Child pages
  • Raportti
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Arton kehittämisryhmän raportti


1. Taustaa

Linnea2-konsortion yleiskokouksessa 24.4.2012 päätettiin perustaa Arto-tietokannan kehittämiseksi lyhytaikainen ad hoc -työryhmä. Sen koko haluttiin pitää pienenä, joten mukaan päätettiin valita vain suurimpien tiedontuottajien ja käyttäjien edustus.

Ryhmän tehtäväksi annettiin kartoittaa Arton ja muun kotimaisen artikkeliviitteiden tuottamisen nykytilanne, vahvuudet ja ongelmat ja miettiä kehittämisehdotuksia. Mukaan päätettiin pyytää edustajat Helsingin  yliopiston Viikin kampuskirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta sekä Aalto-yliopiston kirjaston edustaja antamaan näkökulmaa heidän omasta tietokantatuotannostaan. Lisäksi AMKIT-konsortiota pyydettiin nimeämään mukaan ryhmään yksi henkilö . Kansalliskirjasto perusti ryhmän kesällä 2012 ja nimitti siihen omat edustajansa. Ryhmä raportoi tiedonhallinnan ohjausryhmälle, joka on osa Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden asiakasohjausta.

2. Ryhmän kokoonpano ja toiminta

Ryhmän kokoonpano:

Samuli Kerola, Aalto-yliopiston kirjasto, Töölö
Riitta Kokko, Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto
Henna Lehtinen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto
Ari Muhonen, Helsingin yliopiston kirjasto, Viikin kampuskirjasto
Panu Turunen, Turun yliopiston kirjasto
Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto
Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
Lassi Lager, Kansalliskirjasto

Arton kehittämisryhmä on kokoontunut syksyllä 2012 neljä kertaa (26.9., 15.10., 8.11. ja 4.12.). Ensimmäisessä kokouksessa ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ari Muhonen. Asioiden muistiin kirjaajaksi lupautui Lassi Lager.

Ryhmän toimintatavaksi valittiin avoin keskustelu ja ideointi. Ensimmäisessä kokouksessa kuultiin taustatietoa Artosta, muista kotimaisista artikkelitietokannoista, käynnistyvästä tieteellisten artikkelien metatietovarantohankkeesta sekä amk-kirjastoille tehdystä Arton ja Aleksin käyttöä koskevasta kyselystä. Monet ryhmäläiset osallistuivat myös kirjastoverkkopäivien Arto-työpajaan (24.10.2012) ja saivat sieltä hyödyllisiä näkemyksiä ryhmän toimintaan.

3. Ryhmän käsittelemät asiat

Ryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan keskittyä seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mikä Arto on, miten sen sisältö määritellään?
  2. Tiedon tuotanto Artossa
  3. Metadatasisältö
  4. Millainen on Arton käyttöliittymä/näkymä?
  5. Ovatko viitetietokannat enää nykyään tarpeellisia?

Kokouksissa keskusteltiin myös Arton ja muiden kotimaisten artikkelitietokantojen suhteesta  sekä yhteistyömahdollisuuksista. Ryhmässä ei tehty niinkään konkreettisia ja yksityiskohtaisia kehittämisehdotuksia, vaan mietittiin enemmänkin suuntaviivoja, joiden avulla Artoa voidaan jatkossa kehittää.

3.1. Arton sisällön määrittäminen

Työryhmä esittää Arton sisällöksi seuraavaa:

  • Laaja-alainen kotimaista tietoa sisältävä artikkelitietokanta
  • Kattaa kotimaiset tieteelliset lehdet (laajasti käsitettynä) sekä ne harraste-, ammatti- ja populäärilehdet ja niiden artikkelit, joilla on tieteellisestä merkitystä (laajasti käsitettynä, esim. lähdeaineistona)
  • Kotimaiset tieteelliset vuosikirjat, kokoomateokset, juhlakirjat ja vastaavat
  • Suomea koskeva tutkimus, tieteenalan tarpeiden mukaan myös ulkofennica.

Artoon sisältyy tieteenalakohtaisia erityisaineistoja, jotka em. määritelmä kattaa (esim. Historiallinen bibliografia).

Työryhmä esittää, että Artoon ei enää jatkossa talleteta:

  • suomalaisten tutkijoiden kansainväliset artikkelit, jotka eivät sisälly edellisiin kohtiin
  • muut yksittäiset ja/tai hajanaiset aineistot

Käytännön työssä rajankäynti on varmasti vaikeaa, mutta työryhmän mielestä edellä mainittuja kriteereitä kannattaa soveltaa laajasti eli mieluummin aineistoa mukaan ottaen kuin pois sulkien.

Syksyn aikana on tullut esille tarve antaa suurelle yleisölle käyttöön keskitetysti eri maakunta-aineistojen viitetiedot. Työryhmän mielestä maakunta-aineistojen laaja sisällyttäminen Artoon hajottaa liikaa tietokannan fokusta, joten ne olisi hyvä pystyä rajaamaan siitä pois. Siksi Kansalliskirjaston tulee erikseen miettiä tähän ratkaisu, ja yhdeksi vaihtoehdoksi onkin jo esitetty aineiston ottamista jatkossakin Artoon, mutta mahdollisuutta rajata ja lajitella hakutulosta käyttöliittymän/näkymän suodatustominnolla.

