Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


HUOM

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on ottanut vuonna 2018 käyttöön opettajien henkilökohtaiset pedagogisen kehittymisen suunnitelmat. Tarkoitus on, että jokainen tiedekunnassa opettava opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsen kehittyy paitsi tutkijana myös opettajana. Tavoittena on, että vähitellen vakituisilla opettajilla ja tutkijoilla on vähintään 25 op:n laajuiset yliopistopedagogiikan opinnot. Tämä otetaan jatkossa huomioon vakituisia nimityksiä tehdessä.

Kun suunnittelet opetus- ja tutkimustehtäviäsi, tee samalla myös henkilökohtainen pedagogisen kehittymisesi suunnitelma. Tällä sivulla on ohjeita suunnitelman tekemiseen. Voit sopia tapaamisen tiedekunnan pedagogisten yliopistonlehtoreitten kanssa, jos haluat keskustella suunnitelmastasi. Työskentelemme Chemicumissa huoneessa A123. Voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen ml-opetuki@helsinki.fi.

  1. Suunnittele aluksi

1.1. Tulevat opetus- ja ohjaustehtäväsi

Keskustele esimiehesi ja koulutusohjelmien johtajien kanssa opetuksestasi, mitä opintojaksoja/kursseja tulet tai tulisit mahdollisesti opettamaan ja milloin. Kysy ja keskustele käytännön asioista koulutussuunnittelijan kanssa. Jos perit kursseja muilta opettajilta, kannattaa selvittää, onko käytössäsi aiempia materiaaleja. Tutustu kurssien kurssisivuihin osoitteessa https://studies.helsinki.fi/courses tai pyydä pääsyä kurssin oppimisalustalle esim. Moodleen. Kurssisivuilta tai oppimisalustalta löydät kurssien opetussuunnitelmassa vahvistetut osaamistavoitteet, arvioinnin periaatteet ja ohjeellisia opetusmenetelmien periaatteita (esim. voiko kurssin tenttiä vai ei, kuuluuko kurssiin ryhmätyötä, suullisia esiintymisiä tai muita työskentelymenetelmiä, jotka on huomioitava kurssin suunnittelussa).


1.2. Tiedekunnan suositukset pedagogiseen kehittymiseen

Tutustu dekaanin päätökseen

  • Tavoitteena on jokaisen vakituisessa opetustehtävässä toimivan tai sellaiselle pyrkivän pedagogisen näkemyksen kehittäminen/vahvistaminen ja oman opetuksen kehittäminen.
  • Vakituisessa työsuhteessa olevia opettajia ja tutkijoita suositellaan suorittamaan vähintään 25 op pedagogisia opintoja tai hankkimaan vastaavat tiedot ja taidot muuten. Kehittymistavoitteet muotoutuvat oman kokemuksen, koulutuksen, opetusvelvollisuuksien sekä henkilökohtaisten intressien perusteella. Tavoitteiden saavuttamista seurataan kehityskeskusteluissa.
  • Apulaisprofessoreille suositellaan, että pedagogiset opinnot on mahdollisuuksien mukaan suoritettu ennen vakinaistamista.
  • Määräaikaisille tutkijoille suositellaan pedagogisia opintoja oman työtilanteen salliessa (ja mikäli pedagogisilla kursseilla on tilaa).
  • Päivitä pedagogisen kehittymisen suunnitelmasi (ks. kohta 2 alempana) hyvissä ajoin ennen kehityskeskustelua ja seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmien tekemistä, halutessasi yhdessä pedagogisten yliopistonlehtoreiden kanssa.

1.3. Yliopistopedagogiikan kurssitarjonta

Helsingin yliopistossa yliopistopedagogiikan opetus toteutetaan 5 op:n kursseina, jotka kestävät suunnilleen yhden periodin tai yhden lukukauden. Tarjolla on perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op, jotka molemmat suorittamalla voi saada yleisen opettajan pedagogisen kelpoisuuden. Kurssitarjonta löytyy Flammasta: https://flamma.helsinki.fi/fi/group/opetuksen-tuki/yliopistopedagogiikan-koulutus

Perusopinnot sisältävät:

  • YP1 Oppiminen yliopistossa (5 op)
    • opinnot alkavat tästä kurssista, joka on pakollisena esitietona kaikille muille yliopistopedagogiikan kursseille. Jos sinulla ei ole aiempia pedagogisia opintoja, valitse tämä. Jos sinulla on aiempia opintoja muualta, tutustu hyväksilukuohjeisiin alla.
  • YP2.1 Opetuksen linjakas suunnittelu, toteutus ja arviointi (5 op)
  • YP2.2 Oppimisen arviointi ja palautteen antaminen (5 op)
  • YP3.1 Ohjaus yliopistossa ja ohjausharjoittelu (5 op)
  • YP3.2 Oman opetuksen kehittäminen ja opetusharjoittelu (5 op):


Perusopinnoissa pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita:

  • Kaikkia peruskursseja toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
  • Kursseille haetaan. Hakuaika päättyy kurssia edellisellä lukukaudella: syksyn kursseille haetaan keväällä ja kevään kursseille edellisenä syksynä. Voit hakea kursseille, vaikka työsuhteesi ei hakuaikana olisikaan vielä voimassa. Opetus- ja ohjausharjoittelukursseille YP3.1 ja YP3.2 huomioidaan lisäksi oma opetus tai ohjaus kurssin aikana, koska tarvitset sitä harjoitteluun. Kurssin täyttyessä etusija annetaan opetustehtäviin nimitetyille (professorit, apulaisprofessorit, yo-lehtorit).

