Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

 

Kieli- ja viestintäopinnot 15 op

Akateemiset tekstitaidot (suomi) 2 op

Akademiskt skrivande (finska) 

Academic Writing (Finnish) 

2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK-AKTE2OP

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Koulusivistyskieli suomi: Akateemiset tekstitaidot (kasvatustieteellinen tiedekunta)

Skolutbildningsspråk svenska: Akademiskt skrivande (Språkcentrum)

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Opintojakso suoritetaan ennen kandidaatin tutkielman tekemistä tai viimeistään sen aikana oman opintosuunnan opintopolun mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Järjestetään kevät- ja syyslukukaudella.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

2 op

8. Opintojakson vastaava opettaja

Yliopisto-opettaja Riitta Juvonen

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on kehittää opinnoissa ja työelämässä tarvittavia äidinkielisen (suomi) kirjoittamisen taitoja. Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee tieteellisten tekstien yleiset ominaispiirteet ja käytänteet,
  • osaa referoida, kommentoida ja argumentoida,
  • hallitsee lähteiden käytön,
  • osaa muokata tekstejään kirjoitusprosessin eri vaiheissa,
  • osaa ottaa lukijan huomioon ja vaikuttaa kirjoittamansa tekstin ymmärrettävyyteen,
  • osaa soveltaa oppimaansa opiskeluteksteihin, tutkimuskirjoittamiseen ja työelämän kirjoitusviestintään.

10. Opintojakson toteutus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 54 tuntia, josta lähiopetuksen osuus on 16 tuntia.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat

  • tieteellisen tekstin ominaispiirteet,
  • työelämän kirjoittaminen,
  • referointi, kommentointi ja argumentointi,
  • lähteiden käyttö,
  • kirjoitusprosessin vaiheet, kirjoittamista tukevat työtavat, vertaispalautetyöskentely,
  • tekstin kommunikoivuus ja sujuvuus,
  • keskeiset kielenhuollon normit, kielioppaat kirjoittamisen tukena.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

  • Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S., & Mäntynen, A. (2007/2012). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: Sanoma Pro.
  • Lisäksi erikseen sovittava kirjallisuus.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit

Opiskelija osallistuu aktiivisesti yhteiseen oppimisprosessiin ja voi hyödyntää siinä oman alansa kehittyvää asiantuntemusta. Opetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja tuetaan erilaisia opiskelutapoja.

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kurssisuorituksessa edellytetään annettujen tehtävien suorittamista ja aktiivista kurssityöskentelyä. Kurssisuorituksen arviointi perustuu kurssiosallistumiseen sekä harjoitustyöhön tai muuhun vastuuopettajan vahvistaman suoritustapaan.

Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

17. Opetuskieli

suomi

18. Lisätiedot

-

Akademiskt skrivande 2 sp

Studieavsnittets kod

Studieavsnittets valfrihet

Skolutbildningsspråk svenska: Akademiskt skrivande (Språkcentrum) eller utbildningsprogrammets eget studieavsnitt

Studieavsnittets nivå

Lägre högskoleexamen

Rekommenderad tidpunkt för genomförande av studieavsnittet

Det rekommenderas att kursen avläggs när studenterna skriver sin kandidatavhandling eller strax innan. Studieavsnittet kan dock avläggas tidigast på våren under det första studieåret. De olika kandidatprogrammen kan ge noggrannare information om när studieavsnittet bör avläggas.

Ordnandet av studieavsnitt

Studieavsnittet kan avläggas både på höst- och vårterminen.

Studieavsnittets omfattning i studiepoäng

2 sp

Ansvarig lärare för studieavsnittet

Kielipalvelujen johtaja Seija Korhonen

Studieavsnittets kunskapsmål

Målet med studieavsnittet är att utveckla studenternas skriftliga förmåga på sitt modersmål, både inom studierna och för arbetslivet. Målet är att studenterna, efter avslutat studieavsnitt, ska

  • känna till kriterierna för en vetenskaplig text
  • kunna argumentera, referera och kommentera i vetenskaplig text
  • kunna använda källor
  • kunna omarbeta texter i olika skeden av skrivprocessen, och ge kamratrespons
  • kunna skriva för och ta ansvar för textens mottagare samt skapa flyt i texten
  • kunna tillämpa det som han eller hon lärt sig inom studierna och på texter i arbetslivet.

Studieavsnittets form

Studieavsnittet består av 54 timmar, varav 20 timmar kontaktundervisning. Om studieavsnittet genomförs som flerformsundervisning, eller som en s.k. SKIS-kurs, är relationen mellan kontaktundervisningen och den egna arbetsmängden annorlunda, se http://www.plotti.fi/skis).

 Studieavsnittet kräver 80 % närvaro, eller motsvarande, beroende på hur studieavsnittet genomförs.

Tidigare studier eller kunskaper

-

Rekommenderade valfria studier

-

Studieavsnittets innehåll

Kursinnehåll:

  • den vetenskapliga textens struktur och egenskaper
  • skrivande inom arbetslivet
  • att referera, kommentera och argumentera
  • hantering av källor
  • processkrivning, arbetsformer som stöder skrivande, kamratrespons
  • textens flyt
  • språkliga normer i vetenskaplig text, användning av skrivguider som stöd för skrivandet.

Rekommenderad eller obligatorisk litteratur

  • Booth, Wayne C. m.fl. 2004. Forskning och skrivande. Konsten att skriva enkelt och effektivt. Studentlitteratur.
  • Svenska skrivregler. 2008. Skrifter utgivna av svenska språknämnden. Stockholm.
  • Svinhufvud, Kimmo. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen.
  • Strömqvist, Siv. 2105. Uppsatshandboken. Hallgren & Fallgren.

Aktiviteter och undervisningsmetoder som stöder lärandet

Studenterna deltar aktivt i den gemensamma lärprocessen med de andra studenterna och kan där dra nytta av den egna expertisen inom sin disciplin. I undervisningen används mångsidiga pedagogiska undervisningsformer och avsnittet stöder olika inlärningsformer.

Bedömningsmetoder och kriterier samt bedömningsskala

Studenternas kunskaper utvärderas utifrån de lärandemål som satts upp för studieavsnittet.

Studieavsnitten vid Språkcentrum utvärderas med vitsorden godkänd och underkänd.

Undervisningsspråk

Undervisningsspråket är svenska.

 

Puheviestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 1 op

Talkommunikation och social kompetens (finska) 

Communication and Interpersonal Skills (Finnish)

2. Opintojakson tunniste

KK-PUVU1OP

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Koulusivistyskieli suomi: Puheviestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (Kielikeskus) tai koulutusohjelman oma opintojakso

Skolutbildningsspråk svenska: Retorik och kommunikation (Språkcentrum) eller utbildningsprogrammets eget studieavsnitt

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Opintojakso on hyvä ajoittaa sellaiseen opintojen vaiheeseen, jossa se parhaiten tukee omiin opintoihin liittyviä puheviestintätehtäviä (alustukset, esitelmät, puheenvuorot, ryhmätyöskentely jne.).

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Järjestetään kevät- ja syyslukukaudella.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

1 op

8. Opintojakson vastaava opettaja

Kielipalvelujen johtaja Seija Korhonen

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on akateemisen asiantuntijan äidinkielisen (suomi) puheviestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittäminen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • suunnitella ja arvioida viestintää ja vuorovaikutusta,
  • toimia asiantuntevasti oman tieteen- ja ammattialansa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa,
  • hyödyntää saamaansa palautetta oman osaamisensa kehittämisessä,
  • tukea muiden opiskelijoiden oppimista palautteen avulla.

10. Opintojakson toteutus

Opintojakson kokonaistyömäärä on 27 tuntia. Lähiopetuksen ja muun työskentelyn määrä vaihtelee opintojakson toteutustavan mukaan.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi

  • suhdekeskeisyys vuorovaikutuksessa,
  • esiintymistaito ja seminaarikeskustelutaidot,
  • ryhmä- ja yhteistyötaidot,
  • palautteen antaminen ja vastaanottaminen,
  • kuunteleminen ja argumentointi,
  • äänenkäyttö.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Sovitaan erikseen.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit

Opiskelija osallistuu aktiivisesti yhteiseen oppimisprosessiin ja voi hyödyntää siinä oman alansa kehittyvää asiantuntemusta. Opetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja tuetaan erilaisia opiskelutapoja.

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin.

Kielikeskuksen opintojaksot ja kokeet arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

17. Opetuskieli

suomi

18. Lisätiedot

-


Retorik och kommunikation 1 sp

Studieavsnittets kod

 

Studieavsnittets valfrihet

Skolutbildningsspråk svenska: Retorik och kommunikation (Språkcentrum) eller utbildningsprogrammets eget studieavsnitt

Studieavsnittets nivå

Lägre högskoleexamen

Rekommenderad tidpunkt för genomförande av studieavsnittet

Studieavsnittet avläggs under första eller andra studieåret.

Ordnandet av studieavsnitt

Studieavsnittet kan avläggas både på höst- och vårterminen.

Studieavsnittets omfattning i studiepoäng

1 sp

Ansvarig lärare för studieavsnittet

Kielipalvelujen johtaja Seija Korhonen

Studieavsnittets kunskapsmål

Målet med studieavsnittet är att utveckla studenternas muntliga förmåga på sitt modersmål, både inom studierna och för arbetslivet. Målet är att studenterna, efter avslutat studieavsnitt, ska

  • känna till och kunna tillämpa grunderna i den klassiska retoriken
  • kunna tillämpa argumentationsteknik
  • behärska och förstå betydelsen av olika typer av kommunikationstillfällen i arbetslivet
  • kunna stöda de andra studenterna genom konstruktiv respons samt kunna utnyttja den respons som ges av läraren och de andra studenterna under kursen.

Studieavsnittets form

Studieavsnittet består av 27 timmar. Andelen kontaktundervisning och eget arbete varierar beroende på hur studieavsnittet genomförs.

Studieavsnittet kräver 80 % närvaro, eller motsvarande, beroende på hur studieavsnittet genomförs.

Tidigare studier eller kunskaper

-

Rekommenderade valfria studier

-

Studieavsnittets innehåll

Det centrala innehållet i studieavsnittet är:

  • grunderna i den klassiska retoriken
  • argumentation
  • tal- och presentationsteknik
  • talstruktur
  • olika typer av kommunikation.

Rekommenderad eller obligatorisk litteratur

Eriksson, Camilla. 2011. Retorikiska: om kommunikation i allmänhet och retorik i synnerhet. Liber.

Aktiviteter och undervisningsmetoder som stöder lärandet

Studenterna deltar aktivt i den gemensamma lärprocessen med de andra studenterna och kan där dra nytta av den egna expertisen inom sin disciplin. I undervisningen används mångsidiga pedagogiska undervisningsformer och avsnittet stöder olika inlärningsformer.

Bedömningsmetoder och kriterier samt bedömningsskala

Studenternas kunskaper utvärderas utifrån de lärandemål som satts upp för studieavsnittet.

Studieavsnitten vid Språkcentrum utvärderas med vitsorden godkänd och underkänd.

Undervisningsspråk

Undervisningsspråket är svenska.

Vieras kieli 4 op

Vastuu: Kielikeskus

Viestintä ja kieliosaaminen -kokonaisuus

Toinen kotimainen kieli 3 op

Vastuu: Kielikeskus

Viestintä ja kieliosaaminen -kokonaisuus

Opiskelijan digitaidot: orientaatio 2 op

lisätään käännökset

2. Opintojakson tunniste (koodi)

DIGI-000A

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso kuuluu kieli- ja viestintäopintoihin ja se on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville. Opintojaksosta vastaa opetusteknologiapalvelut.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Opintojakso suositellaan suoritettavaksi mahdollisimman pian opiskelun alettua, orientaatiojakson tai I periodin, viimeistään II periodin aikana.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Järjestetään vuosittain syys- ja kevätlukukaudella.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

2 op

8. Opintojakson vastaava opettaja

Verkko-opetuksen koordinaattori Päivi Heino

9. Opintojakson osaamistavoitteet

  • Tietokoneen käytön perusteet: Opiskelija osaa käyttää tietokonetta, sen oheislaitteita ja hallitsee tiedostojen sekä hakemistojen käytön. Lisäksi hän selviytyy yleisimmistä tietoteknisistä ongelmatilanteista, hallitsee Internetin käytön perusteet ja tuntee verkko-etiketin perusteet.
  • Helsingin yliopiston tietotekninen ympäristö: Opiskelija osaa käyttää itsenäisesti HY:n tietoteknistä ympäristöä ja sen palveluita. Lisäksi opiskelija tietää, millä HY:n tarjoamilla verkko-opiskelun palveluilla hän voi edistää opiskeluaan.
  • Tiedonhankinta: Opiskelija osaa käyttää HY:n kirjastojen palveluita ja hakea tietoa eri lähteistä. Hän tuntee erilaisia hakutekniikoita, joiden avulla voi tehostaa työskentelyään. Lisäksi tekijänoikeuksiin liittyvät perusteet tulevat opiskelijalle tutuiksi.
  • Tietoturva ja tietosuoja: Opiskelija ymmärtää tietoturvan ja tietosuojan merkitykseen opiskelun ja muun toiminnan kannalta. Lisäksi hän osaa vaikuttaa omaan tietoturvaansa tekemiensä valintojen kautta.

10. Opintojakson toteutus

Opintojakson suoritus perustuu verkosta löytyvään itseopiskelumateriaaliin. Opiskelija osoittaa opintojakson hyväksyttyyn suoritukseen vaadittavat tiedot ja taidot näyttökokeella.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa opiskelija tutustuu Helsingin yliopiston digitaaliseen opiskeluympäristöön, tietoturvaan ja tietosuojakysymyksiin. Lisäksi hän opiskelee tietokoneen käytön sekä tiedonhankinnan perusteita.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Näyttökokeessa suoritettava opintojakson itseopiskelumateriaali (luvut 1, 2, 4 ja 5): http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/

15. Oppimista tukevat aktiviteetit

-

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson suorittaminen hyväksytysti edellyttää vähintään 70 % kokeen maksimipistemäärästä.