3.2. Tiedon tuotanto

Työryhmä toteaa, että

  • tiedon tuotannosta ei ole mahdollista maksaa palkkiota millekään taholle
  • nykyinen tiedon syöttäjien verkosto rapautuu hiljalleen, kun kirjastoilla on paineita karsia työtä
  • tiedon tuotanto olisi hyvä hajauttaa mahdollisimman monelle asiantuntevalle taholle houkuttelemalla mukaan uusia kirjastoja
  • nykyiset tiedontallentajat voidaan sitouttaa työhön paremmin antamalla heille ja heidän työlleen nykyistä enemmän näkyvyyttä Artossa ja siitä kertovissa teksteissä
  • nykyinen Voyager-tallennus on turhan monimutkaista, sen sijaan tai rinnalle täytyy kehittää suoraviivaisempi, nopeampi ja helpompi syöttötapa
  • asiakkaat kokevat kokotekstilehdet viitetietokantoja houkuttelevammiksi, on mietittävä, voidaanko esimerkiksi Elektra- ja Open Access -lehtiä tallentaa Artoon nykyistä kattavammin

Nykyistä Arton lehtivalikoimaa on hyvin vaikea pitää mukana, ellei nykyisiä tiedontuottajia saada pysymään rivissä. Koska tallennustyöstä ei voida maksaa palkkiota, kannustimet pitää etsiä muualta. Työryhmä löysi tähän mahdollisuuksisi näkyvyyden lisäämisen ja joukkoistamisen (ks. seuraava kohta). Toisaalta työmäärää helpottaisi se, jos lehtivalikoima saataisiin hajautettua entistä useammalle tiedontuottajalle. Tosin tällaisen ratkaisun aikaansaaminen edellyttäisi melkoista markkinointikampanjaa.

Vaihtoehtoisia tuotantotapoja

Tiedontuotantoa voitaisiin tehostaa huomattavasti, jos artikkelien perustiedot saataisiin suoraan kustantajilta. Tämä olisi järkevää, koska silloin turha tietojen uudelleensyöttö vältettäisiin. Kustantajia voitaisiin houkutella mukaan artikkelien näkyvyyden paranemisella.

Kokonaan uusi tuotantomalli olisi joukkoistaminen. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että vastuulliset tiedontallentajakirjastot käyttäisivät aktiivisia asiakkaitaan ”alihankkijoina”. Näin vastuu tiedon laadusta olisi edelleen kirjastolla. Tämän vaihtoehdon toteutuminen edellyttää yksinkertaisen selainpohjaisen syöttöalustan käyttöönottoa.

Vaikeasti ratkaistavia ongelmia, jos tuotanto on vapaaehtoispohjaista

  • tietojen syötön ajantasaisuus
  • työn laatu
  • asiasanoituksen epätasaisuus

Kokoomateokset

Kokoomateosten artikkelien tiedon syötöstä pitäisi laatia oma suosituksensa. Yksittäisille kokoomateosten artikkeleille ei tarvitse tehdä erikseen emotietuetta.

Takautuva aineisto

Takautuvaa tietojen syöttöä voidaan toteuttaa projekteina.

Tallentajien ohjeistaminen

Tallentajia on ohjeistettu, mikä sisältö esim. lehdestä tallennetaan ja mikä jätetään pois Artosta. Kokotekstilehdissä (esim. Elektra-aineisto) tallennetaan usein suppeasisältöisetkin artikkelit, jos ne ovat erikseen saatavissa kokotekstitiedostona.

3.3. Metadatasisältö

Työryhmässä mietittiin, mitkä tiedot artikkeleista on tarpeen tallentaa varsinaisten bibliografisten tietojen lisäksi, kun Artoa käytetään muuhunkin kuin tiedonhakuun?

  • Tekijöiden auktoriteetti- ja affiliaatiotiedot?
  • Julkaisufoorumiluokitus
  • Julkaisutyyppi

3.4. Arton asiakasnäkymä

Ryhmässä pohdittiin, tarvitaanko Arto-tietokannalle oma käyttöliittymä/näkymä tai Arton eri sisällöille oma näkymä. Tälläkin hetkellä joillain Arton sisällöillä on myös oma näkymä, joka ei kuitenkaan ole laajassa käytössä.

  • Vaihtoehtoja: yleinen Finna-näkymä / nykyisen Arton kattava näkymä / Arton osia koskevat näkymät
    • Optio Arton omalle tai Arton osaan kohdistuvalle hakunäkymälle olemassa, mutta yleinen Finna-näkymä saattaa riittää.
  • Arton avaaminen avoimeksi dataksi:
    • Arton löydettävyys paranisi, jos aineisto löytyisi ja siihen voisi kohdistaa hakuja myös esimerkiksi Googlen kautta.
    • Tulevaisuus: Artosta avointa linkitettyä dataa

3.5. Viitetietojen tarpeellisuus

Ryhmässä todettiin kotimaisten viitetietojen olevan edelleen tarpeellisia:

  • Kokotekstiaineistoja on Suomessa vähän, jonka takia pelkkiä viitetietojakin tarvitaan
  • Joillain aloilla kokotekstiaineistoja hyvin vähän
  • Julkaisutietojen keruu
  • Viitetiedot hyödyllisiä myös silloin, jos aineistot digitoidaan tms. myöhemmin

 

  • No labels