Haku sovellusohjeesta

Sisällysluettelo

Värien selitykset

Lihavoitu punainen = suomalaiset kentät, mukana myös formaatin suomennoksessa
Lihavoitu violetti = järjestelmä- tai tietokantakohtaiset kentät, formaatin suomennoksessa erillisessä luvussa Tietokanta- tai järjestelmäkohtaisia omia kenttiä



ISBD

9. Nimeke- ja nimekkeeseen liittyvät kentät (20X-24X)

Nämä kentät liittyvät kuvailusääntöjen alueeseen 1.


MARC 21 ; Suomeksi ; Svenska ; (Full)

210 222 240 242 243 245 246 247


210 - LYHENNETTY NIMEKE (T)

Lyhennetty avainnimeke määritellään kansallisessa ISSN-keskuksessa. Suomen ISSN-keskus on Kansalliskirjastossa. Kansainvälinen ISSN-keskus ja kansainvälinen standardisoimisliitto (ISO) julkaisevat lyhenneluetteloa 'List of serial title word abbreviations'.

Kenttään 246 voidaan laittaa lyhenteitä, joita käytetään (tarvitaan esim. kaukopalvelussa), mutta jotka eivät ole virallisia. Tällöin 2. indikaattori on 0.


222 - AVAINNIMEKE (T)

Avainnimeke identifioi jatkuvan julkaisun nimekkeen yksiselitteisesti eli kahdella julkaisulla ei voi olla sama avainnimeke. Avainnimeke on usein sama kuin päänimeke. Samannimiset jatkuvat julkaisut erotetaan toisistaan avainnimekkeen lisäyksellä.

‡a - Avainnimeke merkitään tähän.

‡b - Osakenttään merkitään tavallisesti julkaisupaikka erottamaan samannimiset jatkuvat julkaisut. Jos julkaisupaikkakin on sama, merkitään lisäksi vielä ensimmäinen julkaisuvuosi. Jos julkaisu on vaihtanut nimeä, mutta aiempi nimi on otettu uudelleen käyttöön, voidaan lisäyksenä käyttää pelkkää vuosilukua erottamaan jatkuvat julkaisut julkaisuajankohdan mukaan. Eri painokset, esimerkiksi erikieliset versiot, erotetaan myös lisäyksellä.


240 - YHTENÄISTETTY NIMEKE (ET)

Alkuperäinen/alkukielinen nimeke tai yleisnimisen teoksen keinotekoisesti muodostettu nimeke (erityisesti musiikkiteokset). Ks. Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot, s. 165-238.

Tähän kenttään merkitään alkuteoksen nimeke. Kenttä on määritelty pakolliseksi Melindassa, koska se on oleellinen funktionaalisen luetteloinnin ja RDA:n kannalta. (RDA-kuvailussa teoksen ensisijainen nimeke on ydinelementti.)  Jos teoksella ei ole tekijää 1XX-kentässä, alkuteoksen nimeke merkitään kenttään 130. 

Alkuteoksen alanimekkeet jätetään yleensä pois tästä kentästä. Mikäli teoksen identifioinnin kannalta alanimeke on välttämätön, se ilmoitetaan osakentässä ‡a päänimekkeen jälkeen kaksoispisteellä erotettuna.

Jos teosta ei ole käännetty alkuteoksesta, vaan muunkielisestä käännöksestä, tämän "välikäännöksen" nimeke merkitään kenttään 246.

‡g - Osakentän paikka riippuu siitä, täsmentääkö lisäys kokonaisuutta vai osaa. Musiikkiaineistossa käytetään osakenttää kokonaisuuden yhteydessä, kirjojen luetteloinnissa lisäys koskee useimmiten osaa, jolloin osakenttä ‡g merkitään osakentän ‡l jälkeen.

‡l - Osakenttään merkitään luetteloitavan teoksen kieli (= 041‡a). Tieto on FRBR:n mukainen. 
Esim. 240 10 ‡a Seitsemän veljestä, ‡l ruotsi
Kielimerkinnön välimerkitys poikkeaa alkuperäisestä MARC 21 -formaatista: Suomessa käytetään Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osan mukaisesti pilkkua eikä pistettä.