17. Opetuskieli

suomi, englanti

18. Lisätiedot

-

Opiskelijan digitaidot: syventävät taidot 1 op

lisätään käännökset

2. Opintojakson tunniste (koodi)

DIGI-000B

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso kuuluu kieli- ja viestintäopintoihin ja se on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville. Opintojaksosta vastaa opetusteknologiapalvelut.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Opintojakso suoritetaan DIGI-000A Opiskelijan digitaidot: orientaatio -opintojakson suorittamisen jälkeen. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Järjestetään vuosittain syys- ja kevätlukukaudella.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

1 op

8. Opintojakson vastaava opettaja

Verkko-opetuksen koordinaattori Päivi Heino

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opiskelija osaa valita oikean työvälineen (ohjelman) tehtävää varten ja hallitsee ko. työvälineen peruskäytön. Opiskelija osaa lisäksi siirtää tietoa eri ohjelmien välillä.

10. Opintojakson toteutus

Opintojakson suoritus perustuu verkosta löytyvään itseopiskelumateriaaliin. Opiskelija osoittaa opintojakson hyväksyttyyn suoritukseen vaadittavat tiedot ja taidot näyttökokeessa.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Pakollinen edeltävä opintojakso: DIGI-000A Opiskelijan digitaidot: orientaatio tai vastaava opintojakso muissa koulutusohjelmissa (DIGI-100A, DIGI-200A, DIGI-300A, DIGI-400A).

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa opiskelija tutustuu tiedon muokkaamisen ja esittämisen perusteisiin.

 14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Näyttökokeessa suoritettava opintojakson itseopiskelumateriaali (luku 3): http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/

15. Oppimista tukevat aktiviteetit

-

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson suorittaminen hyväksytysti edellyttää vähintään 70 % kokeen maksimipistemäärästä.

17. Opetuskieli

suomi, englanti

18. Lisätiedot

-

Kypsyysnäyte

lisätään käännökset

2. Opintojakson tunniste (koodi)

Opintosuuntakohtaiset koodit.

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen kaikille kandiohjelman opiskelijoille.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Kypsyysnäyte suoritetaan kandidaatin tutkielman yhteydessä.

6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintosuuntien opintopolkujen mukaisesti.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

Kypsyysnäytteestä ei anneta erillisiä opintopisteitä.

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopisto-opettaja Riitta Juvonen

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Suorittamalla kypsyysnäytteen koulusivistyksensä kielellä opiskelija osoittaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaisen erinomaisen kielitaidon.

10. Opintojakson toteutus

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandiohjelmissa äidinkielen tai vastaavien opintojen jälkeen.

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Kypsyysnäyte on suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettu opinnäytteen alaan liittyvä tieteellinen kirjallinen teksti.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kirjoittaa kypsyysnäytteensä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Kypsyysnäytteen hyväksyy suomea tai ruotsia taitava tehtävään nimetty opettaja.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

-

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

-

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-


Draama opettaja-oppilas -vuorovaikutuksen tukena 2 op

lisätään käännökset

2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK021

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen erityispedagogiikan, luokanopettajan ja kotitalousopettajan opintosuunnan opiskelijoille.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opintovuosi.

6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään opintosuuntien opintopolkujen mukaisesti.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

2 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Tapio Toivanen

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää

  • draamaopetuksen teoreettisia perusteita,
  • kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen merkityksen avoimissa oppiympäristöissä toimiessaan.

Opiskelija osaa

  • jäsentää vuorovaikutustilanteita ja ratkoa niiden ongelmia draaman keinoin,
  • suunnitella, toteuttaa ja arvioida draamallisia vuorovaikutustilanteita.

10. Opintojakson suoritustapa

Harjoitustyö ja sen kirjallinen osio.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksolla

  • perehdytään teoreettisesti ja ryhmämuotoisen toiminnan avulla kouluopetukseen soveltuviin draaman työtapoihin ja toimintamuotoihin,
  • harjoitellaan opettajan vuorovaikutuksellisten valmiuksien omaksumista ja reflektoimista draamaopetuksessa.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

  • Toivanen, T. (2015). Lentoon! Draama ja teatteri koulussa (uusittu painos, soveltuvin osin). Helsinki: Sanoma Pro.
  • Ajankohtaisia artikkeleita opettajan ilmoituksen mukaan maks. 20 s.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

-

16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointi perustuu luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuvaan kirjalliseen pari- tai pienryhmätehtävään, joka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

17. Opetuskieli

suomi

18. Lisätiedot

-


 

Kasvatuspsykologian perusopinnot 25 op


 

Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologia sijoittuu kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon.

 

Kasvatuspsykologian pääaineopinnot tähtäävät siihen, että opiskelijat kehittyvät koulutuksensa aikana aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdossa painotetaan yhteisöllistä pienryhmäopiskelua, jossa kasvetaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja koulutodellisuuden toimintaa kehittäviksi asiantuntijoiksi. Opiskelijaryhmässä tarkastellaan koulutusta ja kasvatusta kriittisesti, kehitetään uusia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään uusimpia oppimisen apuvälineitä.

 

 

2. Opintokokonaisuuden tunniste (koodi)

EDUK850


3. Opintokokonaisuuden pakollisuus/valinnaisuus

Opintokokonaisuus on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.


4. Opintokokonaisuuden taso

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6

 

5. Opintokokonaisuuden suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintokokonaisuus suoritetaan luokanopettajan opintosuunnan ensimmäisenä opiskeluvuotena.

 

6. Opintokokonaisuuden järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintokokonaisuuden opintoja järjestetään kaikissa periodeissa. Osa opintojaksoista järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella.


7. Opintokokonaisuuden laajuus opintopisteinä

25 op


8. Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Kaisu Mälkki (varalla yliopistonlehtori Riikka Hohti)


9. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet

Yhteiset osaamistavoitteet kasvatustieteiden kandiohjelman kasvatustieteellisissä opinnoissa:

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvät perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät tiedot ja taidot

  • ihmisen kehitykseen, oppimiseen ja vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä
  • opetuksesta ja ohjaamisesta
  • koulutuspolitiikasta, koulutusjärjestelmistä sekä kasvatuksen ja koulutuksen kulttuureista
  • työelämän sekä organisaatioiden kehittämisestä ja johtamisesta
  • kasvatuspsykologisen tutkimuksen perusteista

10. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

11. Opintokokonaisuuden sisältö

Kohti tutkivaa työtapaa 5 op

Kasvatuksen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja filosofiset perusteet 5 op

Oppimisen psykologia 5 op

Kasvatuspsykologian erikoiskurssi I 5 op

Pedagoginen vuorovaikutus 5 op


13. Opintokokonaisuuden arvosanan muodostuminen

Opintokokonaisuuden kokonaisarvosana muodostuu opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona.


14. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

 

 

Kohti tutkivaa työtapaa 5 op 

Orientering till pedagogisk forskning

Orientation to Research Work in Education    

2. Opintojakson tunniste (koodi) 

EDUK001

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus 

Opintojakso on pakollinen kaikille kasvatustieteiden kandiohjelman opiskelijoille.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe 

Opintojakso suoritetaan ensimmäisen opintovuoden aikana.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella 

Opintojakso järjestetään koulutusohjelman opiskelijoille ensimmäisen opintovuoden I periodissa. 

Studieasnittet ordnas enligt studiestigen.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä   

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja 

Yliopistonlehtori Leila Pehkonen

Forskardoktor Pia Mikander

Lisäksi opintojaksolle osallistuu nimikkotutkijoita (kokeneet ja uudet) tiedekunnan eri painoaloilta.

9. Opintojakson osaamistavoitteet 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • on saanut valmiuksia kasvatustieteen tieteenfilosofisten perusteiden ja yhteiskunnallisen merkityksen tarkasteluun,
  • ymmärtää kasvatustieteiden suhteen lähitieteisiin,
  • ymmärtää kasvatustieteellisen tiedon rakentumisen lähtökohtia,
  • ymmärtää kasvatustieteellistä tutkimusta ja sen peruskäsitteitä,
  • ymmärtää kasvatustieteellistä tutkimusprosessia, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja,
  • on saanut valmiuksia akateemiseen opiskeluun ja tutkimuksellisen ajattelun kehittämiseen,
  • on tutustunut käytännössä kasvatustieteelliseen tiedeyhteisöön ja sen tutkimukseen omassa tiedekunnassaan.    

10. Opintojakson toteutus

Opintojakso koostuu luento-opetuksesta, siihen nivoutuvasta nimikkotutkijatyöskentelystä, ryhmätyöstä ja ryhmässä toteutettavista kirjallisista tehtävistä. Luennoille ja nimikkotutkijatyöskentelyyn sekä ryhmätyöhön osallistuminen on pakollista.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen 

Edeltäviä opintoja tai osaamista ei vaadita.     

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot 

-

13. Opintojakson sisältö 

Opintojaksolla

  • tarkastellaan kasvatustiedettä monitieteisenä järjestelmänä,
  • tarkastellaan kasvatustieteellisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita,
  • tutustutaan käytännössä kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön,
  • perehdytään käytännössä kasvatustieteellisen tutkimuksen lähestymistapoihin ja tiedeyhteisöihin.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Ronkainen, S., Pehkonen, L., Paavilainen, E., & Lindblom-Ylänne, S. (2011). Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) 
    TAI
  • Patel, R., & Davison, B. (2011). Forskningsmetodikens grunder: att planera, genomföra och rapportera en undersökning (4. uppl.). Studentlitteratur.

Suositeltava kirjallisuus:

  • Rinne, R., Kivirauma, J., & Lehtinen, E. (2015). Johdatus kasvatustieteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
  •  Siljander, P. (2014). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Vastapaino: Tampere. 
  • Opettajan ja nimikkotutkijoiden osoittama oheismateriaali tai mahdollinen eriytyvä materiaali / Annat material enligt forskarnas och föreläsarnas anvisningar

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät 

Ryhmätyöskentely auttaa opiskelijoita omaksumaan opintojakson keskeisiä teemoja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden tutkimuksellisen kiinnostuksen ja nimikkotutkijan mukaan rakentuvissa pienryhmissä päästään keskustelemaan erilaisista näkemyksistä. Opiskelijat harjaantuvat yhteiseen tiedonmuodostukseen. 

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko   

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5. Arviointimenetelmät ovat kiinteässä yhteydessä osaamistavoitteisiin ja opintojakson opetusmenetelmiin. Arviointi perustuu opintojakson aikana pienryhmissä laadittuihin  oppimistehtäviin, yhteisöllisesti kirjoitettuihin blogiteksteihin sekä tutkijatenttiin.

Bedömning enligt skalan 0–5. Bedömningen baserar sig på studentens deltagande i gruppövningar och genomförda gruppuppgifter samt individuella skriftliga arbeten. 

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-

 

Pedagoginen vuorovaikutus 5 op

Pedagogisk interaktion

Pedagogical Interaction


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK801


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille.
Opintojakso on osa kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian perusopintoja.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opintovuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään syyslukukaudella.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Kaisu Mälkki
Yliopistonlehtori Katriina Maaranen

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson ydinaines on kolmiosainen. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  1. tutustuu vuorovaikutukseen tutkimuskohteena ja oppii jäsentämään vuorovaikutusta ilmiönä
  2. harjaantuu toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saa tilaisuuden soveltaa vuorovaikutustutkimusta käytäntöön
  3. oppii analysoimaan ja kehittämään oppivien ryhmien ja yhteisöjen toimintaa sekä käsittelemään rakentavasti vuorovaikutuksen ongelmia

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee vuorovaikutuksen tutkimuksen käsitteitä ja kykenee hahmottamaan vuorovaikutuksen ilmiöitä
  • osaa hyödyntää vuorovaikutustutkimuksen teorioita ja käsitteitä vuorovaikutuksen ilmiöiden tarkasteluun
  • ymmärtää ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen osana koulu- ja työelämän moninaisia vuorovaikutusympäristöjä (esim. fyysiset, digitaaliset)
  • osaa kehittää itsetuntemustaan ja havainnoida omaa toimintaansa ryhmässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
  • osaa tunnistaa ja käsitteellistää opiskelijaryhmässä ilmeneviä vuorovaikutuksen ilmiöitä
  • osaa tunnistaa ja käsitteellistää opiskelijaryhmän ja ohjaajan välistä vuorovaikutusta
  • rohkaistuu osallistumaan ja toimimaan tasavertaisena ryhmän jäsenenä
  • ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja suuntaa toimintaansa vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisuun


10. Opintojakson toteutus

Opintojakso toteutetaan ryhmäopetuksena noin 20 hengen ryhmissä. Osa tunneista on ohjaajan vetämiä, ja osa tunneista ryhmän omatoimista työskentelyä (OTR). Ryhmäopetuksen lisäksi opiskelijaryhmä osallistuu herätteleville asiantuntijaluennoille.

Ryhmäopetuksessa painottuu teorian soveltaminen ja ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen käytännön harjoittelu. Keskeinen tavoite on hyödyntää opintojaksolla koettuja ja läpielettyjä todellistuneita vuorovaikutuksen ilmiöitä (opiskelijaryhmän sisällä, opiskelijaryhmän ja ohjaajan välillä), joita reflektoidaan kirjallisuuteen peilaten. Tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusvalmiuksia itsetuntemuksen syvenemisen kehyksessä.

