1. Opintojakson nimi
Aurinkokunnan fysiikka
Solsystemets fysik
Solar System Physics
2. Opintojakson tunniste (koodi)
FYS2051
Aikaisemmat leikkaavat opintojaksot 53923 Aurinkokunnan fysiikka, 5 op.
3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus
Opintojaksosta vastaa fysikaalisten tieteiden kandiohjelma.
Opintojakso kuuluu pakollisena tähtitieteen aineopintokokonaisuuteen (FYS2400). Muilla fysikaalisten tieteiden opintosuunnilla opintojakson voi sisällyttää valinnaisiin aineopintoihin.
Opintojakso on tarjolla muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat voivat sisällyttää opintojakson fysikaalisten tieteiden opintokokonaisuuteen (FYS1900), tähtitieteen opintokokonaisuuteen (FYS1600) tai fysiikan aineopintokokonaisuuteen (FYS2700).
4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)
Kanditaso=alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6. Aineopinnot.
5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe
Suositeltu suoritusajankohta fysikaalisten tieteiden kandiohjelmassa: 2. tai 3. opiskeluvuosi, periodit III-IV, Tähtitieteen perusteet I & II -kurssien jälkeinen ensimmäinen luennointikerta joko toisena tai kolmantena opiskeluvuonna. Katso tarkemmat opintosuuntakohtaiset ohjeet opintojen ajoitusmalleista.
6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella
Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi kevätlukukaudella periodeilla III ja IV. Opintojakso on luennoitu keväällä 2020 ja se järjestetään seuraavan kerran keväällä 2022.
7. Opintojakson laajuus opintopisteinä
5 op
8. Opintojaksosta vastaava opettaja
Karri Muinonen
9. Opintojakson osaamistavoitteet
Aurinkokunnan tutkimus on huomattavan monitieteistä, mikä seuraa siitä poikkeuksellisesta kompleksisuudesta jota Aurinkokunta edustaa mm. fysikaalisessa ja biologisessa mielessä. Kurssin tavoitteena on antaa kuva Aurinkokunnan synnyn ja kehityksen nykytietämyksestä sekä Aurinkokunnan ajankohtaisista tutkimuskysymyksistä. Kurssi lähestyy aihepiiriään tähtitieteen kannalta, minkä johdosta kurssilla käsitellään laajasti mm. teoreettista fotometriaa ja säteilynkuljetusta tähtitieteellisinä menetelminä, joilla kohteista voidaan johtaa tietoa. Kurssilla harjoitellaan itsenäistä tiedonetsintää ja tieteellisen tiedon esittämistä.
10. Opintojakso toteutus
Kurssi suoritetaan joko arvosteltavaksi palautettavilla laskuharjoituksilla ja kurssikokeella tai vaihtoehtoisesti tentillä.
11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen
FYS2041 Tähtitieteen perusteet I ja FYS2042 Tähtitieteen perusteet II
12. Suositeltavat valinnaiset opinnot
13. Opintojakson sisältö
Aurinkokunnan fysiikka -kurssilla annetaan Aurinkokunnalle tähtitieteellinen perspektiivi mm. tarkastelemalla maailmankaikkeuden piirteiden pituusskaaloja ja maailmankaikkeuden kehityksen aikaskaaloja. Kurssilla tutustutaan uusimpiin Aurinkokunnan kehitykseen liittyviin malleihin, joista voidaan mainita mm. Nizzan malli.
Kurssilla esitetään Aurinkokunnan tähtitieteeseen perustuvia tutkimusmenetelmiä ja tutustutaan mm. teoreettiseen fotometriaan ja säteilynkuljetukseen ilmakehättömien kappaleiden pinnoilla ja planeettojen ilmakehissä.
Aurinkokunnasta luodaan yleinen kuvaus ja kurssilla käsitellään kohteita seuraavasti: jättiläisplaneetat, Pluto ja jäiset satelliitit, komeetat ja meteorit, asteroidit ja meteoriitit, Kuu ja Merkurius, maankaltaiset planeetat Mars, Venus ja Maa, eksoplaneetat.
14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus
Pakollinen kirjallisuus: H. Karttunen, K-J. Donner, P. Kröger, H. Oja, M. Poutanen, Tähtitieteen perusteet, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 6. laitos, 2016
Oheiskirjallisuus: J. S. Lewis, Physics and Chemistry of the Solar System, Academic Press, Second Edition, 2004
15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät
Viikottaiset luennot, opiskelijan itsenäinen työskentely, viikoittain palautettavat laskuharjoitukset, joita lasketaan osittain laskupajoissa assistenttien tuella pienryhmissä ja osittain itsenäisesti. Laskuharjoitukset palautetaan assistenteille jotka pisteyttävät ne. Kurssin kokonaistyömäärä on 135 tuntia. Kurssilla kukin opiskelija pitää esitelmän aihepiirin kannalta relevantista aiheesta ja kukin opiskelija toimii toisen opiskelijan opponenttina. Esitelmistä laaditaan tiivistelmät ja esitelmärungot etukäteen ja opponentin lisäksi luennoitsija ja muut opiskelijat esittävät kysymyksiä. Kurssilla on laskuharjoituksia joiden suoritus otetaan huomioon arvosanaa määritettäessä. Kurssilla on sekä suullinen että kirjallinen loppukoe. Kirjallinen koe suoritetaan viikon mittaisessa kotikokeessa joka koostuu laskuista. Suulliseen kokeeseen opiskelija valmistautuu lukemalla kirjallisuutta. Luennoitsija ja avustava opettaja kuulustelevat kutakin opiskelijaa 30 minuutin ajan.
16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko
Arvosteluasteikko 0-5.
Arvosanan määräytyminen (Fysiikan perusopetuksen pelisäännöt).
17. Opetuskieli
suomi