‡n, ‡p - Osakenttiä toistetaan tarvittaessa, jos osajako on monitasoinen.

 

YHTENÄISTETYN MUSIIKKINIMEKKEEN OHJEITA

Osakenttäkoodit (valikoima):

‡a - Nimeke (ET)
‡m - Esityskokoonpano: pieni alkukirjain, edellä pilkku (T)
‡n - Numerointitieto: pieni alkukirjain, edellä pilkku (ET)*
‡r - Sävellaji: edellä pilkku (ET)
‡g - Muut tiedot: ympärillä sulkumerkit (ET)**
‡n - Osan numerointitieto: iso alkukirjain, edellä piste (T)*
‡p - Teoksen osan nimeke: iso alkukirjain, edellä pilkku, kun edeltävänä osakentänä ‡n, jossa osan numero, muuten piste (T)
‡s - Versio ["libretto", "sanat" tai merkintö partituurin muodosta]: iso alkukirjain, edellä piste (ET)
‡o - Sovitusmerkintö: pieni alkukirjain, edellä puolipiste (ET)***
‡l - Teoksen kieli: pieni alkukirjain, edellä pilkku (ET)***
‡k - Muotoa kuvaava kokoava nimeke, edellä piste (T)

* ‡n-osakenttää voidaan toistaa, jos osajako on monitasoinen eli numerointitietojen välille tulee piste
** musiikkiaineistossa ‡g-osakenttää käytetään vain kokonaisuutta koskevien muiden tietojen merkitsemiseen
*** suositusjärjestys on ‡o, ‡l, mutta tietokannoissa on käytetty paljon myös ‡l, ‡o -järjestystä

Yhtenäistetty musiikkinimeke (YMN) koostuu varsinaisesta musiikkinimekkeestä, joka merkitään ‡a-osakenttään, ja muihin osakenttiin tehtävistä musiikkinimekettä täsmentävistä lisäyksistä. Musiikkinimeke ja lisäykset tehdään luettelointisääntöjen ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti osakenttäkoodilistan osoittamassa järjestyksessä. Tavoitteena on, että YMN muodostetaan kaikista taidemusiikkinimekkeistä.

YMN merkitään 240-kenttään, kun teoksen päävastuullinen tekijä eli kirjoittaja tai säveltäjä on kentässä 100 tai 110. Ellei päävastuullista tekijää ole, yhtenäistetty nimeke merkitään kenttään 130.

Yliopistokirjastojen käyttämistä, kyrilliikan kansainvälisistä translitterointisäännöistä (ISO 9) poiketen YMN:n translitterointiratkaisut ovat säveltäjien teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloiden mukaisia eli niissä on käytetty ns. kansallista standardia (SFS 4900).

‡a Nimeke
Nimeke voi olla erottuva nimeke (esim. Die Zauberflöte) tai yleisnimi (esim. Sonaatit). Yleisnimistä käytetään suomenkielistä muotoa monikon nominatiivissa (myös silloin kun säveltäjällä on vain yksi yleisnimen ilmoittamaa sävellystyyppiä edustava teos).

Yhtenäistetyissä musiikkinimekkeissä käytettävien yleisnimien lista on Luumu-ryhmän tarkistama ja täydentämä versio suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osassa julkaistusta listasta.

‡m Teoksen soitinnus (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku)
Käytetään yleensä yleisnimisen YMN:n yhteydessä.

240 10 ‡a  Sonaatit, ‡m piano, ‡n op2. ‡n Nro 1, ‡p f -molli

Poikkeuksena ovat mm. sinfoniat, kantaatit, passiot yms.

