twinstudy

Twin study intranet

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimus (FinnTwin12)

Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimus (englanniksi Finntwin 12) aloitettiin syyskuussa 1994. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutusta lasten ja nuorten terveyskäyttäytymiseen. Pääosa rahoituksesta on saatu kansalliselta terveysinstituutilta Yhdysvalloista. Tutkimusta tehdään pitkittäisen geneettisen epidemiologian näkökulmasta huomioiden nuorten normaali kehitys seurannan aikana. Tutkimus aloitettiin kaksosten ollessa 11-12-vuotiaita.

Ensimmäinen vaihe

Tutkimuksessa on kaksi tasoa. Suurempaan otokseen kuuluvat Suomessa viitenä peräkkäisenä vuotena syntyneet kaksoset. Sekä kaksoset että heidän vanhemmilleen lähetettiin kyselylomakkeet postitse. Ensimmäisenä lähetettiin perhekyselylomake kaksosten ollessa 11-12-vuotiaita (2724 vastausta, 87% lähetetyistä). Seurantakyselyt lähetettiin kaksosille heidän ollessaan 14-vuotiaita, sekä uudestaan kun he olivat saavuttaneet 17,5 vuoden iän. Mukaan otettiin mahdollisuuksien mukaan kaikki Suomessa asuvat kaksoset, jotka asuivat ainakin toisen biologisen vanhempansa kanssa.

  1. Perhelomake (lähetetty kaksosten ollessa 11..12-vuotiaita)
  2. Isän lomake (lähetetty, kun perhelomake saatu täytettynä takaisin)
  3. Äidin lomake (lähetetty, kun perhelomake saatu täytettynä takaisin)
  4. Tytön lomake (lähetetty, kun perhelomake saatu täytettynä takaisin)
  5. Pojan lomake (lähetetty, kun perhelomake saatu täytettynä takaisin)
  6. Kaksosen lomake (seurantakysely, lähetetty kaksosten ollessa 14-vuotiaita)
  7. Kaksosen lomake (seurantakysely, lähetetty kaksosten ollessa 17-vuotiaita)
    Tuloksia 17-vuotiaiden kaksosten tutkimuksesta vuosina 2000-2005

Jokaiselle perheelle lähetettiin aluksi viisi kyselylomaketta: perhelomake (jonka täyttämisestä huolehti useimmiten kaksosten äiti), erilliset lomakkeet molemmille vanhemmille sekä lomakkeet molemmille kaksosille. Myös kaksosista erillään asuvaan vanhempaan otettiin tarvittaessa yhteys. Perhelomakkeessa kysyttiin perustietoja raskausajasta, synnytyksestä, kaksosten varhaisnuoruudesta ja kaksosten samankaltaisuudesta identtisyyden arvioimiseksi sekä lisäksi kaksosten käymän koulun nimi. Kaksosten kyselylomakkeessa tiedusteltiin mm. painoa ja pituutta, puberteettiin liittyvää kehitystä, toisen kaksosen ja muiden kavereiden kanssa sekä harrastusten parissa vietettyä aikaa, suhdetta vanhempiin, ilmapiiriä kotona sekä tyytyväisyyttä itseensä. Muutamia kuukausia 11-12-vuotiskyselyiden jälkeen kysyimme vielä vanhemmilta ja kaksosten luokanopettajilta arviota kaksosten käyttäytymisestä kotona ja koulussa. Nämä arvioinnit palautti 93% opettajista ja 92% vanhemmista.

Kaksosille 11-12 vuoden iässä tehdyt kyselyt uusittiin lähes samanlaisina kun kaksoset olivat täyttäneet 14 vuotta. Lomakkeisiin oli lisätty kysymyksiä mm. liikunnasta, vapaa-ajan vietosta, alkoholinkäytöstä ja tupakoinnista, itsetunnosta sekä kavereiden päihteidenkäytöstä. 14-vuotiskyselyn vastausprosentti oli 88%, eli 4740 kyselylomaketta 5362:sta palautettiin täytettyinä. Poikien vastausprosentti oli 87 ja tyttöjen 90.

Seuraava seurantakysely toteutettiin, kun kaksoset olivat noin 17,5 vuoden ikäisiä. Kyselyt aloitettiin syksyllä 2000 ja saatiin päätökseen keväällä 2005. Kyselylomakkeet lähetettiin joko maalis-huhtikuussa tai syys-lokakuussa, lähinnä sitä ajankohtaa jolloin kaksoset olivat noin 17,5-vuotiaita. Jälleen osa kysymyksistä oli samoja kuin aiemmilla kyselykierroksilla, uusien kysymysten keskittyessä kasvuun liittyviin asioihin, terveystottumuksiin sekä uusiin sosiaalisen viestinnän keinoihin – kännykän ja internetin käyttöön. Vastausprosentiksi muodostui 92%, kun 4236 lomaketta 4594:sta palautettiin.

