Tämän navigointipalkin saa piiloon sivun ylälaidan -painikkeesta.

Child pages
  • Sukupuoli ja seksuaalisuus opiskelijakulttuureissa
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Voidaan puhua sukupuolittuneista ja seksualisoituneista opiskelijakulttuureista. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa lasten, nuorten tai aikuisten muodostamat yhteisöt ja vuorovaikutustilanteet ylläpitävät käytäntöjä, käsityksiä ja arvostuksia. Ne ovat toisinaan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä tai niiden kautta määrittyviä ja merkityksellistyviä. Kun oppilasyhteisöä tarkastelee, monet huomaavat siinä ryhminä tytöt ja pojat. Tämän keskeisen erotteluperusteen lisäksi olisi mielekästä tarkastella myös tyttöjen sisäisiä ja poikien sisäisiä eroja sekä ottaa huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Kaikki lapset ja nuoret eivät koe tytön tai pojan määrittelyä itselleen toimivaksi eivätkä kaikki halua noudattaa heiltä sukupuolen perusteella odotettua käyttäytymistä.

Koulu- ja oppilaitosyhteisöissä tuotetaan, ylläpidetään ja haastetaan sukupuolta ja seksuaalisuutta.  Virallisen koulun eli esimerkiksi opetuksen, oppimateriaalin ja koulun sääntöjen välityksellä lapsille ja nuorille tarjoutuu käsityksiä siitä, millaisia heidän oletetaan olevan sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan. Oppilaskulttuureissa näitä käsityksiä saatetaan haastaa tai ne saatetaan omaksua myös osaksi niiden arvoja ja näkemyksiä. Nuorten ja lasten keskuudessa saattaa muodostua normituksia siitä, kuka on suosittu, kuka ei. He oppivat pian arvioimaan oman paikkansa yhteisössä ja tietämään kenellä on mahdollisuudet toimia siinä mitenkin. Tämä vuorovaikutussuhteiden dynamiikka ja hierarkia opitaan hyvin nopeasti ja monet käytännöistä muodostuvat melko usein pysyväisluonteisiksi (Gordon ym. 2000; Salo 1999). Lapset ja nuoret pyrkivät pääosin sopeutumaan yhteisön sääntöihin ja käytäntöihin pärjätäkseen siinä, mutta he myös neuvottelevat toimintarajoista ja voivat haastaa asetelmia. Usein näiden hierarkioiden ja käyttäytymismallien kehyksessä sukupuolella on erityismerkityksiä. Lasten ja nuorten kulttuureissa odotetaan pojilta usein tietynlaista ja tytöiltä tietynlaista käyttäytymistä ja suhtautumista asioihin. Toisaalta vääränlaiseksi mielletystä olemisen tavasta ja valinnoista voidaan rangaista ja niitä voidaan pelätä kiusaamisen ja yksinjäämisen pelossa. Kouluittain, oppilasryhmittäin ja yksilöittäin nämä normitukset ja arvostukset sekä käsitykset vaihtelevat. Yksittäiselle oppilaalle on voinut muodostua erikoisen tai haastajan rooli, jolloin hänen toimintaansa opitaan ymmärtämään. Suosituilla oppilailla on usein enemmän liikkumavaraa myös sukupuolen ja seksuaalisuuden alueilla. Sen sijaan vähemmän suositut oppilaat voivat olla erittäin haavoittuvassa asemassa, mikäli tekevät irtiottoja normiksi mielletystä.