240 10 ‡a  Kantaatit, ‡n BuxWV23 ‡g (Ecce nunc benedicite Domino)

Erottuvan nimekkeen yhteydessä ‡m-kenttää käytetään vain silloin 1) kun samalla säveltäjällä on kaksi tai useampia samannimisiä, mutta soitinnukseltaan eroavia teoksia (joita ei YMN:ssä käsitellä saman teoksen sovituksina tai muina versioina) tai 2) kun erottuvana nimekkeenä on tempomerkintö.

Soittimet kirjoitetaan suomeksi lyhentämättöminä, äänialoista käytetään lyhennyksiä: S, A, Mz, T, Bar, B. Orkesterista käytetään lyhennettä ork. Kamarimusiikin vakioesityskokoonpanot, niiden merkitseminen ja muut ‡m-kentän laatimisessa huomioon otettavat asiat (ks. Musiikin luettelointi ja sisällönkuvailu / Poroila & Mäkelä, s. 104-108).

240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op6
240 10 ‡a Laulut, ‡m A, alttoviulu, piano, ‡n op91
240 10 ‡a Triot, ‡m piano, jouset, ‡n op97, ‡r B-duuri
240 10 ‡a Kvartetot, ‡m jouset, ‡n nro 4, Sz91
240 10 ‡a Kappaleet, ‡m sekakuoro, ‡n op27
240 10 ‡a Alkusoitot, ‡m ork., ‡n op62, ‡r c-molli ‡g (Coriolan)

Erikoistapaus: soitinnusmerkintö voidaan siirtää lisähuomautuskenttään ‡g, kun luetteloitavilla teoksilla on juokseva järjestysnumerointi, mutta vaihtuva soitinnus:

240 10 ‡a Sequenza, ‡n nro 1 ‡g (huilu)
240 10 ‡a Sequenza, ‡n nro 2 ‡g (harppu)

‡n Numerointitieto (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku)
Kenttään merkitään teoksen järjestysnumero, opusnumero ja opusnumeron sisäinen järjestysnumero. Välimerkkinä eri numerointitietojen välillä on pilkku (,). Sävellyksen valmistumisvuosi merkitään ‡g-kenttään.

n Numerointitieto - teoksen järjestysnumero 
Käytetään pienellä alkukirjaimella kirjoitettua lyhennystä "nro" arabialaisen numeron edellä, jos järjestysnumeron yhteydessä esiintyvä termi merkitsee numeroa.

240 10 ‡a Sinfoniat, ‡n nro 7, KV45, ‡r D-duuri
240 10 ‡a Konsertot, ‡m piano, ork., ‡n nro 2, op19, ‡r B-duuri

Myös erottuvan nimekkeen perässä esiintyvä, arabialaisin tai roomalaisin numeroin tai sanallisesti ilmaistu teoksen järjestysnumero merkitään ‡n-kenttään arabialaisella numerolla, jonka edessä on lyhennys "nro".

240 10 ‡a Kammersymphonie, ‡n nro 1, op9
EI: Kammersymphonie 1, ‡n op9

Jos järjestysnumerotiedon yhteydessä oleva termi merkitsee jotakin muuta kuin numeroa, voidaan käyttää termin alkukielistä muotoa erottuvien YMN:eiden yhteydessä ja suomenkielistä muotoa yleisnimisten YMN:eiden yhteydessä.

240 10 ‡a Cantates françoises, ‡n livre 1

n Numerointitieto - t eoksen opus- tai teosluettelonumero   
Opus- tai teosluettelonumero merkitään teoksen järjestysnumeron perään. Välimerkkinä numerotietojen välillä on pilkku (,).

240 10 ‡a Konsertot, ‡m piano, ork., ‡n nro 2, op19, ‡r B-duuri

Osakenttään merkitään vain sen järjestelmän mukainen numerointi, jota kyseessä olevan säveltäjän koko tuotannosta (tai huomattavasta osasta siitä) on tarkoitus käyttää.

Luettelonumeron kirjaimet ja numerot kirjoitetaan yhteen ilman tyhjiä välejä ja lyhenteiden pisteitä (suomalainen sovellus). Lyhennystä "op. posth" vaativat merkinnät tehdään ‡g-osakenttään.