Jos sinulla on muualla suoritettua pedagogista koulutusta, ota yhteyttä pedagogisiin yliopistonlehtoreihin selvittääksesi, mitä kursseja sinun seuraavaksi kannattaisi suorittaa.

1.4. Suosituksia yliopistopedagogiikan opintojen sijoittamiseen

  • YP1 (opetus ja oppiminen yliopistossa): erityisesti ulkomailla opiskelleille ja työskennelleille, suositellaan kaikille heti työsuhteen alussa (käytetään suomalaiseen yliopisto-opetuskontekstiin tutustumiseen).
  • YP2.1 (opetuksen linjakas suunnittelu): voit osallistua ennen oman opetuksen alkua eli omaan kurssiin valmistautuessa (edellisellä lukukaudella) tai jos sinulla on jo opetuskokemusta, voit YP2.1 -kurssilla kehittää olemassa olevaa kurssia ja saada siitä palautetta.
  • YP2.2 (arviointi): kun opetuskokemusta on karttunut, ja ehdit opetuksen kehittämisessä paneutua arviointiasioihin. Kurssilta saa ideoita arvioinnin monipuolistamiseen ja kehittämiseen.
  • YP3 (opetus- ja ohjausharjoittelu): kun haluat saada palautetta opetuksestasi ja ohjauksestasi.
    • YP3.1 (ohjausharjoittelu): kun olet hankkinut ohjauskokemusta opinnäytetöistä (kandi- ja maisteritutkielmat, väitöskirjat) ja/tai ryhmäohjauksesta (kuten laskuharjoituksia, pajaohjausta, laboratorio-ohjausta, seminaari, kanditutkielmaryhmä, ohjelmistotuotantoprojekti, tutkimusryhmä), kurssia kannattaa hyödyntää ohjauksen kehittämiseen ja ohjauksesta palautteen saamiseen.
    • YP3.2 (opetusharjoittelu ja oman opetuksen kehittäminen): kurssilla syvennytään oman opettajuuden kehittämiseen, saadaan palautetta opetuksesta sekä annetaan vertaisille palautetta heidän opetuksestaan.
    • YP3:n kurssit voi tehdä itsellesi sopivassa järjestyksessä.

 

  1. Suunnitelman tekeminen

Tee oma pedagogisen kehittymisen suunnitelmasi sellaiselle ajanjaksolle, että saat sinä aikana suoritettua/täydennettyä 25 op pedagogisia opintoja tai vastaavat tiedot, tai työsuhteesi ajalle jos se on määräaikainen:

  • määräaikaiset apulaisprofessorit: tee suunnitelma koko määräaikaisuuden ajalle ja varaudu siihen, että suunnitelmaa käytetään kakkostason/vakinaistamisen arvioinnissa
  • vakituiset yliopistonlehtorit ja professorit: tee suunnitelma sellaiselle ajalle (3-10 vuotta), että saat siihen mahtumaan yliopistopedagogiikan peruskurssit kaiken opetuksesi ja muiden töiden lisäksi riippuen paljonko sinulla on aiempia opintoja ja opetusta sekä miten opetus sijoittuu lukuvuosiin
  • määräaikaiset tutkijat: tee suunnitelma työsuhteesi ajalle ja mitoita se vastaamaan todellista mahdollisuuttasi suorittaa pedagogisia opintoja.

2.1. Mitä suunnitelmaan kannattaa kirjata

  • Lähtötaso: Mitä opetuskokemusta ja pedagogista koulutusta/osaamista sinulla on? Miten kuvailisit itseäsi opettajana? (lyhyesti, noin 1 virke)
  • Tavoite: Millaisia pedagogisia oppimistavoitteita sinulla on määrittelemäsi jakson lopussa? (lyhyesti, noin 1 virke). Voit myös kirjata välitarkistuspisteitä ja miten arvioit/analysoit kehittymistäsi sekä miten ylläpidät hankkimaasi osaamista.
  • Arvio tulevasta opetuksestasi ja ohjauksestasi: Mitä opetusta sinulla on tulevina vuosina? (kurssit) Mitä ohjausta sinulla on tulevina vuosina? (opinnäytteet, laskuharjoitukset, laboratorio-ohjaus, HOPS-ohjaus/opettajatuutorointi, seminaarit, opinto-ohjaus, tutkimusryhmät). Vakinaiset voivat arvioida esimerkiksi kolmen seuraavan lukuvuoden ajalta, määräaikaiset koko työsuhteen ajalta.  Kun sovit koulutusohjelman kanssa, mitä kursseja opetat, voit samalla tuoda esille, miten aiot kehittää opetusta pedagogisen kehittymisen suunnitelmasi perusteella. Samoin voit jo ehdottaa, kuinka voisit jakaa pedagogista osaamistasi muille koulutusohjelmassa.
  • Pedagoginen koulutus: Mitä yliopistopedagogiikan kursseja suunnittelet suorittavasi määrittelemäsi jakson aikana?  Miten kurssit auttavat sinua kehittämään opetustasi?
  • Palautteen keruu ja sen hyödyntäminen: Milloin ja miten keräät opetuksestasi palautetta? Miten arvioit kehittäväsi kursseja/opetustasi/ohjaustasi?
  • Pedagogisen osaamisen jakaminen tiedeyhteisössä: Miten jaat pedagogista osaamistasi muille?
  • Aikataulu: Tee taulukko, johon sijoitat opetus- ja ohjaustehtäväsi, yliopistopedagogisten kurssien suorittamisen sekä oman opetuksenkehittämistoimintasi aikataulun muodossa.