Heteromaskuliinisuuteen ja heterofeminiinisyyteen

Lapset ja nuoret rakentavat maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä osana koulun käytäntöjä ja vuorovaikutuksessa toisten saman ikäryhmän jäsenten kanssa. Vaikka kaikki lapset ja nuoret eivät pyrkisikään omaksumaan kouluyhteisössä suosittuja tapoja olla joko feminiininen tyttö tai maskuliininen poika, nämä mallit vaikuttavat heidän toimintaansa ja he joutuvat ottamaan ne huomioon. Pojat oppivat, että heidän ”kunnollinen” poikana olonsa tai maskuliinisuutensa kyseenalaistuu, jos he esimerkiksi valitsevat tekstiilityön teknisen työn sijasta, panostavat liiaksi kouluopiskeluun, harrastavat tanssia tai ovat kiinnostuneita tyttöjen suosimista pop-laulajista. Samoin tytöt joutuvat miettimään, voivatko he ottaa johtajaroolin luokassa, toimia aktiivisesti tasa-arvoteemoja ajaen, valita mies/poikatapaisen alan tai oppiaineen tai olla esittämättä kiinnostusta poikia kohtaan. Toistuvat tapahtumat, joissa pojat paikantuvat poikien odotettuun asemaan ja tytöt tytöiltä odotettuun positioon, näyttävät tekevän ymmärrettäväksi sen, että lapset ja nuoret käyttäytyvät sukupuolensa mukaisesti eri tavoin. He tottuvat tekemään tyttöä tai poikaa ja omaksuvat samalla paitsi oikeanlaisen heterofeminiinisyyden tai heteromaskuliinisuuden myös ne rajat, joiden ylittämisestä voidaan rangaista. Rangaistus voi olla kiusaamista, nokittelua, kiusoittelua tai eristämistä – tai vain kokemusta siitä, ettei olekaan enää niin suosittu kuin aiemmin (ks.luku kiusaamisesta).

Nuorten käsitykset seksuaalivähemmistöistä ovat muuttuneet aiempaa asiallisemmiksi ja myönteisemmiksi. Varsinkin monet tytöt pitävät tärkeänä yhdenvertaisuutta seksuaalisen suuntautumisen osalta. Myös monet pojat ajattelevat näin, mutta edelleen pelkona homomyönteisyydestä on oman heteromaskuliinisuuden kyseenalaistuminen, ja joillekin pojille voi olla suuri tarve ottaa etäisyyttä homoista ja sellaiseksi mielletyistä.

Lähteet:

Huuki

Gordon, Tuula, Holland, Janet & Lahelma, Elina 2000 Making Spaces: Citizenship and Difference in Schools. London: Macmillan
Lehtonen

Manninen, Sari 2002. Masculinities, Power Hierarchy and Social Position in Classroom Community --A Case Study on the Social Relations of a Multicultural Classroom. In Sunnari, V., Kangasvuo, J. & Heikkinen, M. (eds.) Gendered and Sexualised Violence in Educational Environments. Oulu: Oulu University Press, 60-80.

Manninen, Sari 2006. A Finnish case study: Boys’ representations of masculinities and hegemonic struggle. In Sempruch, J., Willems, K. & Shook, L. (eds.) Multiple Marginalities: An Intercultural Dialogue on Gender in Education Across Europe and Africa. Frankfurt am Main: Wilfried Niederland Verlagsservice, 176-191.

Manninen, Sari 2008. Changes and Reproduction in the Struggle for Masculine Status. In Sunnari, V., Pihkala, S., Heikkinen, M., Huuki, T. & Manninen, S. (eds.) From Violence to Caring. Gendered and Sexualized Violence as the Challenge on the Life-span. Conference Proceedings. Oulu: Oulun yliopisto, 123-138. (http://herkules.oulu.fi/isbn9789514290084/isbn9789514290084.pdf)

Salo, Ulla-Maija 1999 Ylös tiedon ja taidon ylämäkeä. Tutkielma koulun maailmoista ja järjestyksistä. Acta Universitatit Lapponiensis 24. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Tolonen, Tarja 2001 Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Helsinki: Gaudeamus.

Tolonen, Tarja toim. 1999 Suomalainen koulu ja kulttuuri. Tampere: Vastapaino.

Tolonen, Tarja toim. 2008 Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Tampere: Vastapaino.



 

  • No labels