240 10 ‡a Impromptut, ‡m piano, ‡n op5
240 10 ‡a Mikrokosmos, ‡n Sz107

n Numerointitieto - o pus- tai teosluettelonumeron sisäinen numerointi
Kun luetteloitavilla  teoksilla on yhteinen opus- tai teosluettelonumero, mutta ei yhteistä kokoavaa nimekettä ‡a-kentässä, merkitään opus- tai teosluettelonumeron sisäinen numero opus- tai teosluettelonumeron jälkeen pilkulla erotettuna, edellä pienellä alkukirjaimella kirjoitettu lyhennys "nro".

240 10 ‡a Cantique, ‡n op77, nro 1 ‡g (Laetare anima mea)
240 10 ‡a Devotion, ‡n op77, nro 2 ‡g (Ab imo pectore)

VERTAA: Kun opus- tai teosnumeron yhdistämillä teoksilla on yhteinen nimeke ‡a-kentässä, osan numero ilmoitetaan toistamalla ‡n-kenttää (iso alkukirjain, edellä piste).

240 10 ‡a Fantasiat, ‡m piano, ‡n op116. ‡n Nro 1, ‡p Capriccio, d-molli
240 10 ‡a Fantasiat, ‡m piano, ‡n op116. ‡n Nro 2, ‡p Intermezzo, a-molli

n Numerointitieto - osan numerointitieto: Ks. ‡n Osan numerointitieto (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste).

r Teoksen sävellaji (edeltävä välimerkki pilkku)
Kenttään voidaan merkitä koko teoksen sävellaji silloin, kun sitä yleisesti käytetään yleisnimisen teoksen nimen yhteydessä. Merkintö tehdään suomenkielisessä muodossa.

240 10 ‡a Valssit, ‡m piano, ‡n KK4a:14, ‡r Es-duuri
240 10 ‡a Sonaatit, ‡m piano, ‡n S178, ‡r h-molli

g Teosta koskevat lisäykset (ympärillä sulkumerkit)
Kenttää käytetään yleensä vain, jos lisäystä tarvitaan teoksen erottamiseen säveltäjän muista teoksista tai yksilöimään yleisnimistä teosta. Kenttään merkitään tarvittaessa myös sävellyksen valmistumisaika.

240 10 ‡a Sonaatit, ‡m piano ‡g (1980)
VERTAA: ‡a Sonaatit, ‡m harmonikka, ‡n nro 1

Teoksen lisä- ja lempinimiä ei yleensä merkitä nimekkeeseen, vaan niistä tehdään viittaukset auktoriteettitietueeseen.         

Teoksen osaa koskevat lisäykset merkitään osakenttään ‡p, sovitusta koskevat lisäykset sulkeissa osakenttään ‡o ja kieliversioita koskevat lisäykset suluissa osakenttään ‡l.

Kenttään merkitään vaihtoehtoinen opus- tai teosluettelonumero sovituissa tapauksissa. Jos vaihtoehtoisen opus- tai teosluettelonumeron sisäinen järjestysnumero halutaan merkitä näkyviin, käytetään merkintätapaa:

240 10 ‡a An die Musik, ‡n D547 ‡g (op88, nro 4)

n Osan numerointitieto (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste) 
Jos kokonaisuuden numerointitiedot on merkitty ‡n-osakenttään, osakenttää toistetaan osan numerointitietojen ilmaisemiseksi. Osan numerointitiedon sisältävä ‡n-osakenttä sijoittuu mahdollisten ‡r- ja ‡g-kenttien jälkeen.

Numeroinnin edellä on isolla alkukirjaimella kirjoitettu lyhennys "Nro" tai "Osa" arabialaisen numeron edellä, jos osan numerotiedon yhteydessä esiintyvä termi merkitsee numeroa tai osaa. Osan numerointitietona voi olla myös osan teosluettelonumero, joka sisältyy koko teoksen numerointitietona annettuun teosluettelonumerosarjaan.