Opintojakso painottuu ryhmäopetukseen siten, että se aloitetaan ryhmäopetuksella. Ryhmäytymisen ja OTR-työskentelyn käynnistämisen jälkeen ryhmät osallistuvat luennoille, joiden antia sovelletaan ja reflektoidaan jälleen ryhmissä.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojakson sisältö

  • tarkastellaan vuorovaikutusta tieteellisenä tutkimuskohteena. Tarkasteltavia ilmiötä esimerkiksi ryhmäprosessit, ryhmän dynamiikka, osallistava ja rakentava vuorovaikutus, vuorovaikutuksen haasteet, toimijuus, aloitteellisuus, tunne- ja vuorovaikutustaidot, valtasuhteet, vuorovaikutus verkossa
  • tarkastellaan oppimista mahdollistavaa avointa ja turvallista ryhmäkulttuuria.
  • sovelletaan vuorovaikutustutkimuksen tarjoamia käsitteellisiä välineitä oman toiminnan tarkasteluun osana oppivan ryhmän vuorovaikutusta
  • harjoitellaan ryhmäilmiöiden tunnistamista ja käsitteellistämistä sekä vuorovaikutuksen ongelmien rakentavaa käsittelyä
  • käsitellään itsetuntemusta ja oman toiminnan tiedostamista erilaisissa ryhmissä ja vuorovaikutustilanteissa.
  • pohditaan vuorovaikutuksen laadun ja ryhmätyöskentelyn arvioimisen kysymyksiä
  • harjaannutaan OTR-työskentelyyn ja sen kehittämiseen


14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus (2-4 teosta/artikkelia listasta)

  • Cantell, H. (2010). Ratkaiseva vuorovaikutus. Pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. PS-kustannus.
  • Cantell, H. (2011) Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Ratkaiseva vuorovaiktuus aikuisten kesken. PS-kustannus.
  • Hellström, M., Johnson, P., Leppilampi, A., & Sahlberg, P. (2016). Yhdessä oppiminen. Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet. Into-kustannus.
  • Lämsä, A-L. (toim.) (2013). Verkosto vahvaksi: Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Durlak, J.A., Weissberg, R.P., Dymnicki, A.B., Taylor, R.D., & Schellinger, K.B. (2011) The Impact of Enhancing Students’ Social and Emotional Learning: A Meta-Analysis of School-Based Universal Interventions. Child Development, 82(1), 405–432.
  • Rovio, E., Lintunen, T., & Salmi, O. (toim.) (2009). Ryhmäilmiöt liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja nro 163. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.
  • Johnson, D.W., & Johnson, F.P. (2009). Joining together: group theory and group skills. (10th ed.) Upper Saddle River, N.J.: Pearson Education
  • Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2008). Tutkiva oppiminen - järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.

Oheiskirjallisuutta

  • Elias, M. J., Zins, J. E., Weissberg, T. P., Frey, K. S., Greenberg, M. T., Haynes, N. M., & Shriver, T. P. (1997). Promoting social and emotional learning: Guidelines for educators. Alexandria, VA: Association for Supervision and Curriculum Development.
  • Gordon, T. (2006). Toimiva koulu. Helsinki: LK-kirjat. (valitaan 3-4 lukua yhdessä ohjaajan kanssa)
  • Goleman, D. (2007). Sosiaalinen äly. Helsinki: Otava. (valitaan 3-4 lukua yhdessä ohjaajan kanssa)
  • Talvio, M. (2014). How do teachers benefit from training on social interaction skills? Developing and utilising an instrument for the evaluation of teachers’ social and emotional learning. Doctoral dissertation, University of Helsinki. Available: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0188-4
  • Jauhiainen, R., & Eskola, M. (1994). Ryhmäilmiö. Porvoo: WSOY.
  • Repo-Kaarento, S. (2007). Innostu ryhmästä – Miten ohjata oppivaa yhteisö. Helsinki: Kansanvalistusseura.
  • Karlsson, L., & Riihelä, M. (2004). Ajattelu alkaa ihmetyksestä. Ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Helsinki: VAPK-kustannus. Saatavilla: http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Julkaisut/Ajattelu_alkaa.pdf
  • Ketola, K., Knuuttila, S., Mattila, A., & Vesala, K.M. (2002). Puuttuvat viestit. Nonkommunikaatio inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Helsinki: Gaudeamus.
  • Humphrey, N. (2013). Social and emotional learning: A critical appraisal. Washington DC: SAGE Publications Limited.
  • Jennings, P. A., & Greenberg, M. T. (2009). The prosocial classroom: Teacher social and emotional competence in relation to student and classroom outcomes. Review of Educational Research, 79(1), 491–525.
  • Leroy, N., Bressoux, P., Sarrazin, P., & Trouilloud, D. (2007). Impact of teachers' implicit theories and perceived pressures on the establishment of an autonomy supportive climate. European Journal of Psychology of Education - EJPE, 22(4), 529–545.
  • Eteläpelto, A., Littleton, K., Lahti, J., & Wirtanen, S. (2005). Students’ accounts of their participation in an intensive long-term learning community. International Journal of Educational Research, 43(3), 183–207.
  • Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu ryhmäopetuksena 20 hengen ryhmissä. Osa ryhmäopetustunneista on ohjaajan vetämiä, ja osa tunneista ryhmän omatoimista työskentelyä (OTR). Ryhmäopetuksen lisäksi opiskelijaryhmä osallistuu herätteleville asiantuntijaluennoille. Asiantuntijaluennot ovat teoriapitoisia, kun taas ryhmäopetuksessa painottuu teorian soveltaminen ja ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen käytännön harjoittelu ja koetun reflektointi. Opiskelijat pääsevät tarkastelemaan todellisia ryhmäilmiöitä joita omassa kotiryhmässä tapahtuu (roolit, ryhmäprosessin vaihe, ryhmädynamiikka, ryhmän normit, toimintatapojen muodostaminen, ohjaajan ja ryhmän välinen dynamiikka) ja saavat tilaisuuden pienryhmissä suunnitella ja toteuttaa oppimistilanteita opiskelijaryhmälleen.

Kurssin aikana hyödynnetään opetusteknologiaa monipuolisesti.


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvioinnissa painotetaan teorian soveltamista, omakohtaista reflektointia ja sitoutumista toimimaan kohti yhteisiä tavoitteita osana ryhmää.


17. Opetuskieli

suomi

 

 

 

Kasvatuksen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja filosofiset perusteet 5 op

Pedagogikens sociala, kulturella och filosofiska grunder

Social, Cultural and Philosophical Foundations of Education

2. Opintojakson tunniste (koodi)

PED001

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Suoritus opintopolun mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Järjestetään kerran kevät- ja syyslukukaudella suomeksi ja lisäksi kerran englanniksi ja kerran ruotsiksi.

I ja III periodit.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Heini Paavola

Yliopistonlehtori Jari Salminen

Yliopistonlehtori Eeva-Leena Onnismaa

På svenska: Universitetslektor Jan-Erik Mansikka

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa analysoida kasvatusinstituutioiden historiallista rakentuneisuutta sekä monitahoista ja arvosidonnaista yhteiskuntasidosta,
  • tunnistaa kasvatuksen koulutuspoliittisia tekijöitä ja osaa jäsentää niiden keskinäisiä suhteita,
  • perehtyy kasvatusfilosofian peruskäsitteistöön ja osaa soveltaa sitä kasvatuksen ilmiöihin,
  • ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden ilmenemismuotoja suomalaisessa yhteiskunnassa,
  • kykenee problematisoimaan kasvatuksessa ilmenevää diskriminaatiota, epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuuksia,
  • ymmärtää kasvu- ja koulutusympäristön ja sen toimijoiden vaikutuksen oppijan identiteetin rakentumisessa.

10. Opintojakson toteutus

Luentokurssi ja siihen liittyvä kirjatentti sekä ryhmäopetus. Luentokurssi on mahdollista korvata kirjatentillä.

Studieavsnittet genomförs i form av föreläsningar, grupparbeten och individuella arbeten.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksolla

  • käsitellään suomalaisen kasvatus- ja sivistyshistorian pääpiirteet ja koulutuspolitiikan viimeaikaiset keskeiset muutokset,
  • tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kasvatusinstituutioiden toimintaan, muutokseen ja jatkuvuuteen,
  • perehdytään kasvatusfilosofian perusteisiin,
  • pohditaan arvojen ja asenteiden syntymistä ja sitä, miten itse kunkin kulttuuritausta vaikuttaa omassa ajattelussa ja toiminnassa,
  • perehdytään kriittisen monikulttuurisuuskasvatuksen perusperiaatteisiin ja pohditaan niiden yhteyttä kasvatuksen käytänteisiin,
  • tarkastellaan kasvatuksen sosiaalisia ja (inter-)kulttuurisia näkökulmia uudistavista ja postmoderneista lähestymistavoista käsin.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Kirjallisuus osoitetaan seuraavasta luettelosta:

  • Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. (2006). (toim.) Suomalainen vieraskirja. Tampere: Vastapaino, 41–227.
  • Antikainen, A., Rinne, R., & Koski, L. (2006). Kasvatussosiologia (2. painos tai 3. painos). Helsinki: WSOY oppimateriaalit.
  • Dervin, F. (2016). Interculturality in Education: A Theoretical and Methodological Toolbox. London: Macmillan Publishers Ltd, 7–55.
  • Puolimatka, T. (1996). Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä, 13–85; 153–175; 186–214; 233–282.
  • Salminen, J. (2012). Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos.
  • Ryhmissä käsiteltävät kaksi artikkelia (laajuus n. 10 sivua/artikkeli) Artikkelit ovat referee-artikkeleita. Artikkelit ja niihin liittyvät kommentaariohjeet ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Englanninkielinen kirjallisuus:

  • Bailey, R., McCarthy, C., Carr, D. & Barrow, R. (2010). (Eds.) The SAGE Handbook of Philosophy of Education. London, UK: Sage Publications. Available through the University library.
  • Cuban, L. & Tyack, D. (1995). Tinkering toward utopia. A century of public school reform. London, UK: Harvard University Press.
  • Sahlberg, P. (2011). Finnish Lessons. What can the world learn from educational change in Finland. New York, NY: Teachers College Press.
  • In addition, three articles from contemporary journals for the group teaching sessions chosen by the lecturer.

Svenskspråkiga studieavsnittets litteratur:

Obligatorisk litteratur

  • Dervin, F. (2016). Interculturality in Education: A Theoretical and Methodological Toolbox. London: Macmillan Publishers Ltd, 7–55.
  • Madsen, B. (2006). Socialpedagogik : Integration och inklusion i det moderna samhället. Lund: Studentlitteratur.
  • Sahlberg, Pasi. 2012. Lärdomar från den finska skolan. Lund: Studentlitteratur.
  • Stensmo, C. (2007). Pedagogisk filosofi. Lund: Studentlitteratur
  • I kurslitteraturen ingår därtill 2-5 artiklar eller bokkapitel enligt föreläsarens anvisningar.

Rekommenderad litteratur

  • Salminen, J. (2012). Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Vierailut, opiskelijan kirjoittamat kommentaarit ja niistä saatava palaute.

16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kokonaisarvosana muodostuu viisiportaisella asteikolla tenttiarvosanan perusteella.

Ryhmäosuus arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Bedömning enligt skalan 0-5. Bedömningen baserar sig på genomförda och godkända uppgifter samt studentens deltagande i grupparbeten.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-

Oppimisen psykologia 5 op

Lärande och utveckling

Psychology of Learning and Development 

2. Opintojakson tunniste (koodi)

PED002

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Suoritus opintopolun mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään opintosuuntien opintopolkujen mukaisesti. 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Nina Sajaniemi

På svenska: Universitetslektor Monica Londén

 9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan

opiskelijalla

  • on perustiedot oppimiseen liittyvistä ilmiöistä ja prosesseista.
  • on perustiedot kehityksestä biologisena, psykologisena ja kulttuurisesti muovautuvana prosessina.
  • on perustiedot vuorovaikutuksen, oppimisen ja käyttäytymisen suhteesta.

opiskelija

  • osaa toimia tavoitteellisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.
  • osaa reflektoida ja kehittää omaa toimintaansa oppimis- ja kehityspsykologisen tiedon avulla.
  • osaa soveltaa teknologiaa yhteisöllisessä tiedonluomisessa.

10. Opintojakson toteutus

Aktivoiva luentokurssi, johon integroidaan ryhmäharjoituksia sekä verkko-oppimista.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksolla käsitellään

  • oppimista kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen näkökulmasta,
  • oppimisen ja kehityksen kokonaisvaltaisuutta ja merkitystä kasvatuksen ja koulutuksen viitekehyksessä,
  • aivojen kehitystä ja muovautuvuutta sekä niiden riippuvuutta sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä,
  • kehitys- ja oppimisprosesseja toisiinsa läheisesti kietoutuvina tapahtumina,
  • vuorovaikutuksen dynamiikkaa sekä tieteellisesti että omaa toimintaa reflektoiden,
  • opettajan omaa toimintaa ja kehittymistä merkittävänä osana pedagogista vuorovaikutusta,
  • oivaltavaa oppimista ja motivaation rakentumista aktivoivien ja tutkivien työtapojen avulla.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Suomenkielisen kurssin kirjallisuus:

    • Lonka, K. (2015). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.
    • Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., & Mäkelä, J. (2015). Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus.
    • Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. (2016). Kasvatuspsykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus (Soveltuvin osin)
    • Luentomateriaali ja ajankohtaiset verkkomateriaalit kokonaisuudessaan.

 

Svenskspråkiga studieavsnittets litteratur:

Obligatorisk litteratur

  • Woolfolk, A. & Karlberg, M. (2015). Pedagogisk Psykologi. Pearson Education Limited, ISBN: 9780273761891
  • Tetzchner v., S. (2005).  Utvecklingspsykologi: barn och ungdomsåren. Lund: Studentlitteratur. ISBN 91-44-02800-8 (utvalda delar)

ELLER

  • Nolen-Hoeksema, S., Fredrickson, B. L., Loftus, G. R. & Wagenaar, W. A. (2014). Atkinson & Hilgard’s Introduction to Psychology (16th edition). Hampshire: Wadsworth Cengage Learning. (utvalda delar)

OCH

  • 2–5 artiklar och annat material enligt föreläsarens anvisningar.

