A 3 Kuvailusääntöjen elementit ja välimerkitys

A.3 Kuvailusääntöjen (ISBD) elementit ja välimerkitys

A.3.1 Kuvailusääntöjen alueet ja elementit 

Yleishuomautukset

Alla olevassa luettelossa termit ”ensimmäinen vastuullisuusmerkintö”, ”seuraava vastuullisuusmerkintö” sekä muut vastaavat ilmoittavat ainoastaan näiden merkintöjen järjestyksen kuvailussa, eikä niillä ole muuta merkitystä. Pakolliset elementit on merkitty kirjaimella P. Elementit, jotka ovat pakollisia, jos tieto on saatavilla ja soveltuu kuvailtavaan aineistoon, on merkitty kirjainyhdistelmällä PS. Elementit, joita voidaan toistaa, on merkitty kirjaimella T.

Huom! Ensimmäistä aluetta lukuun ottamatta jokaista aluetta edeltää välimerkki-yhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki (. — ).

0. Sisältö- ja mediatyypin alue

1. Nimeke- ja vastuullisuusmerkinnön alue (P/PS)

2. Painosalue

3. Aineiston (tai julkaisutyypin) erityisalue (T)

* Aikamääre merkitään sulkumerkkeihin ainostaan silloin kun  numerointi liittyy

sen yhteyteen.

4. Julkaisu-, tuotanto- ja jakelutietojen alue

5. Fyysisen kuvailun alue (T)

6. Sarjan ja moniosaisen monografiajulkaisun alue (T)

7. Huomautusalue (T)

Ainoastaan osa huomautuksista on pakollisia jos tieto on saatavilla ja sitä voidaan