240 10 ‡a Impromptut, ‡m piano, ‡n op5. ‡n Nro 5, ‡p Vivace
240 10 ‡a Arien und Lieder, ‡n BWV508-518. ‡n BWV508, ‡p Bist du bei mir
 
Jos osan numerotiedon yhteydessä oleva termi merkitsee jotakin muuta kuin numeroa tai osaa, voidaan käyttää termin alkukielistä muotoa erottuvien YMN:eiden yhteydessä ja suomenkielistä muotoa yleisnimisten YMN:eiden yhteydessä.

240 10 ‡a Etydit, ‡m viulu, ‡n op62. ‡n Vihko 2

Teoksen peräkkäiset osat (kaksi tai enemmän) voidaan tarvittaessa merkitä ‡n-kenttään. Näitä nimekkeitä ei kuitenkaan - yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta - auktorisoida, joten jos osiin halutaan kohdistaa auktoriteettiviittauksia, osat on luetteloitava erikseen.


240 10 ‡a Sonaatit, ‡m viulu, continuo, ‡n op5. ‡n Nro 1-3


HUOM! Kun julkaisu sisältää kaikki teoksen osat, teoksen osista ei muodosteta yhtenäistettyjä nimekkeitä eikä erillisiä osakohteita. Eli esim. osakohteessa merkitään:


100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säv.

240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op50

p Teoksen osan nimeke (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku, kun edeltävänä osakenttänä ‡n, jossa osan numero, muuten piste)
Kenttään merkitään osaa koskeva nimeketieto, jota ei ole merkitty ‡n-kenttään.

240 10 ‡a Laulut, ‡m lauluääni, piano, ‡n op13. ‡n Nro 6, ‡p Till Frigga        

Osan nimeke merkitään YMN:n pohjana olevan nimekkeen alkukielisessä asussa myös silloin, kun osan nimeke on yleisnimi. Poikkeuksena oopperan tai muun näyttämöteoksen alkusoitot, välisoitot, näytökset ja kohtaukset sekä esim. kadenssit, jotka merkitään suomeksi nominatiivin yksikössä.

240 13 ‡a Le nozze di Figaro, ‡n KV492. ‡p Alkusoitto
240 10 ‡a Aino, ‡n op50. ‡p 1. näytös

HUOM! Kun julkaisu sisältää kaikki teoksen osat, teoksen osista ei muodosteta yhtenäistettyjä nimekkeitä eikä erillisiä osakohteita (ks. edellisen ‡n-kentän esimerkki).

s Libretto, sanat tai partituurin muoto (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste)
Nuottijulkaisuista voidaan käyttää seuraavia erityismääreitä: johtoääni, kuoropartituuri (versio, josta soitinäänet on jätetty pois), partiselli, partituurin tiivistelmä, pianopartituuri, stemma (esim.: stemma, viulu).

  
240 10 ‡a Carmen. ‡s Pianopartituuri

Libretto- tai laulutekstihuomautusta käytetään pelkistä tekstiaineistoista:

- Libretto (= oopperan, oratorion ym. teksti)
- Sanat (= muun lauluteoksen teksti).

HUOM! Libreton pääkirjaus tehdään kirjoittajan nimestä, ei säveltäjästä.  Linjaus on RDA-standardin mukainen ja ollut toisena vaihtoehtona myös Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot -osassa.

o Sovitusmerkintö (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki puolipiste)
Taidemusiikissa teoksen alkuperäisestä soitinnuksesta poikkeavat soitinnukset. Soittimet ja äänialat luetellaan lyhennyksen "sov." jälkeen. Soittimista käytetään lyhentämättömiä suomalaisia muotoja ja äänialoista samoja lyhenteitä kuin kentässä ‡m Teoksen soitinnus.

Sävellajin muutos voidaan merkitään sovitustiedoksi, jos alkuperäisteoksen sovituksesta poikkeava sävellaji on merkitty yhtenäistettyyn nimekkeeseen.

