Child pages
  • To the industry
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Samuli Siltasen opas yrityksiin siirtyvälle matemaatikolle

Kuvailen alla työskentelyä yritysmaailmassa sellaisessa tehtävässä, jossa tutkimus on voimakkaassa roolissa. Oma taustani on lääketieteellisessä kuvantamisessa, jonka puitteissa olen työskennellyt tuotekehityksessä Instrumentariumilla, GE Healthcarella ja Palodex Groupilla. Lisätietoja omasta taustastani saa kotisivultani.  

 Miksi yritykseen?

Yrityksessä pääsee käsiksi tärkeisiin tutkimusongelmiin ja oikeaan dataan. Uusien tieteellisten läpimurtojen saattaminen laajamittaiseen käyttöön on mahdollista tuotteistamisen avulla.

Sovelletun matematiikan tai fysiikan ammattilaiselle on tärkeää valita ongelmia, joilla on todellista merkitystä. Esimerkiksi lääketieteellisen kuvantamisen alueella yrityksissä on ruohonjuuritason tietoa siitä, mitkä uudet kuvantamismenetelmät auttavat lääkäriä työssään. Lisäksi keksintöjä voi kokeilla tuotantoympäristössä, viedä kliinisiin testeihin ja lopulta tuotteisiin. Yliopistossa tehty tutkimus jää helposti lukematta yritysmaailmassa, eivätkä uudet keksinnöt päädy käyttöön.

Julkaisutoiminnan kannalta on hyvä päästä käsiksi oikeaan dataan: lehtiin menevät helpommin läpi artikkelit, joissa algoritmi havaitaan toimivaksi sekä simuloidussa että todellisessa tilanteessa.

Myös akateemiselle uralle tähtäävälle on hyvä idea käydä välillä yksityisellä puolella, koska yliopistojen kolmatta tehtävää (vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa) painotetaan koko ajan enemmän.  

 

 Aika

Yrityksessä aikajänne on lyhyempi kuin akateemisessa maailmassa. Tämä ilmenee esimerkiksi kvartaalitaloudessa, jossa raportoidaan yrityksen toiminta kolmen kuukauden välein. Vielä kärjistetympi esimerkki on General Electricillä kerättävät "weekly highlights"-raportit.

Lyhytnäköisyyden huono puoli on se, että tutkimushenkinen henkilö, tiimi tai osasto joutuu perustelemaan olemassaoloaan säännöllisesti. Kaikesta toiminnasta kannattaa pitää kirjaa ja laatia powerpoint-esitys, jonka avulla voi samalta istumalta vakuuttavasti perustella pitkäjänteisen työn edut yritykselle. (Tässä "etu" tarkoittaa rahaa, jota tutkimustyö valmistuttuaan tuo yritykselle.) Kannattaa kuunnella pomojen kielenkäyttöä, perusteluja ja sanavalintoja, jotta voi kertoa omasta työstään heidän kielellään.

Hyvä puoli lyhyessä aikajänteessä on se, että asioita tapahtuu ravakassa tahdissa. Ihmiset ovat aikaansaavia, ja tekemisen meininki firmassa on usein voimakkaampi kuin yliopistolla. Tätä kannattaa hyödyntää niin, että löytää itselleen reippaan ja tavoitehakuisen työtyylin.  

 

 Raha

Ehkä suurin ero yliopiston ja yrityksen välillä on se, että yrityksellä on reilusti rahaa. Järkevälle ja hyvin perustellulle hankkeelle on yleensä mahdollista saada rahoitusta. Rahan saaminen ei toki yrityksessäkään ole automaattista eikä helppoa, mutta akateemiseen rahanhaun anonyymien arvioijien sijasta firmassa on lihaa ja verta olevia pomoja, jotka voi käydä naamatusten puhumassa ympäri. Jos hyväksyntää ei kerralla tule, asiaan voi palata kun on riipinyt kasaan vakuuttavampia perusteita.

Uuden ihmisen palkkaaminen yritykseen pysyvään työsuhteeseen on kuitenkin vaikeaa.

Yrityksissä palkat ovat parempia kuin valtiolla. Vastavalmistuneen diplomi-insinöörin suosituspalkka on 2990 euroa/kk (lähde: TEKin alkupalkkasuositus). Vaikka tämä on hiukan yläkantissa diplomi-insinöörille, vastavalmistuneen tohtorin ei kannata suostua vähempään. Palkat nousevat tyypillisesti vuosittain, ja professorin palkkatason voi saavuttaa jopa viidessä vuodessa. Huomaa, että yrityksissä jokainen neuvottelee itse palkkansa, ja pomoa kannattaa jututtaa aiheesta noin kerran vuodessa.  