soveltaa kyseiseen aineistoon. Ks. Alue 7

8. Tunnisteen ja saatavuustietojen alue (T)

Listaus elementeistä

Elementti ja sääntökohta

Sisältötyyppi 0.1
Sisältötyypin tarkenne 0.1.1
Mediatyyppi 0.2
Nimeke
Päänimeke 1.1
Yhteisnimeke 1.1.3.7
Epäitsenäinen nimeke 1.1.3.7
Epäitsenäisen nimekkeen merkki 1.1.3.7
Saman tekijän yksittäisen julkaisun nimeke 1.1.5.2
Eri tekijän yksittäisen julkaisun nimeke 1.4.5.11.2
Rinnakkaisnimeke 1.2
Rinnakkaisnimekkeen yhteisnimeke 1.2.5.5
Rinnakkaisnimekkeen epäitsenäinen nimeke 1.2.5.5
Rinnakkaisnimekkeen epäitsenäisen nimekkeen merkki 1.2.5.5
Muu nimeketieto 1.3
Rinnakkainen muu nimeketieto 1.3.4.7
Vastaavan nimekkeen vastuullisuusmerkintö 1.4
Rinnakkainen vastaavan nimekkeen vastuullisuusmerkintö 1.4.5.10
Painosmerkintö 2.1
Rinnakkainen painosmerkintö 2.2
 Painoskohtainen vastuullisuusmerkintö 2.3
 Rinnakkainen painoskohtainen vastuullisuusmerkintö 2.3.4
Lisäpainosmerkintö 2.4
Rinnakkainen lisäpainosmerkintö 2.4.4
Lisäpainosmerkinnön vastuullisuusmerkintö 2.5
Rinnakkainen lisäpainosmerkinnön vastuullisuusmerkintö 2.5.2
Mittakaavamerkintö 3.1.1
Projektiomerkintö 3.1.2
Koordinaatit 3.1.3.1
Pituus- ja leveysasteet 3.1.3.2
Rektaskensiot ja deklanaatiot 3.1.3.3
Ekvinokti 3.1.3.4
Musiikin julkaisumuotomerkintö 3.2.1
Rinnakkainen Musiikin julkaisumuotomerkintö 3.2.2
Numerointitieto 3.3.2
Aikamääre 3.3.3
Rinnakkainen numerointi 3.3.5
Seuraava numerointi 3.3.7
Julkaisu-, tuotanto- ja jakelupaikka 4.1
Toiset julkaisupaikat 4.1.9
Rinnakkainen julkaisu-, tuotanto- ja jakelupaikka 4.1.11
Toiset rinnakkaiset julkaisupaikat
Julkaisijan, tuottajan ja jakelijan nimi 4.2
 Rinnakkainen tuottajan ja jakelijan nimi 4.2.10
Rinnakkainen Julkaisijan, tuottajan ja jakelijan nimi 4.3
Paino- ja valmistuspaikka 4.4
Painajan ja valmistajan nimi 4.5
Paino- ja valmistusaika 4.6
Lisämääre 5.1.2
Laajuus 5.1
Sivujen merkitseminen 5.1.4
Ajallinen kesto 5.1.5
Liiteaineisto 5.2.2
Kuva-aineisto 5.2.3
Värillisyys 5.2.4
Pienennyssuhde 5.2.5
Ääni 5.2.6
Raitojen asemmointi 5.2.7.1
Kaikki jäljentämisen tapaan tai prosessiin liittyvät yksityiskohdat 5.2.7.2
Kierrosnopeus 5.2.7.3
Uran suunta 5.2.7.5
Uran koko5.2.7.6
Ääniraitojen määrä 5.2.7.7
Ääniraitojen asemointi 5.2.7.8
Äänikanavien lukumäärä 5.2.7.9
Taajuuskorjain 5.2.7.10
Kohinanvaimennin 5.2.7.11
Koko 5.3
Julkaisun muoto (vanhat monografiajulkaisut) 5.3.2
Liiteaineistomerkintö 5.4
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun päänimeke 6.1
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun yhteisnimeke
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun epäitsenäinen nimeke
Epäitsenäisen nimekkeen merkki
Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimeke 6.2
Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimeke 6.2.2
Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun epäitsenäinen nimeke 6.2.2
Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun epäitsenäinen nimekkeen merkki
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun muu nimeketieto 6.3
Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun muu nimeketieto 6.3.1
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun vastuullisuusmerkintö 6.4
Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun vastuullisuusmerkintö 6.4.1
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun kansainvälinen standarditunnus 6.5
Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun numerointi 6.6
Huomautukset 7
Huomautus sisältö- ja mediatyypistä 7.0.1
Huomautus bibliografisesta viitteestä 7.0.2
Huomautus ilmestymistiheydestä 7.0.3
Huomautus järjestelmävaatimuksista 7.0.4
Huomautus saantitavasta 7.0.5
Huomautus päänimekkeestä 7.1.1
Huomautus luonteesta, muodosta, tarkoituksesta tai kielestä 7.1.2
Huomautus rinnakkaisnimekkeistä ja rinnakkaisesta muusta nimeketiedosta 7.1.3
Huomautus vastuullisuudesta 7.1.4
Huomautus painosalueesta ja bibliografisesta historiasta 7.2
Huomautus painosmuutoksista 7.2.2
Huomautus bibliografisesta historiasta 7.2.3
Huomautus suhteesta toisiin julkaisuihin 7.2.4
Huomautus käännöksistä 7.2.4.1
Huomautus jäljenteistä 7.2.4.2
Huomautus toisista painoksista 7.2.4.3
Huomautus suplementeista, sisäliitteistä jne 7.2.4.4
Huomautus pääjulkaisusta 7.2.4.5
Huomautus muista suhteista 7.2.4.6
Huomautus jatkuvien julkaisujen välisistä suhteista 7.2.4.7
Huomautus aineistotyypistä ja aineiston erityistyypistä 7.3
Huomautus kustantamisesta, tuottamisesta, jakelusta jne. 7.4
Huomautus aineistostosta 7.5
Huomautus sarjasta ja moniosaisesta monografiajulkaisusta 7.6
Huomautus sisällöstä 7.7
Huomautus tunnisteesta ja saatavuudesta 7.8
Huomautus sidoksesta 7.8.2
Huomautus kuvailun perustasta 7.9
Huomautus tiivistelmästä 7.10.2
Huomautus kohdeyleisöstä 7.10.3
Huomautus numeroista 7.10.4
Huomautus käsillä olevasta kopiosta 7.11
Julkaisun tunniste 8.1
Standarditunniste 8.1.2
Tavara- ja tuotemerkki ja tuotenumero 8.1.4
Sormenjälkitunniste 8.1.5
Tunnisteen lisäys 8.1.3
Avainnimeke 8.2
Saatavuus 8.3
Saatavuuden lisäys 8.3.2