Jos eri sovitukset samalle kokoonpanolle halutaan erottaa yhtenäistetyn nimekkeen tasolla toisistaan, merkitään sovittajan nimi sovitusmerkinnön jälkeen vino- eli kauttaviivalla erotettuna.

100 1# ‡a Schubert, Franz, ‡e säveltäjä.
240 10 ‡a Am Tage Aller Seelen, ‡n D343; ‡o sov., viulu, alttoviulu

100 1# ‡a Schubert, Franz, ‡e säveltäjä.
240 10 ‡a Am Tage Aller Seelen, ‡n D343; ‡o sov., piano / Liszt (S562a)

Nuottijulkaisussa pelkkä "sov." tarkoittaa melodiaa ja sointumerkkejä tai yksinkertaista piano/kosketinsoitinversiota. Merkintää käytetään myös viihteellisistä, soitinnukseltaan tarkemmin määrittelemättömistä sovituksista.

Populaarimusiikissa sovituskentässä käytetään sovitusmerkintöä silloin, kun kysymyksessä on populaarimusiikkiteoksesta tehty ns. taidemusiikkisovitus tai sovitus, josta on tarkka nuotinnos tietylle esityskokoonpanolle.

l Teoksen kieli- tai muu versio (pieni alkukirjain, edeltävä välimerkki pilkku)
Kun luetteloitava julkaisu ei sisällä teoksen alkukielistä versiota, luetellaan tässä kentässä ne kielet, joilla teos julkaisussa esiintyy.

240 10 ‡a Carmen. ‡s Pianopartituuri, ‡l saksa

‡k Muotoa kuvaava kokoava nimeke (iso alkukirjain, edeltävä välimerkki piste)
Tarvittaessa voidaan käyttää ilmaisuja Käsikirjoitus ja Valikoima. 240-kentässä suositellaan kuitenkin käytettäväksi vain Käsikirjoitus-termiä. Suomalaisessa musiikkiluetteloinnissa Valikoima-termiä ei käytetä merkityksessä "teoksen osien joukko", vaan sen sijasta käytetään termiä Otteita, joka merkitään ‡p-osakenttään. Valikoima-termiä voidaan käyttää esim. ei-analyyttisissä tekijä/nimeke-lisäkirjauksissa 7XX-kentissä.

Valikoima-termiä voidaan käyttää vain sellaisen nimekkeen lisänä, joka ei itsessään identifioi mitään teosta.

700 1# ‡a Haydn, Joseph, ‡e säveltäjä. ‡t Kvartetot, ‡m jouset; ‡o sov., piano. ‡k Valikoima.
VERTAA: 240 1# ‡a Mikrokosmos, ‡n Sz107. ‡p Otteita; ‡o sov., jousikvartetti / Serley


242 - LUETTELOIVAN ORGANISAATION TEKEMÄ NIMEKKEEN KÄÄNNÖS (T)

Suositellaan käytettäväksi osakenttää ‡y (käännöksen kielikoodi). 


243 - KOKOAVA YHTENÄISTETTY NIMEKE (ET)
 

Nimeke merkitään yhden henkilön, suvun tai yhteisön kootuille teoksille tai yhtä tiettyä muotoa sisältäville kokoomateoksille. Termit löytyvät metatietosanastosta. Kenttä on otettu käyttöön RDA-kuvailussa. Myös ISBD-kuvailussa kenttää on mahdollista käyttää.
 

Esim.
100 1# ‡a Skrjabin, Aleksandr, ‡e säveltäjä.
243 10 ‡a Teokset, ‡m piano. ‡k Valikoima
245 10 ‡a
Ausgewählte Klavierwerke...


245 - NIMEKE- JA VASTUULLISUUSMERKINTÖ (ET)    Pakollinen

Ensimmäinen indikaattori: Jos ei ole 1XX-kenttää, arvoksi 0, muutoin 1.