 

2.2. Miten suunnitelmaa kannattaa käsitellä

Kun olet tehnyt alustavan suunnitelman, ole yhteydessä pedagogisiin yliopistonlehtoreihin ja sovi tapaaminen. Tapaamiseen voi tarvittaessa kutsua esihenkilön ja koulutusohjelmien johtajia. Voimme tarkentaa suunnitelmaa yhdessä ja ideoida eteenpäin.

2.3. Suunnitelman palautus[ML2]

Apulaisprofessorit:

  • Tenure track –kauden arviointikriteereihin kirjataan, että henkilö laatii henkilökohtaisen pedagogisen kehittymisen suunnitelman tiedekunnan ohjeiden mukaan ja että tämä suunnitelma ja sen toteutuminen otetaan huomioon arvioinnissa.
  • Kun suunnitelma on mielestäsi valmis, lähetä se omalle esihenkilöllesi sekä pedagogisille yliopistonlehtoreille (ml-opetuki@helsinki.fi) ja pyydä molemmilta hyväksyntää tai kommentteja. Kun olet saanut em. tahojen hyväksynnän, lähetä hyväksytty pedagogisen kehittymisen suunnitelma sähköpostitse HR:ään (Kumpulan HR-tiimi (hr-kumpula@helsinki.fi) arkistoitavaksi, kopio (cc) omalle esihenkilölle ja pedagogisille yliopistonlehtoreille. (Ei tarvitse allekirjoittaa paperilla, kun hyväksyvät tahot ovat kopiona.)
  • Tenure track -arviointia varten apulaisprofessorin laatimassa itsearvioinnissa pyydetään selvittämään jatkossa myös pedagogisen kehittymisen suunnitelman toteutumista.

2.4. Miten suunnitelmaa kannattaa ylläpitää

Kehittymistä seurataan kehityskeskustelujen yhteydessä, joten palaa suunnitelmaan kehityskeskusteluun valmistautuessasi. Tarvittaessa pedagogiset yliopistonlehtorit auttavat mielellään suunnitelman tarkentamisessa. Sovi tapaaminen pedagogisen yliopistonlehtorin kanssa vähintään joka toinen vuosi. Toimita suunnitelma esihenkilöllesi kehityskeskustelua varten, jotta voitte keskustella sen toteutumisesta sekä mahdollisista muutoksista.

Apulaisprofessorien kannattaa huolehtia, että suunnitelma ehtii toteutua mahdollisten viivästystenkin kanssa ajoissa ennen määräaikaisuuden päättymistä ja suoriutumisen arviointia.

Jotta voit havainnoida opetuskokemuksen kertymistä ja opetusnäkemyksesi kehittymistä, voit esimerkiksi sopia:

    • Vuosittain reflektioraportti ja ohjaustapaaminen pedagogisten yliopistonlehtorien kanssa.
    • Reflektioraportti palvelee perusportfoliota, josta tenure-kauden päättyessä voi koostaa portfolion vakinaistamisen arviointiin.
    • Ohjaustapaaminen (vrt. HOPS-ohjaus) voi olla ryhmässä kaikkien osaston apulaisprofessorien kanssa (tai muussa sopivan kokoisessa ryhmässä), jolloin pääset myös jakamaan vertaiskokemuksia.
  1. Vain apulaisprofessorit: Suunnitelman toteutumisen arviointi (tenure track -kauden lopussa)
  • Pedagogisen kehittymisen suunnitelman toteutuminen arvioidaan aivan samoin kuin edistyminen muutenkin, osana normaalia tenure track -arviointia.
  • Arvioinnissa huomioidaan tenure track -kauden alussa tehty sopimus/alkuperäinen suunnitelma, kurssisuoritukset (opintosuoritusote) sekä tenurekauden loppuraportti, joka on suunnitelman päivitetty versio.
  • Jos opetustaito arvioidaan uudestaan (esimerkiksi jos tarpeen vakituiseksi professoriksi nimitettäessä),
    • opetustaitotoimikunta arvioi myös suunnitelman mukaista kehittymistä.
    • arvioinnista kirjoitetaan lausunto, jossa todetaan, onko hakijalla johtosäännön edellyttämä opetustaito.


  • No labels