Kokonaisuudessaan Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimuksessa on mukana noin 5600 kaksosta ja noin 5000 heidän vanhempaansa. Kaksosparit muodostuvat poika-poika, tyttö-tyttö ja poika-tyttö -pareista, joista noin kolmannes on identtisiä (monotsygoottisa eli perimältään identtisiä eli samanmunaisia), kolmannes ns. epäidenttisiä (ditsygoottisia eli erimunaisia) samaa sukupuolta olevia ja kolmannes erisukupuolta olevia pareja (eli tyttö-poika ditsygoottipareja). Ditsygoottiset kaksoset ovat perimältään yhtä samankaltaisia kuin sisarukset keskimäärin.

Syventävä otos

Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimukseen sisältyy myös syventävä tutkimus, jossa osalle samaan aineistoon kuuluvia kaksosperheitä tehtiin lisäkyselyitä ja haastatteluita. Pääosin osajoukon jäsenet valittiin satunnaisesti, mutta joukkoa kasvatettiin lisäksi perheillä, joilla saattaa kyselyissä annettujen tietojen perusteella olla kohonnut riski kehittää alkoholiongelmia. Tämä osajoukko rajattiin suomenkielisiin perheisiin tutkimuksen taloudellisten rajoitteiden takia. Yhteensä 1035 perhettä valittiin intensiivitutkimusta varten.

Kaikille syventävän otoksen kaksosille on tehtiin luokkakaveriarviot ja yksilölliset käyttäytymistestit sisältävät haastattelut kouluissa. Tutkimuksen kaksospareista noin 90% opiskeli samassa luokassa. Luokkia oli yhteensä 1002 ja keskimääräinen luokkakoko oli 25 oppilasta. Kaksosilla oli noin 23200 samanikäistä luokkakaveria (11903 poikaa ja 11297 tyttöä), jotka osallistuivat luokka-arviointeihin. Tämä loi erinomaiset mahdollisuudet vertailla kaksosten ja muiden lasten käyttäytymiseroja koko väestöä edustavassa otoksessa. Tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä että käyttäytymiserot kaksosten ja yksittäisten lapsien välillä olivat varsin pienet ja useimmiten kaksosten eduksi, mm. kaksoset olivat hieman sosiaalisempia kuin muut lapset. Kaksosuus on täten useimmiten etu, eivätkä kaksoset siis ole huonommassa asemassa samanikäisiin yksittäisiin lapsiin verrattuna.

Yhteensä 1852 kaksosta osallistui syventävään haastatteluun 14 vuoden iässä (90% osallistujista). Kaksosten haastattelut kartoittivat tarkemmin alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, mielialaa ja muuta käyttäytymistä (mm. masennusta, käytöshäiriöitä ja levottomuutta sekä merkkejä syömishäiriöistä). Koska nuorten kehitys murrosiässä on nopeaa, tutkimuksessa pyrittiin minimoimaan tutkittavien iästä johtuvaa vaihtelua, ja tästä syystä 90% haastatteluista tehtiin puolen vuoden sisällä 14-vuotissyntymäpäivästä. Haastattelut toteutettiin kasvotusten tietokoneavusteisen haastatteluohjelman avulla. Lisäksi tehtiin neuropsykologisia testejä muistin ja tarkkaavaisuuden arvioimiseksi ja osalta kaksosista kerättiin sylkinäytteet hormonien (kortisoli, estradioli ja testosteroni) määritystä varten.

Neljäs tiedonkeruu

Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimuksen neljännessä tiedonkeruuvaiheessa on kutsuttu kaikki syventävään otokseen kuuluvat kaksoset Helsingissä tehtäviin tutkimuksiin. Kansanterveystieteen laitoksella vuosina 2006-2009 tehtyihin tutkimuksiin on sisältynyt verinäyte, antropometriset mittaukset (pituus, paino & vyötärönympärys), haju- ja makutestejä, neuropsykologisia testejä, haastattelu sekä kyselylomakkeiden täyttäminen. Helsingissä tehtävien tutkimusten vaihtoehtona on ollut osallistuminen lyhennettyyn tutkimusprotokollaan, jonka on voinut tehdä kotoa käsin. Tähän kokonaisuuteen on sisältynyt veri- tai sylkinäyte, puhelimitse tehty haastattelu sekä kyselylomakkeiden täyttäminen. Tähän tutkimuksen vaiheeseen on osallistunut tällä hetkellä 1266 kaksosta.

Tällä hetkellä käynnissä on neljäs tiedonkeruuvaihe niille kaksosille jotka eivät kuulu syventävään otokseen. Tähän suuremmalle otokselle suunnattuun tutkimusvaiheeseen kuuluu postitse lähetettävä kyselylomake sekä itse otettava sylkinäyte. Kyselylomakkeessa on osin samoja kysymyksiä joihin kaksoset ovat vastanneet viimeksi 17,5 -vuotiaina.

Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimuksen tarjoama aineisto on erittäin monipuolinen nuorten kehityksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen.

  • No labels