‡a - Pakollinen jos saatavilla tai sovellettavissa

Osakenttää ei saa toistaa. Kun päänimekkeenä on kokoava yhteisnimeke (esim. Kootut teokset), huomautuskentässä (505) kerrotaan erillisten teosten nimet. Tarvittaessa näistä mainituista teoksista tehdään lisäkirjaukset (700/740). Yhteisnimekkeettömän teoksen muut nimekkeet kuin ensimmäinen merkitään osakenttään ‡b puolipisteillä erotettuna. Myös niistä tehdään lisäkirjaukset kenttään 740.

‡h - ISBD-kuvailusääntöjen 0-alueen termit kentissä 336 (sisältötyyppi) ja 337 (mediatyyppi) korvaavat yleismääreen. Yleismäärettä käytetään vain niissä kirjastoissa, jotka eivät ole ottaneet käyttöön sisältö- ja mediatyyppitermejä.

Ohjeistusta yleismääreen käytöstä:
Yleismääre seuraa aina päänimekettä. Päänimeke voi koostua ‡a:n lisäksi myös heti sen perässä seuraavista osakentistä ‡n ja/tai ‡p. Yleismääre edeltää aina muita nimeketietoja (‡b) ja sitä seuraavia osakenttiä ‡n ja/tai ‡p, muita nimekkeitä (yhteisnimekkeettömissä) ja/tai vastuullisuustietoja (‡c). Yleismäärettä käytetään muissa aineistoissa paitsi painetuissa kirjoissa ja jatkuvissa julkaisuissa. Yleismääre aloitetaan isolla kirjaimella ja sen ympärille merkitään hakasulkeet. Seuraavia yleismääreitä voidaan käyttää:

  • Arkistoaineisto
  • Elektroninen aineisto
  • Elokuva
  • Esine
  • Heijastuskuva
  • Hologrammi
  • Kartta-aineisto
  • Kohokirjoitus
  • Kooste
  • Kuva
  • Mikrotallenne
  • Moniviestin
  • Nuottijulkaisu
  • Nuottikäsikirjoitus
  • Valokuva
  • Videotallenne
  • Äänite

‡b - Osakenttä ‡b on pakollinen vähimmäistasolla vain, jos se on tarpeen aineiston identifioimisen takia. Osakenttää ei toisteta, vaan muut nimeketiedot erotetaan välimerkeillä. Myös rinnakkaisnimekkeet merkitään tähän osakenttään erotettuna yhtäläisyysmerkillä. Alanimeke aloitetaan aina pienellä kirjaimella, paitsi jos alanimeke alkaa erisnimellä tai yhteisön nimellä (saksan kieli on tietysti poikkeus!). Muista nimekkeistä tehdään tarvittaessa lisäkirjaukset kenttään 246 tai yhteisnimekkeettömän teoksen toisesta nimekkeestä kenttään 740.

‡n - Osan numero. Suositellaan merkittäväksi arabialaisella numerolla. 

‡p - Osan nimeke. Tarvittaessa tehdään lisäkirjaus kenttään 246 30.

‡c - Pakollinen jos saatavilla tai sovellettavissa

Vastuullisuusmerkinnät sijoitetaan osakenttään ‡c. Vastuullisuusmerkintö ei ole pakollinen vähimmäistasolla siinä tapauksessa, että vastuullisuus teoksesta ilmenee kokonaisuudessaan kentässä 1XX (Pääkirjaus). ‡c on aina viimeinen osakenttä . Kenttää ei toisteta. Tähän merkitään myös yhteisnimekkeettömän teoksen toisen tekijän teoksen tiedot luettelointisääntöjen mukaisilla välimerkeillä erotettuna.

Esimerkki kausijulkaisusta:
245 00 ‡a Julkaisuja. ‡n Sarja B, ‡p Työselostuksia / ‡c Työtieteen laitos, Oulun yliopisto.

Kyrillisen rinnakkaisnimekkeen tallentamisessa on kaksi tapaa:

  1. Jos kyrilliikkaa tallennetaan muutama tietue vuodessa, voidaan käyttää translitteroitua muotoa kentässä 245‡b. Kyrillinen rinnakkaisnimeke translitteroidaan ISO 9 -standardin mukaisesti.
  2. Jos kyrilliikkaa käytetään tallennuksessa, kaikki kyrillinen tieto sijoitetaan 880-kenttiin. Eli koko 245 kenttä tallennetaan kenttään 880 ja konvertoidaan sitten kenttään 245.