Rekommenderad litteratur

  • Lonka, K. (2015). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Case-perustaiset osaamistehtävät, vuorovaikutteinen keskustelu, vertaispalaute, ennakkotehtävät, modernin digitaalisen teknologian käyttö. Ryhmätyötaitojen kehittämiseen harjaantuminen osana OTR-toimintaa.

16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu aktivoivien tehtävien sekä tapauspohjaisen verkkotentin arvosanan perusteella arviointiasteikolla 0-5. Arvioinnissa painotetaan kurssin tietojen soveltamista ja käsitteellistämistä. Opiskelijan tulee käyttää kurssin tietoja hyväkseen, kun hän ratkaisee tentissä esitettyjä haasteita ja kysymyksiä. Hän pohtii myös kurssilla oppimiaan tärkeimpiä asioita kurssitehtävien pohjalta. Arvioinnissa palkitaan opiskelijan omien oivalluksien syntymisestä.

Bedömning enligt skalan 0–5. Bedömningen baserar sig på studentens godkända uppgifter under studieavsnittet och deltagande i grupparbeten.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-

 

Kasvatuspsykologian erikoiskurssi I

Pedagogisk psykologi I
Educational Psychology I

2. Opintojakson tunniste (koodi)

 

EDUK851


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille, joiden pääaine on kasvatuspsykologia.
Opintojakso kuuluu kasvatuspsykologian perusopintoihin ja sisältyy opettajan pedagogisiin opintoihin.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opintovuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään siten, että se alkaa syyslukukaudella II periodissa ja jatkuu kevätlukukaudella III periodissa.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Kaisu Mälkki
Yliopistonlehtori Anna Rainio

 9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa havainnoida oppimisympäristöjä lapsen näkökulmasta
  • ymmärtää lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tekijöitä koulukontekstissa
  • ymmärtää oppimista teoreettisena ilmiönä
  • ymmärtää oppimiseen ja opetukseen vaikuttavia psykologisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
  • osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tutkivaa oppimisprosessia yhteisöllisesti
  • osaa havainnoida oppivan ryhmän vuorovaikutusta ja reflektoida omaa toimintaansa osana sitä.

 


10. Opintojakson toteutus

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan tutkivalla otteella ryhmävetoisia projekteja. Tarkemmat suoritustavat päätetään kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa osaamistavoitteiden mukaisesti. Kurssin aikana hyödynnetään opetusteknologiaa monipuolisesti. Ryhmäopetus kokonaisuudessaan on läsnäoloa vaativaa.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Ennen tämän opintojakson suorittamista on suositeltavaa, että opiskelija on suorittanut kurssin Oppimisen psykologia.

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot



13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa

  • syvennetään Oppimisen psykologia -kurssilla opittua tietoa oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä
  • perehdytään oppimisen teorioihin
  • havainnoidaan oppimisympäristöä lapsen näkökulmasta
  • harjaannutaan tarkastelemaan kriittisesti oppimiseen ja opetukseen vaikuttavia psykologisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
  • harjaannutaan muodostamaan tutkimusongelmia yhteisöllisesti
  • tutkitaan ja kehitetään oppivan ryhmän vuorovaikutusta ja harjaannutaan oman toiminnan reflektointiin osana sitä

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus

  • Rogoff, B. (2003). Cultural nature of human development. (Luvut 1, 2, 7 ja 8). Oxford; New York: Oxford University Press.
  • Hakkarainen, Lonka, Lipponen (2008). Tutkiva oppiminen - järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.
  • Karlsson, L. (2005). Lapset tiedon ja kulttuurin tuottajina. Teoksessa S. Hänninen, J. Karjalainen, & T. Lahti, T. (toim.) Toinen tieto (s. 173–194). Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
  • Hohti, R., & Karlsson, L. (2012). Kevätjuhlat–koululaisena toimimisen tilat ja rajat. Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä, 128.

Oheiskirjallisuutta

  • Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K., & Kansanen, P. (2016). Opettajan didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Rainio, A. P. (2010). Lionhearts of the Playworld. An ethnographic case study of the development of agency in play pedagogy. Studies in Educational Sciences 233. Helsinki: University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences.
  • Salmivalli, C. (2005). Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Korhonen, M. (2014). Herää koulu! Helsinki: Into-kustannus.
  • Säljö, R. (2004). Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. (Luvut 1-6). Helsinki: WSOY.
  • Simola, H. (2016). Koulutusihmeen paradoksit. Esseitä suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Vastapaino.

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kurssin ohjaaja muodostaa arviointitavat ja -perusteet yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa. Arviointikriteereissä painotetaan ymmärtämistä, soveltamista ja käsitteellistämistä. Arviointiasteikko on 0-5.

17. Opetuskieli

suomi

 

Kasvatuspsykologian aineopinnot 40 op


Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologia sijoittuu kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon.

 

Kasvatuspsykologian pääaineopinnot tähtäävät siihen, että opiskelijat kehittyvät koulutuksensa aikana aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdossa painotetaan yhteisöllistä pienryhmäopiskelua, jossa kasvetaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja koulutodellisuuden toimintaa kehittäviksi asiantuntijoiksi. Opiskelijaryhmässä tarkastellaan koulutusta ja kasvatusta kriittisesti, kehitetään uusia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään uusimpia oppimisen apuvälineitä.

 

2. Opintokokonaisuuden tunniste (koodi)

EDUK860


3. Opintokokonaisuuden pakollisuus/valinnaisuus

Opintokokonaisuus on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.


4. Opintokokonaisuuden taso

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintokokonaisuuden suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintokokonaisuus suoritetaan luokanopettajan opintosuunnan toisena ja kolmantena opiskeluvuotena.


6. Opintokokonaisuuden järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintokokonaisuuden opintoja järjestetään kaikissa periodeissa. Osa opintojaksoista järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella.


7. Opintokokonaisuuden laajuus opintopisteinä

40 op


8. Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Kaisu Mälkki (varalla yliopistonlehtori Riikka Hohti)


9. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet

Kasvatustieteiden kandiohjelman kasvatustieteellisten aineopintojen yhteiset osaamistavoitteet:

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvät aineopinnot suoritettuaan opiskelija on syventänyt ja täydentänyt tietojaan ja taitojaan

  • ihmisen kehityksestä, oppimisesta ja vuorovaikutuksesta
  • opetuksesta ja ohjaamisesta
  • koulutuspolitiikasta, koulutusjärjestelmistä sekä kasvatuksen ja koulutuksen kulttuureista
  • työelämästä sekä organisaatioiden kehittämisestä ja johtamisesta
  • kasvatuspsykologisesta tutkimuksesta 
     


10. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Kasvatuspsykologian perusopinnot


11. Opintokokonaisuuden sisältö

Oppimisvaikeudet ja niiden ylittäminen 5 op

Kasvatuspsykologian erikoiskurssi II 5 op

Monialainen harjoittelu 10 op

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op

Kandidaatin tutkielma ja seminaari 10 op


13. Opintokokonaisuuden arvosanan muodostuminen

Opintokokonaisuuden kokonaisarvosana muodostuu opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona.


14. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

 

 

Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki 5 op

Stöd för lärande

Support for Learning and Well-being

 (Kirjallisuusmuutos hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 11.12.2018)

2. Opintojakson tunniste (koodi)

PED004

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Suoritus opintopolun mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään opintosuuntien opintopolkujen mukaisesti periodeissa III ja IV.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Tutkijatohtori Juho Honkasilta

Ruotsinkielisestä opintojaksosta vastaa yliopistonlehtori Minna Törmänen

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot

  • oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen käytänteistä,
  • oppimisvaikeuksista ja käyttäytymisen häiriöistä, niiden tunnistamisesta ja pedagogisista ratkaisuista varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen,
  • toimia tavoitteellisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa, joissa on erilaisia oppijoita,
  • toimia kiusaamisen ja syrjäyttävän toiminnan ehkäisemiksi,
  • toimia monialaisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa.

10. Opintojakson toteutus

Aktivoivat luennot ja vuorovaikutteiset keskustelut sekä vertaisarvioidut ennakkotehtävät.

Ruotsinkielinen toteutus: föreläsningar, gruppövningar, studiebesök, muntliga och skriftliga arbeten eller andra uppgifter.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksolla käsitellään

  • oppimisen ja hyvinvoinnin moninaisuuteen liittyviä teemoja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja aikuisopetuksen konteksteissa (mm. kehitykselliset häiriöt, lukivaikeudet, matemaattiset oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen häiriöt),
  • oppimisen ja koulunkäynnin tuen merkitystä ja mahdollisuuksia eri ikävaiheissa,
  • motivaation, vuorovaikutuksen ja emootioiden merkitystä oppimisessa ja hyvinvoinnissa,
  • ympäristön ja toimintakulttuurien muokkaamisen mahdollisuuksia.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

  •  Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami, A. & Vainikainen M-P. (2016). Ajattelun taidot ja oppiminen. PS-Kustannus.
  •  Ahtola, A. (toim.) 2016. Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. PS-kustannus, e-kirja.
  •  Salmivalli, C. (2016). Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. TAI Repo, L. 2015. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PS-kustannus
  •  Salmela-Aro K. & Aunola, K. (2018). Motivaatio ja oppiminen. PS-kustannus e-kirja
  •  Artikkelikokelma, NMI-Bulletin ym. lehdistä

Ruotsinkielinen toteutus:

  • Barow, T. (2013). Mångfald och differentiering. Inkludering i praktisk tillämpning. Lund: Studentlitteratur.
  • Sandström, M.,  Stier, J & Nilsson, L (2014). Inkludering – möjligheter och utmaningar. Lund: Studentlitteratur.
  • Jahnukainen, M. (2012). (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino (utom s. 299–332) 404 s.
  • Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen H. & Vehmas S. (2009). Erityispedagogiikan perusteet. WSOY. 221 s.
  • Artiklar och material enligt föreläsarens anvisningar.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Aktivoivat luennot ja vuorovaikutteiset keskustelut sekä vertaisarvioidut ennakkotehtävät.

16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Tapauspohjainen verkkotentti, arviointi asteikolla 0–5.

Bedömning enligt skalan 0–5. Bedömningen baserar sig på aktivt deltagande, de skriftliga arbeten och utförda kursuppgifter.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsinkielisille opintosuunnille ruotsi

18. Lisätiedot

-

 

Kasvatuspsykologian erikoiskurssi II

Pedagogisk psykologi II
Educational Psychology II

2. Opintojakson tunniste (koodi)

 EDUK861

3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille, joiden pääaine on kasvatuspsykologia.
Opintojakso kuuluu kasvatuspsykologian aineopintoihin ja sisältyy opettajan pedagogisiin opintoihin.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakso on jatkoa Kasvatuspsykologian erikoiskurssi 1 –kurssille ja suositellaan suoritettavaksi sen jälkeen.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op


8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Kaisu Mälkki

Yliopistonlehtori Anna Rainio


9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa jäsentää kasvatuspsykologisen tutkimuksen käsitteitä ja tutkimuskohteita historiallisesti ja eri viitekehysten kautta kriittisesti
  • osaa hyödyntää kasvatuspsykologisia teorioita ja käsitteitä kasvatuksen ja oppimisen tarkasteluun
  • osaa analysoida koulun käytäntöjä ja luokkahuoneen vuorovaikutuksen haasteita kriittisesti
  • osaa soveltaa kasvatuspsykologisia teorioita ja käsitteitä opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  • ymmärtää opettajan roolin erilaisissa vuorovaikutussuhteissa ja hahmottaa opettajan työtodellisuuden valtasuhteita
  • pystyy kehittämään omaa opettajuuttaan ja ammatillista identiteettiään kohti aktiivista toimijuutta

 

10. Opintojakson toteutus

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan tutkivalla otteella ryhmävetoisia projekteja. Tarkemmat suoritustavat päätetään kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa osaamistavoitteiden mukaisesti. Kurssin aikana hyödynnetään opetusteknologiaa monipuolisesti. Ryhmäopetus kokonaisuudessaan on läsnäoloa vaativaa.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

EDUK851 Kasvatuspsykologian erikoiskurssi 1

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

EDUK018 Miten suunnitella ja toteuttaa ilmiöitä

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa

  • jäsennetään kasvatuspsykologisen tutkimuksen käsitteitä ja tutkimuskohteita historiallisesti ja eri viitekehysten kautta.
  • syvennytään käsitteellisesti opettajan vaihtuviin rooleihin erilaisissa oppimisympäristöissä, erityisesti tutkivan oppimisen ja ilmiölähtöisten oppimisprosessien ohjaamisessa.
  • perehdytään opettajan työnkuvaan vuorovaikutuksen, ryhmädynamiikan ja valtasuhteiden näkökulmasta
  • perehdytään arviointiin oppimisprosessin eri vaiheissa

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus

  • Bruner, J. (1996). The culture of education. Cambridge (Mass): Harvard University Press.
  • Vygotsky, L. (1978). Mind in society: the development of higher psychological processes. (Introduction ja luku 6). Cambridge (Mass): Harvard University Press.
  • Mälkki, K. (2010). Building on Mezirow’s Theory of Transformative Learning: Theorizing the Challenges to Reflection. Journal of Transformative Education 8(1), 42-62.
  • Rainio, A. P. (2008) From resistance to involvement: Examining agency and control in a playworld activity. Mind, Culture, and Activity, 15(2), 115-140. tai Rainio, A. P. (2009). Horses, girls and agency: Gender in play pedagogy. Outlines – Critical Practice Studies, 1, 27-44.
  • Rodgers, Carol R. & Raider‐Roth, Miriam B. (2006) Presence in teaching, Teachers and Teaching, 12:3, 265-287

Oheiskirjallisuus:

  • Aspinwall, L.G., & Staudinger, U.M. (toim.) (2006). Ihmisen vahvuuksien psykologia. Helsinki: Edita.
  • Bereiter, C. (2002). Education and mind in the knowledge age. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates.
  • Bransford, J.D. ym. (toim.) (2004). Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Helsinki: WSOY.
  • Cantell, H. (2011). Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat. Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Daniels, H., Cole, M., & Wertsch, J.V. (2007). The Cambridge companion to Vygotsky. (soveltuvin osin.) Cambridge: Cambridge University Press.
  • Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia (6), 384–401.
  • Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R., & Lonka, K. (2005). Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY.
  • Keltikangas-Järvinen, L. (2010). Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Helsinki: WSOY.
  • Kumpulainen, K. (2002). Yhteistoiminnallinen oppiminen vertaisryhmässä: Tutkimuskatsaus. Kasvatus, 33 (3), 252–265.
  • Lave, J., & Wenger. E. (1991). Situated learning: Legitimate peripheral participation. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Ryan, R.M., & Deci, E.L. (2000). Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development and Well-Being. American Psychologist, 55, 68−78.
  • Salmela-Aro, K., & Nurmi, J-E. (toim.) (2002). Mikä meitä liikuttaa: modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2003). Knowledge Building. In J. W. Guthrie (Ed.) Encyclopedia of Education. (2nd ed.) (pp. 1370-1373). New York, NY: Macmillan Reference.
  • Vygotsky, L. (1982). Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin + Göös.
  • Wenger, W. (1998). Communities of practice: Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press.