 

 Kielitaito

Suurin haaste yritysmaailmaan siirtyessä on uuden kielen oppiminen. Firman toiminta-alueen ammattikieli poikkeaa yleensä voimakkaasti luonnontieteen kielestä: samoja asioita kutsutaan eri nimillä ja tarkastellaan eri näkökulmasta. Uusien tieteellisten tulosten soveltaminen yritysmaailmassa vaatii kolme vaihetta: (1) ongelman kääntäminen sovellusalueen kieleltä tieteen kielelle, (2) ongelman ratkaisu, (3) ratkaisun kääntäminen takaisin sovellusalueen kielelle. Tieteellisessä työssä tarvitaan usein vain vaihetta (2), ja vaiheiden (1) ja (3) opetteluun kuluu helposti vuosi tai pari.

Erityisesti matemaatikoiden on hyvä muistaa tämä vanha teoreema: Olkoon A niiden teollisuudelle tärkeiden ongelmien joukko, jotka voi ratkaista ilman tietokonetta vain liitutaulua käyttäen. Tällöin A on nollamittainen. Toisin sanoen: Matlabin ja mielellään jonkin "oikean" ohjelmointikielen (kuten C++:n) hallinta on välttämätöntä.  

 

 Asenteet

Viime vuosina on havaittu, että tohtoreita ei työllisty aivan niin paljon liike-elämän palvelukseen kuin valtiovalta on suunnitellut. Uskon, että yksi suuri syy on asenteissa puolin ja toisin. Kuvailen voimakkaasti kärjistäen kaksi haitallista asennetta.

Firmajäärän asenne pahimmillaan: Akateemiset ihmiset ovat toivottomia haihattelijoita, jotka laiskottelun ohessa kirjoittelevat merkityksettömiä juttuja eivätkä ratkaise todellisia ongelmia.
Vastaväitteeni: firmassa ajatellaan konkreettisesti, ja esimerkiksi tuotekehitysprojektia aloitettaessa pyritään varmistamaan, että kaikki projektissa tarvittavat asiat ovat saatavissa ja mahdolliset ongelmat ratkaistavissa. Tieteellisessä työssä lähtökohtana on avoin ongelma, jonka vaikeudesta ei ole tietoa. Siksi tieteellisen tutkimusprojektin kestoa tai onnistumisen mahdollisúutta on vaikea arvioida etukäteen, ja työn luonne on erilainen. Akateemisesta ajattelutavasta voi olla silti hyötyä liiketoiminnalle, koska nykyisten tietokonetehojen aikakaudella voidaan perinteisiä elektroniikka- tai mekaniikkasuunnitteluun perustuvia ratkaisuja korvata laskennalla. Tämä saattaa johtaa merkittäviin kustannussäästöihin ja kilpailijoita tehokkaampaan teknologiaan.

Yliopistojäärän asenne pahimmillaan: Firmoissa ratkotaan ongelmia muinaisilla menetelmillä eikä ymmärretä uusimpia tieteen saavutuksia.
Vastaväitteeni: Käytännön ongelmissa on piirteitä, joita ei aina oteta huomioon tieteellisessä tutkimuksessa. Datassa on kohinaa, ja tuotteeseen menevän algoritmin pitää antaa hyväksyttävä tulos jokaisessa tilanteessa. Uusimmat tieteelliset menetelmät eivät useinkaan ole kypsyneet tälle asteelle. Tuotekehitysinsinöörit ovat ajatelleet omaa ongelmakenttäänsä niin kauan, että heidän ymmärryksensä on todella syvällistä. He eivät vain pue ajatteluaan akateemisen matematiikan muotoon.

Kun siirtyy yliopistolta firmaan, nämä kärjistetyt asenteet on syytä ottaa huomioon kahdella tavalla: varautua puolustautumaan firmajäärää vastaan ja opetella itse välttämään yliopistojäärän ajattelua.  

 

 Minne hakea?

Väitelleille matemaatikoille ja fyysikoille kiinnostavia firmoja Suomessa ovat ainakin

    • ABB (sähkömoottorien yms. tuotekehitystä ja valmistusta Helsingissä)
    • GE Healthcare (sairaalalaitteiden kehitystä ja valmistusta Helsingissä)
    • Nokia Research Center Helsingin Ruoholahdessa
    • Palodex Group (hammaslääketieteellisten röntgenlaitteiden kehitystä ja valmistusta Tuusulassa)
    • Philips (lääketieteellisten magneettikuvauslaitteiden suunnittelua ja valmistusta Vantaalla)
    • Vaisala (säämittausteknologiaa, sijaitsee Vantaalla)
    • Varian (sädehoidon suunnittelua Espoossa)

Lisätietoja

Tämän tietopaketin kirjoitti Samuli Siltanen huhtikuussa 2006. Kysy tarvittaessa lisää osoitteesta samuli.siltanen "at" helsinki.fi.   

  • No labels