A.3.2 Kuvailun välimerkitys

A.3.2.1 Jokaista kuvailun elementtiä, paitsi uuden kappaleen aloittavan alueen ensimmäistä elementtiä, edeltää tai ympäröi sovittu välimerkitys. Sovittua välimerkkiä edeltää ja seuraa tyhjämerkki (yksi välilyönti kirjoitettaessa ja välike painatuksessa) paitsi ennen pilkkua ja pistettä, joita vain seuraa tyhjämerkki. Muun välimerkityksen mukaan ottaminen on luettelointiyksikön harkittavissa, samoin kuin tyhjämerkkien käyttö ennen sellaista välimerkitystä ja sen jälkeen. Sovittu välimerkitys säilytetään myös, kun tämä johtaa kaksinkertaiseen välimerkitykseen (ks. A.3.2.7). Oikealta vasemmalle juoksevasta kirjoituksesta ks. A.3.2.11 ja Liite B.

A.3.2.2 Kaarisulkeita (()) ja hakasulkeita ([ ]), pidetään kumpiakin yhtenä välimerkkinä, ja edeltävä tyhjämerkki tulee ennen ensimmäistä (avaavaa) kaari- tai hakasulkua ja seuraava tyhjämerkki toisen (sulkevan) kaari- tai hakasulkeen jälkeen (mutta ks. myös A.8 poikkeuksista). Jos kaari- tai hakasulkeita edeltää tai seuraa tyhjämerkkiin päättyvä tai sillä alkava sovittu välimerkitys, käytetään vain yhtä tyhjämerkkiä. Jos sulkevaa kaari- tai hakasulkua seuraa pilkku tai piste osana sovittua välimerkitystä, tai mikä hyvänsä julkaisusta otettu välimerkki, tyhjämerkkiä ei käytetä.

Esim.

. —#[S.l.]#: Julkaisija
Ei . —#[S.l.]##: Julkaisija
Toim. huom.: Merkkiä “#” käytetään tässä esimerkissä osoittamaan tyhjämerkkiä.

A.3.2.3 Jokaista kuvailun aluetta, paitsi ensimmäistä aluetta edeltää piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki (. — ), paitsi milloin alueen selvästi erottaa edeltävästä alueesta kappalejako. Tällöin välimerkkiyhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki voidaan korvata edeltävän alueen lopussa olevalla pisteellä.

A.3.2.4 Kun kuvailusta puuttuu jonkin alueen ensimmäinen elementti, ensimmäisen mukana olevan elementin välimerkitys korvataan aluetta edeltävällä merkkiyhdistelmällä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki.

A.3.2.5 Kun jokin alue toistetaan, jokaista toistoa edeltää välimerkkiyhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki (. — ), paitsi kohdassa A.3.2.3 kuvaillussa tapauksessa.

A.3.2.6 Kun jokin elementti toistetaan, jokaista toistoa edeltää ko. elementin sovittu välimerkki.

A.3.2.7 Kun jokin elementti tai alue päättyy pisteeseen, ja sitä seuraavan elementin tai alueen sovittu välimerkitys alkaa pisteellä, merkitään molemmat pisteet, jotta sekä sovittu välimerkitys että lyhenteen välimerkitys on huomioitu.