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kurssin ohjaaja muodostaa arviointitavat ja -perusteet yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa. Arviointikriteereissä painotetaan ymmärtämistä, soveltamista ja käsitteellistämistä. Arviointiasteikko on 0-5.


17. Opetuskieli

suomi

 

Monialainen harjoittelu 10 op

Biämnes praktikum
Minor Subject Practicum


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK812


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille.

Opintojakso on osa kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian aineopintoja ja se sisältyy opettajan pedagogisiin opintoihin.

 


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakso suoritetaan kolmantena opintovuonna.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään jokaisessa periodissa

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

10 op


8. Opintojaksosta vastaava opettaja

 Harjoittelun vastuuhenkilö lukuvuonna 2017-2018 yliopistonlehtori Seija Kairavuori ja lukuvuonna 2018-2019 yliopistonlehtori Katriina Maaranen. Varavastuuhenkilö yliopistonlehtori Heini Paavola.

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää oppilaan näkökulmaa ja luokan vuorovaikutusta sekä tuntee käytännön koulutyötä.
  • osaa asettaa opetuskokonaisuudelle tavoitteita, toteuttaa niitä erilaisia opetusmenetelmiä hyödyntäen (ml. draama) ja arvioida niitä sekä ymmärtää, mitä tietoja ja taitoja opetettava kokonaisuus edellyttää
  • ymmärtää eri tiedonalojen lähtökohtia tehdessään oppiainekohtaisia didaktisia ratkaisuja.
  • osaa käyttää erilaisia oppimisympäristöjä ja osaa toteuttaa kasvatus- ja opetustyössään monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
  • ymmärtää tiedonalalähtöisen eheyttämisen tai ilmiölähtöisen oppimisen perusteita ja osaa soveltaa niitä opetuksessa yhteistyötä tehden.
  • tunnistaa ohjatusti erilaisia oppijoita ja tuntee erilaisia tuen muotoja.
  • osaa toimia yhteisopettajana ja tehdä yhteistyötä käytännön koulutyössä.

 

10. Opintojakson toteutus

Opintojakso toteutetaan Viikin normaalikoulussa vuosittain tarkistettavan harjoittelusuunnitelman mukaisesti.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

  • Draama opettaja-oppilas –vuorovaikutuksen tukena tai vastaavat opinnot
  • Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

  • Rakennetaan toiminta luokassa tieteenalan opinnoissa saavutetun luokan- ja oppilaantuntemuksen pohjalle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lapsen toimintaan yhteisön jäsenenä ja kokonaisvaltaisena oppijana.
  • Harjoitellaan opettamista sekä itsenäisesti että yhteistyötä tehden käyttäen monipuolisia työtapoja ja havainnollistamisvälineitä.
  • Pohditaan sekä omaa opettajuutta että opetusta suhteessa opetussuunnitelmaan, eri tiedonalojen lähtökohtiin, monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin ja omiin harjoittelutavoitteisiin.
  • Kasvatustieteen opiskelijoilla on mahdollisuus eheyttää opetusta tiedonalalähtöisesti tai ilmiölähtöisesti.
  • Kasvatuspsykologian opiskelijoilla on mahdollisuus toteuttaa oppiaineita yhdistävä ilmiölähtöinen kokonaisuus.


14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Koulun opetussuunnitelman yleinen osa ja harjoiteltavien oppiaineiden osuudet
  • Syrjäläinen, E., Jyrhämä, R., & Haverinen, L. (2004).  Praktikumikäsikirja. Luku I (Opettajaksi kasvaminen). Studia Pædagogica 33. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/
  • ohjattuun opetuksen seuraamiseen liitetyt artikkelit

Oheiskirjallisuus:

  • Gordon. T. (2006). Toimiva koulu. Helsinki: LK-kirjat.
  • Toivanen, T. (2015). Lentoon! Draama ja teatteri koulussa. Helsinki: Sanoma Pro Oppimateriaalit. 2. uudistettu painos.
  • Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R., & Lonka, K. (2005). Tutkiva oppiminen käytännössä: Matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY.
  • Cantell, H. (toim.)(2015). Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus.


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Opetusharjoitteluun sisältyy kirjallinen harjoitteluraportti.


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty – täydennettävä – hylätty. Harjoittelua on täydennettävä, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu tai harjoittelujaksoon kuuluvat tehtävät on tehty puutteellisesti.


17. Opetuskieli

suomi

 

 

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät I 5 op

Kvantitativa forskningsmetoder I

 Quantitative Research Methods I

2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK003

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen kasvatustieteiden kandiohjelman opiskelijoille.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Suoritus opintopolun mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintopolun mukaisesti.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Apulaisprofessori Risto Hotulainen

Yliopistonlehtori Reijo Byman

På svenska: Universitetslektor Nina Santavirta

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää tilastollisen päätöksenteon perusteita. Hän osaa suunnitella kvantitatiivisen tutkimuksen ja tuntee aineiston hankinnan keskeiset kysymykset. Hän osaa kuvata ja analysoida aineistoa tilastollisin menetelmin sekä raportoida tulokset.

10. Opintojakson toteutus

Luennot, omatoiminen työskentely, harjoituksiin osallistuminen.

Opintojakson toteutus voi vaihdella.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Kasvatustieteen perusopinnot sekä Kohti tutkivaa työtapaa -opintojakso.

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksolla opiskelija perehtyy määrällisen tutkimuksen tekoon ja raportointiin. Hän perehtyy keskeisiin tilastollisiin analyysimenetelmiin ja tilastolliseen päättelyyn.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus


Uusintakuulustelun kirjallisuus

 

Svenskspråkiga studieavsnittets litteratur:

Obligatorisk litteratur

  • Borg, E. & Westerlund, J. (2012). Statistik för beteendevetare (tredje upplagan). Malmö: Liber Förlag
  • Field, A. (2009). Discovering statistics Using SPSS. 3. painos. Dubai: Oriental press, 31–130.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointi muodostuu luentoihin ja harjoitustehtäviin perustuvasta lopputyöstä tai tentistä asteikolla 0–5. Suoritustavasta päättää kurssin opettaja.

Bedömning enligt skalan 0-5. Bedömningen baserar sig på studenten genomföra och godkända uppgifter samt deltagande i gruppövningar.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät I 5 op

Kvalitativa forskningsmetoder I

Qualitative Research Methods I

2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK002

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen kaikille kasvatustieteiden kandiohjelman opiskelijoille.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Suoritus opintopolun mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintopolun mukaisesti.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Jaana Pesonen

Professori Mirjam Kalland (ruotsinkielinen toteutus)

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tarkastella laadullisen tutkimuksen lähtökohtia ja lähestymistapoja reflektiivisyyttä painottaen. Opiskelija perehtyy laadullisen tutkimuksen keskeisiin teemoihin ja tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja harjoittelee laadullisen tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta eli aineiston tuottamista, analyysiä ja tulkintaa sekä arviointia eli mitä tulikaan tehdyksi. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee laadullisia lähestymistapoja ja osaa soveltaa niitä sekä pohtia mitä merkityksiä tutkimuksella on ja voisi olla. 

10. Opintojakson toteutus

Luennot, harjoitusryhmät ja tutkimusryhmät. 

 Opintojakson tarkoitus on innostaa opiskelijoita laadullisen tutkimuksen soveltamiseen. Opintojaksolla perehdytään laadullisen tutkimuksen keskeisiin teemoihin kuten tietoon ja tiedon muodostukseen, aineistoon ja analyysiin, kirjoittamiseen, etiikkaan, poliittisuuteen ja yhteiskunnallisuuteen. 

Harjoitusryhmissä harjoitellaan tutkimusryhmässä toimimista. Tutkimusryhmässä keskustellaan, kirjoitetaan, luetaan ja viedään pienimuotoinen tutkimusprosessi läpi.  

Opintojakson toteutus voi vaihdella.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Suositeltavat opinnot: kasvatustieteen perusopinnot ja Kohti tutkivaa työtapaa -opintojakso.

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee laadullisia lähestymistapoja ja niitä yhdistäviä keskeisiä teemoja ja osaa soveltaa niitä sekä pohtia mitä merkityksiä tutkimuksella on ja voisi olla.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus 

Pakollinen kirjallisuus: 

  • Denzin N.K. & Lincoln Y.S. (2011). The SAGE Handbook of Qualitative Research. (Sage Handbooks) 4th Edition, Sage Publications.

Suositeltava kirjallisuus:

  •  Opintojaksosta vastaavat opettajat osoittavat suositeltavan lisäkirjallisuuden.


Svenskspråkiga studieavsnittets litteratur

Obligatorisk litteratur:

  • Fejes, A. & Thornberg, R. (2015). Handbok i kvalitativ analys (andra upplagan). Stockholm: Liber.
  • Kvale, S & Brinkmann, S (2014). Den kvalitativa forskningsintervjun. Lund: Studentlitteratur.

Rekommenderad litteratur:

  • Ahrne, G. & Svensson, P. (2011). Handbok i kvalitativa metoder. Stockholm: Liber.
  • Johansson, B. & Karlsson, M. A. (red.). (2013). Att involvera barn i forskning och utveckling. Lund: Studentlitteratur.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Luennot, kirjoittaminen, lukeminen ja ryhmäkeskustelut, tutkimusryhmässä työskentely.

Suoritus kulminoituu reflektiiviseen tutkimuspäiväkirjaan, jossa on kaksi osiota, luentoja koskeva tieteellinen essee sekä tutkimusryhmässä laadittu tutkimusprosessin tarkastelu. 


På svenska: Studieavsnittet ordnas i form av föreläsningar. Individuella och/eller grupparbeten stöder studentens lärande.

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja kirjalliseen loppuraporttiin asteikolla 0–5.

Bedömning enligt skalan 0-5. Bedömningen baserar sig på studentens genomförda och godkända skriftliga arbeten och deltagande i grupparbeten.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-

Kandidaatintutkielma (6 op) ja seminaari (4 op)

Kandidatavhandling och seminarium

Bachelor´s Thesis

2. Opintojakson tunniste (koodi)

Opintosuuntakohtaiset koodit.

3. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen kaikille kasvatustieteiden kandiohjelman opiskelijoille.

4. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/-vaihe

Opintosuuntien opintopolkujen mukaisesti.

6. Opintojakson järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään sekä syyslukukaudella periodeissa I–II että kevätlukukaudella periodeissa III–IV.

Lastentarhaopettajan opintosuunnassa opintojakso järjestetään pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden  I ja III periodeissa, sekä tutkintoaan nopeuttaville toisen vuoden III ja kolmannen vuoden I periodissa.

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

Kandidaatintutkielma 6 op, seminaari 4 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Janne Varjo ja Elina Kontu

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suorittanut opiskelija osaa

  • asettaa tieteenalansa tutkimustehtävän,
  • jäsentää tutkimuskohdetta käsitteellisesti,
  • kasvatustieteellisen tutkimusaineiston hankinnan yleiset periaatteet,
  • tehdä tutkimusmenetelmällisiä valintoja perustellusti ja kriittisesti erityisesti omaa tutkielmaansa varten,
  • analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa,
  • laatia kirjallisen tutkimusraportin,
  • hallita tutkimusprosessia,
  • arvioida kasvatustieteellisiä tutkimuksia,
  • antaa rakentavaa suullista ja kirjallista palautetta muiden opiskelijoiden kanditutkielmista,
  • toimia hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden mukaisesti.

10. Opintojakson toteutus

  • opintojaksoon sisältyy pakollista opiskelijan läsnäoloa edellyttävää lähiopetusta, ohjausta, opiskelijan itsenäistä työskentelyä sekä opiskelijoiden vertaistyöskentelyä
  • opiskelija laatii kandidaatintutkielman kasvatustieteellisestä tutkimustehtävästä ja saa tutkielman tekemiseen ohjausta kandiseminaarin opettajalta, mahdolliselta tutkijaohjaajalta sekä seminaariryhmän opiskelijoilta
  • kandidaatintutkielma on yksilötyö
  • kandidaatintutkielma voi olla empiirinen tutkimus tai systemaattisesti toteutettu kirjallisuuskatsaus
  • opiskelija keskustelee tiedeyhteisössä omasta sekä toisten opiskelijoiden tutkielmista tutkimusprosessin eri vaiheissa.

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Kohti tutkivaa työtapaa täytyy olla suoritettuna seminaaria aloittaessa.
Akateemiset tekstitaidot, Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät I ja Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät I täytyvät olla suoritettuina tai meneillään seminaaria aloittaessa.

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opiskelija tekee kandidaatin tutkielman ja osallistuu aktiivisesti seminaarityöskentelyyn.

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Opiskelija hakee itse lähdemateriaalin aiheeseen liittyvästä uusimmasta tutkimuksesta

  • Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje (2012). Helsinki: TENK.http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
  • Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S., & Mäntynen, A. (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY.