Ohitusindikaattoreista on erillinen osuus tässä sovellusohjeessa.

Kirjastoaineistojen kuvailusääntöjen mukaan alkukirjainlyhenteet ja akronyymit merkitään ilman välilyöntejä riippumatta siitä, miten ne on merkitty julkaisuun. (A.6.5)


246 - MUUT NIMEKKEET (T)  
 
Kenttää 246 voidaan käyttää kentän 245 ohella, mutta ei yksinään. Kenttään 246 tallennetaan kentän 245 nimekemuodosta poikkeavat nimekkeet.

Jatkuvan julkaisun suhdetta toisiin jatkuviin julkaisuihin ilmaisevat nimekkeet tallennetaan ns. linkkikenttiin 759-789. Lisäkirjaukset tallennetaan kenttään 246.

1. indikaattorin arvolla määritellään, tuleeko nimekkeestä lisäkirjaus ja liittyykö nimekkeeseen vakionäyttöteksti tai huomautusteksti. 2. indikaattori kertoo nimekkeen tyypin. 2. indikaattorin arvoa '#' käytetään, kun halutaan merkitä avain- tai päänimekkeessä esiintyvien lyhenteiden, numeroiden tai erikoismerkkien avattu muoto.

‡a - Koska ohitusindikaattoria ei ole, artikkelia ei voi käyttää.

‡f - Ei käytetä kun toisen indikaattorin arvo on 0 tai 1, pakollinen kun toisen indikaattorin arvo on 2, käytetään sopivissa tapauksissa kun toisen indikaattorin arvo on 3-8.

‡i - Sijoitetaan kentän ensimmäiseksi osakentäksi, kun toisen indikaattorin arvo on #. Siihen kirjoitetaan haluttu selitysteksti, esim. Nimeke avattuna.

YLEISSÄÄNTÖ: Kun nimeke on näkyvissä kentässä 245 (rinnakkaisnimeke, alanimeke, osan nimeke), suositellaan käytettäväksi 1. indikaattorin arvoa 3. Toinen indikaattori on 0 tai 1. Kun nimeke on huomautustyyppinen eikä suoraan näkyvissä tietueen muissa kentissä, suositellaan käytettäväksi 1. indikaattorin arvoa 1. Tällöin toinen indikaattori on # tai 2-8.

  • Alanimeke, ylänimeke               246 30 ‡a
  • Kansinimeke                               246 14 ‡a
  • Osan nimeke                               246 30 ‡a
  • Rinnakkaisnimeke                     246 31 ‡a
  • Selkänimeke                                246 18 ‡a
  • Toinen nimeke, varianttinimeke    246 13 ‡a
  • Vaihtoehtoinen nimeke               246 1# ‡i Tunnetaan myös nimellä: ‡a

Standardien numeroiden tallentamiseen suositellaan käyttämään kenttää 246. Esimerkiksi:

246 1# ‡i Standardin numero: ‡a 12345678

Tiivistelmän nimekkeestä voi tehdä lisäkirjauksen kenttään 246. Esimerkiksi:

246 1# ‡i Tiivistelmän nimeke: ‡a Turkish young learner's perception of communicative vs. non-communicative activities in their EFL-class


247 - AIKAISEMPI NIMEKE (T)

Kenttä 247 on tarkoitettu ensisijaisesti kausijulkaisujen luettelointiin.  Kenttään 247 tallennetaan aikaisemmin 245-kentässä ollut integroidun jatkuvan julkaisun päänimeke, jos julkaisun nimi on muuttunut ja vanha nimi on samalla kadonnut. Kenttää 247 ei käytetä, jos käytetään kenttää 780 (Edeltäjä).

Huom! Kenttä ei sisällä ohitusindikaattoria.