Esim.

. — 3. p.. —
Ei . — 3. p. —

. — And then ... . — 4th ed.
Ei . — And then ... — 4th ed.

. — by J. Smith, Esq.. –
Ei . — by J. Smith, Esq. –

. — National flight / by Air Flight Inc.. Navigation advisor / Interactive Mapping Corporation
Ei . — National flight / by Air Flight Inc. Navigation advisor / Interactive Mapping Corporation

A.3.2.8 Kahta välimerkkisymbolia voidaan käyttää kaikilla tai useimmilla alueilla.

a) Hakasulkeet ympäröivät tietoa, joka on otettu sovitun tiedonlähteen ulkopuolelta, ja kuvailuun tehtyjä lisäyksiä. Kun saman alueen peräkkäiset elementit on saatu sovittujen tiedonlähteiden ulkopuolelta, kukin elementti merkitään omiin hakasulkeisiinsa.

Esim.

. — [S.l.] : [s.n.]
Ei . — [S.l. : s.n.]

. — [2nd ed.]. — [S.l.] : [s.n.]
Ei . — [2nd ed.]. — [S.l. : s.n.]

. – ([Historical instruments at the Victoria and Albert Museum] ; [4])
Ei . – ([Historical instruments at the Victoria and Albert Museum ; 4])

b) Poistomerkki eli kolme pistettä (...) osoittaa, että osa jostakin elementistä on jätetty pois. Poistomerkkiä edeltää ja seuraa tyhjämerkki.

A.3.2.9 Kun jollakin alueella tai jossakin elementissä sama tieto toistuu useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, noudatetaan seuraavia ohjeita:

Kun sama elementti merkitään useammalla kuin yhdellä kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä, jokaista ensimmäisen merkinnän jälkeen tulevaa tietoa edeltää tyhjämerkki, yhtäläisyysmerkki, tyhjämerkki (=).

Kun yksittäisellä alueella kaksi tai useampia elementtejä ilmoitetaan useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, jokaisella kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä olevaa elementtiä edeltää sille kuuluva sovittu välimerkitys. Koko ensimmäisellä kielellä (tai kirjoitusjärjestelmällä) annettujen elementtien ryhmää edeltää ensimmäiselle elementille kuuluva välimerkitys ja jokaista ensimmäisen jälkeen tulevaa ryhmää edeltää tyhjämerkki, yhtäläisyysmerkki, tyhjämerkki (=).

Kun yksittäinen merkintö (esim. vastuullisuusmerkintö, ks. 1.5) tehdään osaksi yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, osaksi useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, merkintö tehdään yhtenä kokonaisuutena ja yhtäläisyysmerkkiä tai muuta välimerkitystä käytetään tarpeen mukaan.

A.3.2.10 Alue tai elementti, joka ei sovellu johonkin julkaisuun, jätetään pois kuvailusta. Sellaista aluetta tai elementtiä edeltävä tai ympäröivä välimerkitys jätetään myös pois.

A.3.2.11 Kun kuvailllaan julkaisuja, jotka on kirjoitettu muilla kuin latinalaisilla kirjaimilla, sovittu välimerkitys voidaan tehdä kyseessä olevan kirjoitusjärjestelmän symboleilla. Oikealta vasemmalle juoksevassa kirjoituksessa pilkut ja puolipisteet käännetään peilikuvikseen, jos se on kirjoitusjärjestelmässä tapana. Samoin oikealta vasemmalle juoksevassa kirjoituksessa yhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki kulkee sovitussa välimerkityksessä oikealta vasemmalle.

Ks. Liitettä B kahdella kirjoitusjärjestelmällä esitetyn tiedon käsittelemisestä, kun teksti juoksee vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle.

A.3.3 Kunkin alueen täydellinen välimerkitysmalli esitetään alueen alussa.