Svenskspråkiga studieavsnittets litteratur:

Obligatorisk litteratur

  • Strömqvist, S. (1999 eller nyare upplaga). Uppsatshandboken. Råd och regler för utformningen av examensarbeten och vetenskapliga uppsatser. Hallgren & Fallgren.
  • Bell, J. (2006). Introduktion till forskningsmetodik. Lund: Studentlitteratur.

Rekommenderad litteratur:

  • Christensen, P., & Allison, J. (Red.). (2008). Research with children: Perspectives and practices (2a uppl.). New York: Routledge. Los Angeles: Sage. 
  • Greig, A., Taylor, J., & MacKay, T. (2013). Doing research with children: A practical guide (3e uppl.). Los Angeles: Sage. 
  • Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Seminaarityöskentely, tiedonhankinnan kurssit.

16. Arviointimenetelmät ja -kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5. Seminaarin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja annettujen tehtävien hyväksyttävää suorittamista.

Kandidaatintutkielman arvioinnissa käytetään tiedekunnan arviointilomaketta (https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY305856). Lomakkeessa on seitsemän arvioinnin kohteena olevaa asiaa osaamistavoitteiden suunnassa, jotka huomioidaan tutkielman arvosanaa määriteltäessä. Lopullinen arvosana ei välttämättä ole osien keskiarvo. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa aiheen vaikeusaste. Jos jokin osista arvioidaan arvosanalla 0, työ ei ole valmis tarkastukseen jätettäväksi.

17. Opetuskieli

suomi, ruotsi, englanti

18. Lisätiedot

-

  

 

 

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op

Opintokokonaisuuden ydinaines on koulussa opetettavien aineiden ainedidaktiset perustiedot ja -taidot. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat suorittavat opetusohjelmassa määriteltävällä tavalla 3-4 opintojaksoa ilmiölähtöisinä oppimiskokonaisuuksina. Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan opintojaksot ja Matematiikan didaktiikka eivät sisälly ilmiölähtöisiin opintoihin. 


2. Opintokokonaisuuden tunniste (koodi)

EDUK830


3. Opintokokonaisuuden pakollisuus/valinnaisuus

Opintokokonaisuus on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintokokonaisuuden suorittavat myös opinto-oikeuden tähän kokonaisuuteen saaneet.


4. Opintokokonaisuuden taso

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6.


5. Opintokokonaisuuden suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintokokonaisuus suoritetaan luokanopettajan opintosuunnan kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena.


6. Opintokokonaisuuden järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintokokonaisuuden opintoja järjestetään kaikissa periodeissa. Kukin opintojakso järjestetään kerran lukuvuodessa.


7. Opintokokonaisuuden laajuus opintopisteinä

60 op


8. Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja

Professori Liisa Tainio (varalla yliopistonlehtori Hannele Cantell)


9. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet

Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelijalla on ammatillisia valmiuksia perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen.

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää eri oppiaineiden taustalla olevien tiedonalojen erityispiirteitä ja niiden merkitystä oppilaan maailmankuvan rakentumisessa.
  • ymmärtää tiedonalan sisältöjen, tiedonmuodostuksen erilaisten käytänteiden ja kouluopetuksen yhteyksiä.
  • osaa käyttää erilaisia opetuksen työtapoja oppiaineiden opetuksessa.
  • osaa suunnitella ja toteuttaa yhdessä muiden kanssa monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
  • osaa arvioida oppilaiden oppimista ja omaa opetustaan sekä tuntee oppimisen arvioinnin keinoja.
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa sekä on valmis kehittämään opetusteknologisia valmiuksiaan.
  • osaa pohtia tiedonalakohtaisia eettisiä kysymyksiä ja toimia opettajan ammatin etiikan mukaisesti.
  • hallitsee erilaisia tapoja edistää kestävää elämäntapaa oppiaineiden opetuksessa.
  • osaa tunnistaa omia aineenhallintaan ja oppiaineiden opettamiseen liittyviä vahvuuksiaan, ja kykenee kehittämään itseään ammatillisesti koulussa opetettavien aineiden opettajana.
  • Oppii hahmottamaan osaamisen tavoitteita laaja-alaisesti.

10. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen


11. Opintokokonaisuuden sisältö

Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka 8 op

  • Suomen kieli koulussa 5 op
  • Lastenkirjallisuus koulussa 3 op

Matematiikan didaktiikka 7 op

Kuvataiteen didaktiikka 5 op

Käsityön didaktiikka 5 op

Liikunnan didaktiikka 5 op

Musiikin didaktiikka 5 op

Historian ja yhteiskuntaopin didaktiikka 5 op

Katsomusaineiden didaktiikka 5 op

Biologian ja maantieteen didaktiikka 5 op

Fysiikan ja kemian didaktiikka 5 op

Terveystiedon didaktiikka ja monialainen oppimiskokonaisuus 5 op


13. Opintokokonaisuuden arvosanan muodostuminen

Opintokokonaisuuden kokonaisarvosana muodostuu opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona.


14. Opetuskieli

suomi

 

 

Suomen kieli koulussa

Finska i skolan

Finnish Language Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8301


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.

 

4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Suomen kielen didaktiikan yliopistonlehtori.


9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää kielikasvatuksen tavoitteet monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa.
  • hahmottaa suomea toisena kielenä käyttävän oppilaan kokonaiskielitaidon kokonaisuutta.
  • hallitsee erilaisia tekstien tuottamisen opetusmenetelmiä ja osaa tukea myönteisen kirjoittajakuvan muodostumista.
  • osaa ohjata oppilasta kielen ja sen variaation tutkimiseen ja tarkasteluun sekä kielestä puhumisen käsitteiden käyttöön.
  • ymmärtää mielipiteen esittämisen ja perustelun merkityksen kokonaiskielitaidon kehitykselle.
  • tuntee lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen erityispiirteet ja osaa käyttää eri menetelmiä peruslukutaidon alkuopetuksessa.


10. Opintojakson toteutus

Kirjallinen tentti, luentokurssi, harjoitustyö ja ryhmätyö tai vastuuopettajan vuosittain vahvistama muu suoritustapa.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen


-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa

  • käsitellään kielellistä tietoisuutta ja kielitietoisuutta oppilaan näkökulmasta
  • opetellaan havainnoimaan suomea toisena kielenä käyttävän oppilaan kielitaidon karttumista
  • tutustutaan tekstien tuottamiseen menetelmiin ja erilaisiin tekstien arviointi- ja palautteenantotapoihin
  • opetellaan laatimaan kielen ja sen variaation tutkimiseen ja tarkasteluun soveltuvaa opetusmateriaalia
  • harjoitellaan kurssikirjallisuuden käsitteiden aktiivista käyttämistä ja soveltamista omissa suullisissa ja kirjallisissa teksteissä
  • perehdytään ilmaisu-, vuorovaikutus- ja kirjoitustaitoja sujuvoittaviin harjoituksiin
  • käsitellään peruslukutaidon oppimisen perusteita ja tutustutaan keskeisiin lukemaan oppimisen menetelmiin.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Grünthal, S., & Pentikäinen, J. (toim.) (2006). Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus (soveltuvin osin, esim. s. 60–144). Helsinki: Otava.
  • Lerkkanen, M-K. (2006). Lukemaan oppiminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY.
  • Myllyntausta, S. & Routarinne, S. (2013). Sanahanat auki. Ideoita ja innostusta kirjoittamiseen (soveltuvin osin, esim. s. 13–40). Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Alho, I., & Kauppinen, A. (2008). Käyttökielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L. (2016). Tilanne päällä! Näkökulmia S2-opetukseen. Oppaat ja käsikirjat 2016:1. Helsinki: Opetushallitus.

Oheiskirjallisuus:

  • Kulju, P. (2013). Oppilaiden vertaispalaute kirjoitelmista verkossa. Teoksessa M. Kauppinen, M. Rautiainen, & M. Tarnanen (toim.) Rajaton tulevaisuus. Kohti kokonaisvaltaista oppimista (s. 97–111). Ainedidaktisia  tutkimuksia 8. Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura. Saatavilla:  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153212
  • Tainio, L. & Routarinne, S. (2012). Kieliopin ymmärtäminen ja kieliopillinen ajattelu: luokanopettajaopiskelijat lausetta hahmottamassa. Teoksessa P. Atjonen (toim.) Oppiminen ajassa – kasvatus tulevaisuuteen (s. 249–263). Helsinki: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointi koostuu kirjallisesta tentistä ja ryhmätyöstä. Arviointiasteikko on 0–5.


17. Opetuskieli

suomi

 

Lastenkirjallisuus koulussa

Barnlitteratur i skolan

Children's Literature in Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8302


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 

Opintojakso järjestetään syyslukukaudella.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

3 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

 

Yliopistonlehtori Sirke Happonen


9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää kirjallisuuden ja kansanperinteen merkityksen yksilön kannalta ja osana yhteisöllistä monikulttuurisuutta.
  • tuntee kirjallisuuden merkityksen niin taiteenlajina kuin oppimisen kohteena ja välineenä.
  • tuntee lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja nykyisyyttä ja osaa ohjata sen lukemiseen innostavasti ja yksilöllisesti.
  • kykenee ohjaamaan erilaisten lukemisen tapojen käyttöä.

 

10. Opintojakson toteutus

Kirjallinen työ, johon kuuluu osana lasten- tai nuortenkirjallisuuteen pohjautuva sovellus.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa

  • luetaan ja käsitellään lasten- ja nuortenkirjallisuutta: runoja, satuja, kuvakirjoja, lasten- ja nuortenkirjoja, sarjakuvia ja tietokirjoja.
  • tutustutaan erilaisiin keinoihin lähestyä ja käyttää kirjallisuutta koulussa sekä suunnitellaan ja harjoitellaan tapoja luoda myönteisiä lukukokemuksia ja -elämyksiä.
  • pohditaan erilaisten ja eritaitoisten lukijoiden tarpeita ja toiveita sekä etsitään keinoja vastata niihin.
  • ohjataan kirjallisuuden hyödyntämiseen omien luovien tekstien ja esitysten tuottamisessa sekä tiedonhaussa.



14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuusKaunokirjallisuus:

Pakollinen kaunokirjallisuus:
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta 3–5 teosta vastuuopettajan harkinnan mukaan.

Pakollinen teoriakirjallisuus:

  • Grünthal, S., & Pentikäinen, J. (toim.) (2006). Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus (osin, esim. s. 166–200, 216–237). Helsinki: Otava.
  • Huhtala, L. ym. (toim.) (2003). Pieni suuri maailma. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (osin, esim. s. 12–46, 90–136, 158–176, 196–294). Helsinki: Tammi.
  • Leino, P. (2002). Tukea opettajan omalle opetussuunnitelmalle. Teoksessa Herlin ym. (toim.) Äidinkielen merkitykset (s. 353–369). Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura.
  • Linna, H. (toim.) (2004). Luokat lukemaan! (osin, esim. s. 19–35, 65–78). Helsinki: Tammi.
  • Rastas, A. (toim.) (2013). Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura.

Oheiskirjallisuus:
Ajankohtaisia artikkeleita opintojakson vastuuhenkilön ilmoituksen mukaan.

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arviointi perustuu kirjalliseen työhön sovellusosioineen.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Matematiikan didaktiikka

Matematikens didaktik

Mathematics education

2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8303


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 

Opintojakso järjestetään siten, että se alkaa I periodissa ja kestää koko lukuvuoden.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

7 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Anu Laine
Yliopistonlehtori Heidi Krzywacki
Yliopistonlehtori Päivi Portaankorva-Koivisto

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää matematiikan oppimisen hierarkkisen rakenteen.
  • ymmärtää matematiikan osaamisen merkityksen lapsen itsetunnon keskeisenä kehittäjänä.
  • tietää, että on tärkeää herättää oppilaiden kiinnostusta matematiikkaan tieteenalana.
  • kykenee suunnittelemaan eri oppiaineita eheyttävän opetuskokonaisuuden.

 

10. Opintojakson toteutus

Opinnot koostuvat luennoista, ryhmäopetuksesta, kirjallisuudesta sekä näihin perustuvista tenteistä. Lisäksi opintoihin kuuluu esseen kirjoittaminen ja pienten koulussa toteutettavien tuokioiden suunnitteleminen, toteuttaminen ja arvioiminen.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa tarkastellaan matematiikan opettamista ja oppimista mm. matemaattisen ajattelun, havainnollistamisen, toiminnallisuuden, oppimisvaikeuksien ja asenteiden näkökulmista.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • opettajan ilmoittama kirjallisuus matematiikan opetuksesta, yhteensä noin 100 sivua.
  • Huhtala, S. (1999). ”Mä inhoon tätä matikkaa…” Opiskelijan oma matematiikka oppimisvaikeuksien selittäjänä. Moniste 3. Helsinki: Opetushallitus.

Muutos lukuvuodelle 2019-2020 (tiedekuntaneuvosto 26.2.2019):

Pakollinen kirjallisuus:

  • erikseen ilmoitettu kirjallisuus matematiikan opetuksesta ja oppimisesta, yhteensä noin 150 sivua


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kurssi arvioidaan luentoihin ja ryhmiin pohjautuvien tenttien perusteella. Opiskelijat myös laativat esseen, jonka arvioinnissa käytetään vertaisarviointia. Lisäksi opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja raportoivat pienimuotoisia opetustuokioita. Arviointiasteikko on luentoihin ja ryhmiin perustuvissa tenteissä 0-5, muissa hyväksytty-hylätty.

17. Opetuskieli

suomi

 

Kuvataiteen didaktiikka

Bildkonstdidaktik

Visual arts education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8304


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 

Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

 

Yliopistonlehtori Seija Kairavuori

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • tunnistaa erilaisiin taidekasvatusnäkemyksiin perustuvia kuvataiteen opetustraditioita. 
  • hahmottaa lapsen kuvallisen tuottamisen ja tulkinnan kulttuurisena ja kontekstuaalisena kasvuprosessina.
  • osaa jäsentää alakoulun oppimäärän mukaisia kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin (media, ympäristö) ilmiöitä, sisältöalueita, käsitteitä ja ilmaisun keinoja sekä osaa soveltaa erilaisia työtapoja niiden opiskelussa.
  • tuntee alakoulun kuvataiteen opetuksen ja oppimisen arvioinnin tehtäviä ja keinoja.

