla vastuussa myös muista taiteelliseen ja muuhun toteutukseen liittyvistä tehtävistä.

Tätä kappaletta ei ole alkutekstissä

uusi kopio > liikkuva kuva (reissue > motion picture)
 kun muu kuin alkuperäinen levittäjä levittää teoksen uudelleen, käytetään tätä nimitystä

vaihtoehtoinen nimeke (alternative title)
 jälkimmäinen osa päänimekkeestä, joka muodostuu kahdesta itsenäisestä nimekkeestä. Nimekkeitä yhdistää ”tai”, ”eli” tai vastaava muunkielinen sana,
esim. Moby Dick, eli Valkoinen valas

vanhat monografiajulkaisut (older monographic resource)
 julkaisut, jotka on tuotettu ennen koneellisen painamisen käyttöönottoa 1800-luvulla sisältäen julkaisut, jotka ovat julkaistu joko yleisille markkinoille tai vain yhtenä tai muutamana kopiona yksityiseen tai rajoitettuun levitykseen. Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailusääntöä voidaan soveltaa myös julkaisuihin, jotka on painettu käsin 1800-luvun jälkeen tai joiden tuottamisessa on käytetty käsin painamisen perinteisiä menetelmiä.

variantti (variant copy)
 kappale, jossa on bibliografisia eroavuuksia muihin saman painatuserän kappaleisiin verrattuna.

varianttinimeke (variant title)
 nimeke, jota ei ole valittu aineiston päänimekkeeksi tai muuksi nimekkeeksi

vastuullisuusmerkintö (statement of responsibility)
 teoksen tiedollisesta tai taiteellisesta sisällöstä vastuussa olevien tai siinä avustaneiden henkilöiden ja/tai yhteisöjen tunnistamiseen ja/tai heidän tehtävänmääritykseensä liittyvät nimet, ilmaisut tai merkkiryhmät. Vastuullisuusmerkintöjä voi esiintyä nimekkeiden (esim. päänimekkeen, rinnakkaisnimekkeiden, julkaisun sisältämien yksittäisten teosten nimekkeiden, sarja- tai alasarjamerkinnöissä esiintyvien nimekkeiden) tai painosmerkintöjen yhteydessä. 

versio (iteration)
 päivittyvän julkaisun toteuma, kun se on julkaistu tai päivitetty.

versio (version)
a) sukulaistermi painokselle. Versioiden välillä voi olla suuria tai pieniä muutoksia, mutta ei kuitenkaan uuteen painokseen tarvittavaa eroa.
b) julkaisuala käyttää termiä julkaisun tulostusmuodosta.

videokasetti (video cassette)
katso kasetti

videokela (videoreel)
katso kela

videolevy (videodisc)
 laserilla tai mekaanisesti luettava   levy, joka sisältää sekä ääntä että liikkuvaa kuvaa analogisessa tai digitaalisessa muodossa ja jota voi toistaa television tai tietokoneen avulla.

videosilmukkakasetti (video cartridge)
katso silmukkakasetti

videotallenne (videorecording)
 yleensä liikkuvaa kuvaa ja  ääntä sisältävä tallenne, jota katsotaan televisiovastaanottimen  tai muun laitteen kautta.

visuaalinen aineisto (visual resource)
 aineisto, jonka sisältö on esitetty pääasiassa kuvin (still tai liikkuva), esim. grafiikka, elokuvat, videotallenteet

värikuvitus (coloured illustration) 
 mitä tahansa väriä sisältävä kuva; mustaa, valkoista tai harmaan eri sävyjä ei pidetä väreinä

yhdistyminen (merger)
 kahden tai useamman jatkuvan julkaisun yhdistyminen uudeksi jatkuvaksi julkaisuksi, jolloin yhdistyneet julkaisut yleensä menettävät aikaisemman erillisen identiteettinsä.

yhteensidottu (bound with)
 ilmaisua käytetään kappaletason kuvailussa, kun yksi tai useampi itsenäinen julkaisu on sidottu yhteen julkaisemisen jälkeen (katso myös ilmestyy yhdessä)

yhteisnimeke (common title)
 se osa nimekettä, joka on yhteinen ryhmälle yhteenkuuluvia julkaisuja näiden omien nimekkeiden lisäksi.Yhteisnimeke osoittaa tämän yhteenkuuluvuuden. Julkaisu tunnistetaan yhteisnimekkeen ja osan nimekkeen avulla. Yhteisnimeke voi merkitä myös pääjulkaisun ja sen suplementin tai sisäliitteen, tai pääsarjan ja sen alasarjan nimekkeen yhteistä osaa, kun suplementilla, sisäliitteellä tai alasarjalla on epäitsenäinen nimeke.

yhteisö (corporate body)
 omalla erityisellä nimellä tunnettu organisaatio tai joukko henkilöitä ja/tai organisaatioita. Yhteisö tarkoittaa myös nimettyjä tilapäisiä ryhmiä ja tapahtumia, kuten kokouksia, kongresseja, retkikuntia, näyttelyitä, festivaaleja ja messuja. Tyypillisiä esimerkkejä yhteisöistä ovat yhdistykset, laitokset, yhtiöt ja yritykset, julkisyhteisöt, uskonnolliset yhteisöt ja konferenssit (katso myös julkaiseva yhteisö).

yleisnimeke (generic term)
 yleistermi, joka osoittaa julkaisun lajin ja/tai jaksottaisuuden. Sellaiset ilmaisut kuin julkaisu, raportti, tutkimuksia ja selvityksiä, kuukausitilasto, publikationer, skrifter, årsbok, Abhandlungen, annales, annual report ym. muunkieliset vastineet. Yleisnimekkeitä eivät ole nimekkeet, joihin sisältyy vastuullisuusmerkintö tai jotka ilmaisevat esim. julkaisun tieteenalaa, esim. Tapion vuosikirja, Sosiologisia tutkimuksia
 Musiikkiaineistossa termi ilmaisee musiikin muotoa tai lajia, esim. konsertto, muunnelma, sinfonia tai messu

ylänimeke (avant-titre)
 muu nimeketieto, joka on johdantona päänimekkeeseen ja esiintyy julkaisun päänimekkeen yläpuolella nimeke- ja vastuullisuusalueen tiedonlähteessä.

äänikasetti (sound cassette)
katso kasetti

äänikela (sound reel)
 katso kela

äänilevy (sound disc)
 levy, jolle ääni on tallennettu analogisesti tai digitaalisesti

äänisilmukkakasetti (sound cartridge)
katso silmukkakasetti

äänite (sound recording)
 tallenne, joka sisältää pelkästään ääni-informaatiota 

äänitysyhtiö
 katso tuotantoyhtiö