 

10. Opintojakson toteutus

Luennot, ryhmiin osallistuminen ja harjoitustehtävien tekeminen, mahdolliset ekskursiot. Portfolio tai tentti (ilmoitetaan kurssin alkaessa).


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

  • Tarkastellaan kuvataidetta perusopetuksen oppiaineena sekä tutustutaan erilaisiin taidekasvatusnäkemyksiin perustuviin opetustraditioihin.
  • Pohditaan kuvataiteen opettamisen, opiskelun ja oppimisen erityispiirteitä sekä lapsen kuvallista tuottamista ja tulkintaa kulttuurisena ja kontekstuaalisena prosessina.
  • Työskentelyssä jäsennetään valikoitujen esimerkkien kautta kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin (media, ympäristö) ilmiöitä sekä avataan näkökulmia lapseen oman kulttuurinsa kuvan tekijänä ja tarkastelijana.
  • Käsitellään alakoulun kuvataideopetuksessa keskeisiä sisältöalueita, käsitteitä, ilmaisukeinoja, työtapoja ja pedagogisia periaatteita.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Räsänen, M. (2008). Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Soveltuvin osin. (ilmoitetaan kurssin alussa)


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kirjallisuuteen, luennoilla ja ryhmissä toteutettuihin harjoitustehtäviin sekä käsiteltyyn kurssimateriaaliin pohjautuva portfolio tai tentti arvioidaan asteikolla 0-5.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Käsityön didaktiikka

Slöjd didaktik

Craft education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8305


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Kasvatustieteiden kandiohjelma, luokanopettajan opintosuunta.
Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös sivuaineoikeuden tai erillisen opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6

aineopinnot


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään syyslukukaudella.


7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Seija Karppinen
Yliopistonlehtori Antti Hilmola
Yliopistonlehtori Manne Kallio

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää käsityötoiminnan yhteyden kulttuuriin, yhteiskuntaan, luontoon ja teknologiaan.
  • ymmärtää käsityön taito- ja taideaineeksi, joka on integroitavissa muihin oppiaineisiin ja eheytettävissä eri aihekokonaisuuksiin.
  • ymmärtää työsuojelun tärkeyden osana kaikkea käsityöllistä toimintaa.
  • osaa ohjata käsityön suunnittelu- ja valmistusprosesseja havainnollistamalla niihin liittyviä edellytyksiä, erityispiirteitä sekä toiminta- ja arviointitapoja.
  • osaa havainnoida muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuria.
  • osaa tehdä materiaaleihin ja työskentelytapoihin liittyviä esteettisesti, ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestäviä ratkaisuja.

 

10. Opintojakson toteutus

Aktiivinen osallistuminen ryhmäopetukseen sekä hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät ja kirjallinen tentti.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

-

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

  • Opiskelija tutustuu käsityön eri osa-alueisiin (tekstiilityö, tekninen työ, teknologiakasvatus ja muotoilu), työtapoihin ja menetelmiin sekä syventyy käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessiin.
  • Opintojaksossa käsitellään eri materiaalien ominaisuuksia, työstötekniikoita ja niiden sovellusmahdollisuuksia monimateriaalisessa käsityön opetuksessa.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

  • POPS. (2014). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014. (Käsityön osin). Määräykset ja ohjeet 2014;96. Opetushallitus.
  • Huovila, R., Hintsa T., & Säilä J. (2009). Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Helsinki: WSOY pro. Muutos lukuvuodelle 2019-2020 (tdk-neuvosto 26.2.2019): Teoksen tilalle; Huovila, R., Hintsa T., Säilä J. & Rautio, R. (2018). Kirja käsityöstä. Luokkien 1-7 käsityönopetus. PS-Kustannus.
  • Teknisen- ja tekstiilityön luento- ja opetusmonisteet sekä verkkomateriaali, enintään 200 sivua.


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Luentoihin, kirjallisuuteen ja ryhmissä käsiteltyyn materiaaliin pohjautuva tentti arvioidaan arviointiasteikolla 0-5.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Liikunnan didaktiikka

Didaktik i fysisk fostran
Didactics of Physical Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8306


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 

Opintojakso järjestetään siten, että se alkaa I periodissa ja jatkuu II ja III periodissa.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Liisa Hakala


9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää eettisperustaisen ja pedagogisesti toteutetun koululiikunnan luonteen, jossa korostuvat fyysis-motorinen toiminta, kehollisuus, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys.
  • osaa suhtautua myös kriittisesti liikuntaan liitettyihin merkityksiin.
  • osaa tukea oppilaan fyysis-motorista kehittymistä ja myönteistä kehosuhdetta.
  • osaa tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia monipuolisen ja pedagogisesti toteutetun liikunnanopetuksen avulla.
  • osaa toimia pedagogisesti sekä fyysistä ja henkistä turvallisuutta edistäen erilaisissa liikunnan oppimisympäristöissä.

 

10. Opintojakson toteutus

Luennot, ryhmäopetus, kirjallisuus ja tentti. Lisäksi voi opettajan ilmoittamalla tavalla sisältyä taito- ja taideaineita integroiva projekti.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa käsitellään oppiaineen historiallisia ja teoreettisia lähtökohtia, ainedidaktisia periaatteita, fyysis-motorista toimintaa ja kehollisuutta sekä yhdenvertaisuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä koululiikunnassa.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Jaakkola, T., Liukkonen, J., & Sääkslahti, A. (toim.) (2013). Liikuntapedagogiikka (soveltuvin osin). Jyväskylä: PS-Kustannus.
  • Lisäksi opintojakson vastuuhenkilön ilmoittama kirjallinen materiaali tai verkkomateriaali enintään 200 sivua.


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kirjallisuuteen, luentoihin ja ryhmiin perustuva tentti. Arviointiasteikko on 0-5.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Musiikin didaktiikka

Musik pedagogik

Music Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8307


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 Opintojakson luennot ja ryhmäopetus järjestetään kevätlukukaudella. Vapaan säestyksen pienryhmäopetusta järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Sara Sintonen


9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • osaa toteuttaa erilaisia musiikkikasvatuksen perustoimintoja ja työtapoja alakoulussa.
  • osaa ottaa huomioon oppilaiden musiikillisen ajattelun ja kehityksen vaiheet opetuksessaan.
  • osaa ohjata luovaa musiikillista toimintaa.
  • osaa soveltaa musiikkikasvatusta kulttuuriseen identiteettiin, kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen sekä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen.
  • osaa tarkastella musiikkia taidekasvatuksen ja sen tutkimuksen osana.



10. Opintojakson toteutus

Luento- ja ryhmäopetusta. Opintojaksoon sisältyy vapaan säestyksen pienryhmäopetusta.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa käsitellään

  • alakoulun musiikkikasvatuksen pedagogisia kysymyksiä toiminnallisesti ja teoreettisesti.
  • musiikin peruselementtejä ja niiden soveltamista luokkatyöskentelyssä.
  • esimerkiksi musiikillista keksimistä, kuuntelukasvatusta, laulamista, koulusoitinten käyttöä ja teknologiaa osana musiikinopetusta.

Jaksossa perehdytään myös vapaaseen säestykseen ja kehitetään siihen liittyviä perustaitoja.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Enintään 200 sivua opintojakson alussa ilmoitettavia ajankohtaisia musiikkipedagogisia katsauksia, oppimateriaaleja (myös digitaalisia) sekä alan tutkimusartikkeleita.


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu pääasiassa ryhmäopetuksena. Ryhmäopetuksen lisäksi opiskelija osallistuu luennoille. Opintojaksolla hyödynnetään monipuolisesti opetusteknologiaa.


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kurssin suoritus perustuu osallistumiseen, annettujen tehtävien laatimiseen ja suorittamiseen sekä soveltavaan tenttiin. Arviointiasteikko on 0-5.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Historian ja yhteiskuntaopin didaktiikka

Historiedidaktik och samhällslärans didaktik

History Education and Social Studies Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8308


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 

Opintojakso järjestetään III periodissa.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Professori Jukka Rantala
Yliopistonlehtori Ulla-Maija Salo
Yliopistonlehtori Jari Salminen

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • osaa ohjata oppilaita erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn.
    • kykenee perehdyttämään oppilaat historian tekstitaitoihin eli taitoon lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.
    • osaa opettaa historiallista ajattelua sekä pohtia historiallisen tiedon vastaanottoon ja yhteiskunnalliseen käyttöön liittyviä kysymyksiä.
    • ymmärtää yhteiskuntaopin luonteen perusopetuksen oppiaineena ja aineen aseman osana koulun demokratiakasvatusta.
    • osaa eritellä tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten kansalaisuuden ja osallisuuden kokemuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.
    • kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteiskuntaopin opetusta, joka edistää oppilaiden demokratiataitoja sekä kykyä osallistua koulu- ja paikallisyhteisön asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

 

10. Opintojakson toteutus

Luentokurssi, kirjallinen tentti, harjoitustyö, ryhmätyö. Ryhmäopetuksessa perehdytään oppiaineiden koulusovelluksiin.


11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

  • Syvennytään historiallisen ajattelun osatekijöihin ja niiden opettamiseen koulussa.
  • Tarkastellaan nuorten historiatietoisuutta ja sen heijastumista kouluopetukseen.
  • Käsitellään historian opetussuunnitelman laatimista ja osaamisen arviointia.
  • Eritellään yhteiskuntaopin opetussuunnitelman perusteita perusopetuksen osalta sekä tutustutaan oppilaita aktivoiviin yhteiskuntaopin opetusmenetelmiin.
  • Tarkastellaan lasten ja nuorten suhdetta kansalaisuuteen, osallisuuteen, politiikkaan ja talouteen sekä tutustutaan näitä teemoja käsittelevään tutkimukseen.
  • Avataan demokratian, kansalaisuuden ja osallisuuden käsitteiden sisällön moniulotteisuutta

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointiasteikko on 0–5. Ryhmäosuuden hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista ja tehtävien suorittamista.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Katsomusaineiden didaktiikka

Religions och livsåskådningens didaktik
Religious and Worldview Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8309


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.

Opintojakso tuottaa kelpoisuuden opettaa evankelisluterilaista uskontoa perusasteella. Opintojakso antaa valmiuksia opettaa myös elämänkatsomustietoa perusasteella. Jos opiskelija haluaa suorittaa tämän kurssin sijaan jonkun muun uskonnon didaktiset opinnot tai haluaa vakaumuksellisista syistä välttää evankelisluterilaisen uskonnon kelpoisuuden, niin hänen tulee ottaa yhteyttä oppiaineen vastuuhenkilöön korvaavan kurssisuorituksen järjestämiseksi.

 

4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

 

Opintojakso järjestetään syyslukukaudella.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Professori Arto Kallioniemi
Yliopistonlehtori Saila Poulter
Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • tuntee erilaisia tapoja lähestyä uskontoja ja katsomuksia ja niihin liittyvää moninaisuutta sekä kykenee tarkastelemaan reflektiivisesti ja kriittisesti omaa katsomustaan ja tunnistaa katsomuksellisten elementtien roolin opetuksessa.
  • ymmärtää koulun eettiseen ja moraalikasvatukseen liittyvät tavoitteet sekä ihmisoikeuskasvatuksen roolin osana katsomusopetusta.
  • tuntee erilaisia tapoja järjestää katsomusopetusta ja osaa arvioida koulun toimintaa uskonnon ja omantunnon vapauden toteutumisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
  • tuntee evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon erityisluonteen ja oppii soveltamaan siinä käytettäviä elämyksellisiä, osallistavia ja kerronnallisia sekä teknologia avusteisia menetelmiä.
  • tuntee teologisia, filosofisia, uskonto- ja yhteiskuntatieteellisiä tutkimustraditiota, jolle evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaines pohjautuu.
  • tuntee uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon erityisiä sisältökysymyksiä ja osaa soveltaa niitä ikäkausikohtaisesti.

 

10. Opintojakson toteutus

Opintojakson luento-osuus ja siihen liittyvät ryhmät.

 

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa käsitellään koulun katsomusopetuksen, eri uskonnonopetuksen muotojen ja elämänkatsomustiedon, yleistä luonnetta sekä tutustutaan uskonnonopetukseen ja elämänkatsomustiedon opetukseen koulun yleissivistävinä oppiaineina. Lisäksi opintojaksolla käsitellään tapoja edistää opetuksessa oppilaiden oman katsomuksellisen ja eettisen ajattelun sekä moraalisen herkkyyden kehittymistä sekä ihmisoikeuksien ja katsomusvapauden toteutumista koulussa. Lisäksi käsitellään uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin liittyviä näkökulmia sekä harjoitellaan erilaisia uskonnon ja elämänkatsomustiedon ainedidaktisia sovelluksia.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Kallioniemi, A., & Salmenkivi, E. (toim.) (2007). Katsomusaineiden kehittämishaasteita. Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 279. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/vokke/english/katsomus.pdf
  • Kaksi ajankohtaista suomenkielistä artikkelia (laajuus n. 10 sivua/artikkeli), jotka ilmoitetaan kurssin alkaessa.
  • Kallioniemi, A., & Luodeslampi, J. (toim.) (2005). Uskonnonopetus uudella vuosituhannella (s. 11–74). Helsinki: Kirjapaja.
  • Sakaranaho, T., & Salmenkivi, E. (2009). Tasavertaisen katsomusopetuksen haasteet: pienryh-mäisten uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus Suomessa. Teologinen aikakauskirja 114 (5), 450–470. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/16248/Sakaran-aho.pdf?sequence=1
  • Salmenkivi, E. (2007). Elämänkatsomustieto ja sen opetus. Teoksessa: T. Sakaranaho, & A. Jämistö. (toim.) Monikultturisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Uskontotiede 11, 83–100. Helsinki: Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos. Saatavilla: http://blogs.helsinki.fi/etdidaktiikka/

 


15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointiasteikko on 0–5. Kurssin arvosana määräytyy luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvan tentin tai muun erikseen sovitun kirjallisen suorituksen perusteella. Hyväksytty arvosana edellyttää aktiivista läsnäoloa ryhmäopetuksessa.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Biologian ja maantieteen didaktiikka

Biologins och geografins didaktik

Biology and Geography Education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8310


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös sivuaineoikeuden tai erillisen opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään syyslukukaudella.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Professori Sirpa Tani
Professori Anna Uitto
Yliopistonlehtori Hannele Cantell
Yliopistonlehtori Arja Kaasinen
Tohtorikoulutettava Merike Kesler

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää biologian merkityksen osana oppilaan luonnontieteellisten ajattelutaitojen ja maailmankuvan muotoutumista.
  • ymmärtää biologian opetuksen merkityksen luonnon monimuotoisuuden ja sen suojelun esilletuomisessa sekä kestävän kehityksen edistämisessä.
  • harjaantuu käyttämään biologian opetukselle olennaisia tutkimuksellisuutta ja kokemuksellisuutta korostavia lähestymistapoja.
  • ymmärtää maantieteen merkityksen maailmankuvan muodostumisessa, ympäristövastuullisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä sekä kulttuurisen moninaisuuden arvostamisessa.
  • osaa tarkastella ihmisen ympäristösuhdetta maantieteen näkökulmista.
  • hallitsee maantieteellisen tiedon esittämis- ja tulkintatapoja.

 

10. Opintojakson toteutus

Opintojakso suoritetaan läpäisemällä maantieteen verkkotentti ja biologian ennakkotehtävät, jotka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, osallistumalla aktiivisesti luento- ja ryhmäopetukseen sekä omatoimiseen ryhmätyöskentelyyn.

 

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

Kurssiin kuuluu biologian osuuteen liittyvä ennakkotehtävä ja maantieteen osuuteen liittyvä verkkotentti, joilla varmistetaan peruskoulun biologian ja maantieteen keskeisten sisältöjen hallinta. Ennakkotehtävä ja verkkotentti suositellaan suoritettavaksi ennen opintojakson alkua.

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

-

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa

  • perehdytään biologian tiedonalan rakenteeseen ja käsitteistöön sekä biologian merkitykseen osana luonnontieteiden oppimista.
  • käsitellään biologian ymmärtämisen kannalta olennaisia teemoja: eliökuntaa, elinympäristöjä, monimuotoisuutta, sopeutumista ja biologisia vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden rakennetta, toimintaa, lisääntymistä, elinkaarta ja ihmisen biologiaa.
  • perehdytään biologian opetukselle ominaisiin tutkimuksellisuutta, kokemuksellisuutta sekä havainnointi-, ajattelu- ja toimintataitojen kehittymistä korostaviin opetusmenetelmiin kuten kokeellisuuteen, pienimuotoisten tutkimusten tekemiseen sekä pelien ja leikkien käyttöön opetuksessa.
  • perehdytään erilaisten oppimisympäristöjen käyttöön biologian opetuksessa.
  • käsitellään ihmisen ja ympäristön suhdetta aistihavaintojen ja henkilökohtaisten kokemusten välityksellä.
  • perehdytään maantieteen opetuksessa käytettäviin ympäristön tutkimisen tapoihin: kenttätyömenetelmiin, karttaopetukseen ja muihin maantieteellisen tiedon esitystapoihin.
  • käsitellään ympäristön sosiaalisia merkityksiä: osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä työtapoja sekä kulttuurisen moninaisuuden arvostamista.
  • käsitellään alueellisen tiedon esittämistä ja aluemaantieteen opettamista.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Juuti, K (toim.). 2016. Ympäristöoppia opettamaan. Jyväskylä: PS-kustannus.

Luvut:

3 Biologia – elämän tiede

4 Maantiede – Paikkojen ja alueiden tiede

6 Tutkimusperustainen lähestymistapa ympäristöopin opetuksessa

12 Tekemällä oppii – laboratoriotyöskentely ympäristöopin opetusmenetelmänä

13 Maasto-opetus luonnon monimuotoisuuden arvostamisen perustana

14 kasvien kerääminen – perinteisen opetusmenetelmän uusi tuleminen

15 kartat ja paikkatieto tilannetajun kehittymisen apuna

16 Symbolit haltuun – tiedon graafinen esittäminen

Maantieteen verkkotentin pakollinen kirjallisuus:

  • Cantell, H. ym. (2016). Geoidi Elämän edellytykset. Helsinki: SanomaPro.

 

Biologian oheiskirjallisuus:

  • Eloranta, V., Jeronen, E., & Palmberg, I. (toim.) (2005). Biologia eläväksi. Biologian didaktiikan käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

 

Maantieteen oheiskirjallisuus:

  • Cantell, H., Rikkinen, H., & Tani, S. (2007). Maailma minussa - minä maailmassa. Maantieteen opettajan käsikirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.

 

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

 


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin tehtäviin, jotka arvioidaan asteikolla 0–5.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Fysiikan ja kemian didaktiikka

Fysik och kemi didaktik
Chemistry and Physics education


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8311


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään II periodissa.



7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Ylioistonlehtori Jarkko Lampiselkä
varalla yliopistonlehtori Kalle Juuti


9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää luonnonilmiöiden mittaamisen, mallintamisen ja laboratoriokoejärjestelyt fysiikan ja kemian tiedonmuodostumisessa ja mallien ristiriitoja lasten kokemusmaailman kanssa.
  • ymmärtää mikro-, makro- ja symbolitason tiedon erottelun sekä siihen liittyviä oppilaiden käsitteellisen ymmärtämisen vaikeuksia.
  • tietää tyypillisiä lasten ennakkokäsityksiä fysiikan ja kemian sisältöihin liittyen ja osaa ottaa ne huomioon opetuksen suunnittelussa.
  • hallitsee fysiikan ja kemian keskeisten ilmiöiden demonstroimisen ja osaa ohjata oppilaita luonnontieteellisten käytänteiden oppimisessa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.
  • ymmärtää fysiikan ja kemian opiskelun sukupuolittuneisuutta ja kykenee tukemaan, herättämään ja ylläpitämään lapsen kiinnostusta fysiikan ja kemian ilmiöitä ja selitysmalleja kohtaan sekä tukemaan lapsen sitoutumista opiskeluun.

 

10. Opintojakson toteutus

1)      Luennot, ryhmäopetukseen osallistuminen ja kirjallinen tentti tai erikseen sovittaessa

2)      Itsenäinen tutustuminen koululaboratoriotyöskentelyyn sekä kurssin tavoitteiden saavuttamista osoittavan projektin kirjallinen raportointi. Projekti voi olla esimerkiksi opetuskokeilun suunnittelu ja toteutus koulussa, tiedekeskuksessa, kerhossa tai osallistuminen laitoksella käynnissä olevan tutkimus- tai kehittämisprojektin toimintaan.

Ensisijainen suoritustapa on vaihtoehto 1

 

 

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa käsitellään

  • turvallinen työskentely koulussa ja koulun ulkopuolella fysiikan ja kemian opiskelussa.
  • esimerkkejä fysiikan ja kemian keskeisistä ilmiöistä ja käsitteistä perusopetuksen 1-6 luokkien opetuksen näkökulmasta.
  • oppilaiden käsityksiä fysiikan ja kemian sisältöihin liittyen.
  • fysiikan ja kemian opiskeluun liittyvät tunteet ja asenteet ja oppiaineeseen liittyvät sukupuolikysymykset.
  • fysiikan ja kemian opetuksen työtavat, erityisesti demonstraatio ja oppilastyö sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppiaineen opetuksessa.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus 

Pakollinen kirjallisuus:

  • Kirjasta Juuti, K. (Toim.), (2016). Ympäristöoppia opettamaan. Jyväskylä: PS-kustannus. luvut: 1, 2, 7, 8, 9, 10, 11, ja 18.                                                                                                    

Oheiskirjallisuus:

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Arviointimenetelmät ovat tentti tai essee. Ensisijainen suoritustapa on tentti. Arviointiasteikko on 0–5.

 

17. Opetuskieli

suomi

 

Terveystiedon didaktiikka ja monialainen oppimiskokonaisuus

Hälsokunskapens didaktik och tvärvetenskapligt lärande
Health Education Didactics and Multi-disciplinary Learning


2. Opintojakson tunniste (koodi)

EDUK8312


3. Opintojakso pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen luokanopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakson suorittavat myös sivuaineoikeuden tai erillisen opinto-oikeuden perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin saaneet.


4. Opintojakson taso (alempi/ylempi/tohtori /eurooppalaisen viitekehyksen(EQF) tasot 6,7,8)

alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6


5. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen opiskeluvuosi.


6. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/ periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään IV periodissa.

 

7. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

8. Opintojaksosta vastaava opettaja

Yliopistonlehtori Arja Kaasinen
Ylipistonlehtori Nina Sajaniemi
Yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä
Yliopistonlehtori Kalle Juuti
Yliopistonlehtori Hannele Cantell
Yliopistonlehtori X (Liisa Suomelan sijainen)

 

9. Opintojakson osaamistavoitteet

Kaikkia opintokokonaisuuden opintojaksoja koskevien tavoitteiden lisäksi opiskelija

  • ymmärtää ja osaa käsitellä ristiriitaisuuksia terveysopillisen tiedon ja terveyskäyttäytymisen välillä.
  • tuntee terveyskäyttäytymisen muuttamiseen tähtääviä opetuksen lähestymistapoja kestävän elämäntavan näkökulmasta.
  • osaa ohjata oppilaiden ajattelu-, tunne- ja turvallisuustaitojen kehittymistä ja osaa toteuttaa seksuaalikasvatusta.
  • ymmärtää erilaisia eheyttävän opetuksen periaatteita.
  • osaa toteuttaa teknologiaa hyödyntävän laaja-alaista osaamista tukevan monialaisen oppimiskokonaisuuden.

 

10. Opintojakson toteutus

Luennot ja osallistuminen ryhmäopetukseen. Opintojakson aikana osallistutaan tiedonalalähtöisen eheyttämisen projektiin ja laaditaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä projektituotos. Projekti määritetään vuosittain opetusohjelmassa. Projektiin voi liittyä opintokäynti tai osallistuminen eheyttävään tapahtumaan.

 

11. Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

 

12. Suositeltavat valinnaiset opinnot

 

13. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa käsitellään

  • terveystiedon monitieteisyyttä, jossa terveys ymmärretään fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi.
  • keskeisiä terveystiedon teemoja monitieteisistä näkökulmista katsottuna.
  • terveystiedon opetuksen lähestymistapoja.
  • tunne- ja turvataitojen opetusta ja seksuaalikasvatusta koulussa.
  • arjen terveysteknologisia sovelluksia ja opetusteknologian käyttöä koulussa.
  • opetuksen eheyttämistä.
  • kestävän elämäntavan erilaisia näkökulmia.

 

14. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Cantell, H. (toim.) (2015). Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Luvut 4 – 6 (s. 49 – 107, 147 – 184). Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Juuti, K. (toim.) (2016). Ympäristöoppia opettamaan. Luvut 0 (s. 9-16), 5 (s. 95-111), 6-10 (s. 115 – 194), 17 (s. 287-302) ja 19 (s. 313-330). Jyväskylä: PS-kustannus.     

Oheiskirjallisuus:

  • Jeronen, E., Välimaa, R., Tyrväinen, H., & Maijala, H. (toim.) (2009). Terveystietoa oppimaan ja opettamaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
  • Kannas, L., & Tyrväinen, H. (toim.) (2005). Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
  • Kannas, L. (toim.) (2004). Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
  • Halmesmäki, J., Hjelt, R., & Välimaa, R. (2004). Päivittäin saarnausta vai huolenpitoa. Nuorten ja vanhempien näkemyksiä perheiden terveyden edistämisen käytännöistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
  • Opetushallitus (2011). Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. . Muistiot 2011;2. Opetushallitus. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/132877_Tieto-_ja_viestintatekniikka_opetus-kaytossa.pdf
  • Kankaanranta, M. (toim.) (2011). Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: https://ktl.jyu.fi/img/por-tal/19717/D094_netti.pdf
  • Myllyviita, A., & Lavonen, J. Tieto- ja viestintätekniikka opettajankoulutuksessa. (2014). Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, A. Lauriala, A. Karjalainen, A. Rautiainen, M. Räkköläinen, E. Helin, P. Pohjonen, & K. Nyyssölä. (toim.) Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus Marraskuu 2014 (s. 116-125). Muistiot 2014; 4. Opetushallitus. Saatavilla: http://www.oph.fi/down-load/163626_opettajankoulutuksen_tilannekatsaus.pdf

 

15. Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät


16. Arviointimenetelmät ja –kriteerit sekä arvosteluasteikko

Kirjallinen suoritus opettajan ilmoittamalla tavalla, esimerkiksi essee tai oppimispäiväkirja. Arviointiasteikko 0–5.

 

17. Opetuskieli

suomi

Muuta infoa siitä, mitä tutkintoon kuuluu jotta 180 op täynnä

Tutkintoon kuuluu lisäksi 40 opintopistettä valinnaisia opintoja. Valinnaiset opinnot voi valita kasvatustieteiden kandiohjelman tieteenalaopintojen valinnaisista opinnoista, tieteenalaopintoja tukevista valinnaisista opinnoista tai mistä tahansa muista yliopistollisista opinnoista. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille suositellaan vahvasti opintojakson Miten suunnitella ja toteuttaa ilmiöitä (5 op) sisällyttämistä valinnaisiin opintoihin. Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää opetettavan aineen perusopinnot (25 op). Luokanopettajan opintosuunnan erityisluokanopettajan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat sisällyttävät valinnaisiin opintoihin erityispedagogiikan perusopinnot (25 op).

 

 

 

  • No labels