Tämän navigointipalkin saa piiloon sivun ylälaidan -painikkeesta.

Child pages
  • Koulutusasteet
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Sukupuoli ja seksuaalisuus varhaiskasvatuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskasvatuksessa sekä opettajankoulutuksessa

Monet koulujen ja oppilaitosten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä ilmiöistä ovat tuttuja kaikilla koulutusasteilla. Usein tutkimusta sukupuolinäkökulmasta on tehty etenkin peruskouluun ja lukioon liittyen.  Varhaiskasvatuksessa, ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa sekä korkeakouluissa on myös sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmasta erityispiirteitä.

Sukupuoli ja seksuaalisuus merkityksellistyvät päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa monin tavoin. Ehkä vielä alakoulua voimakkaammin päiväkodin tehtävät ja järjestykset sekä niissä ohjattu toiminta leikkeineen, leluineen ja lastenkirjoineen sisältävät sukupuolijakoa ja -odotuksia ylläpitäviä elementtejä. Lasten oma kulttuuri voi sisältää voimakkaita näkemyksiä sukupuolen merkityksestä ja he voivat pitää sukupuolirajoja keskeisinä oman ja toisten toiminnan määrittelyssä. (Härkönen 1996,  Lappalainen 2006, Strandell 1996, Vehviläinen 1975.)

Verrattuna peruskouluun ja lukioon ammatillisen oppilaitoksen koulutusohjelmat tai -linjat voivat olla korostuneen sukupuolittuneita, sillä usein ne ovat selvästi nais- tai miesenemmistöisiä. Liikenteen ja tekniikan linjat ovat miesenemmistöisiä, ja hoiva-alan linjat naisenemmistöisiä. (ks. tilastodiat) Tämä asetelma luo puitteita sukupuolittuneelle opetukselle ja opiskelijakulttuurille. Koulutusohjelmien sisällöissä voivat korostua sukupuolittuneet odotukset ja ammattiin ja työelämään suuntautuneina kunkin alan sukupuoliodotukset voivat heijastua annettuun opetukseen ja mielikuviin, joita opiskelijoihin liitetään. Mari Käyhkö on analysoinut siivoojien ammatillista koulusta ja todennut, että alan pääasiassa naisopiskelijoilta edellytetään osana  oikeanlaista siivoojuutta myös sopivaa heterofeminiinistä sukupuolta (Käyhkö 2006). Ammatillisen koulutuksen puitteissa siis rakennetaan ammatilliseen minään ja opiskelijakulttuuriin soveltuvaa maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä (ks. esim. Kauppinen 2008).  Kiinnostavaa on analysoida myös sukupuolen kannalta poikkeuksellisen valinnan tehneiden asemaa omassa koulutuksessaan. Miesenemmistöisellä alalla opiskelevien naisten tilanne voi olla hankala, kun pitää näyttää pärjäävänsä poikien kanssa ja kohdata mahdollinen seksuaalinen häirintä (ks. esim. Haapala-Samuels 2008). Poikia, jotka opiskelevat naisenemmistöisellä alalla, voidaan toisaalta ihailla uranuurtajina ja toisaalta leimata homoiksi tai epämiehekkäiksi.

Aikuiskoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä, täydennyskoulutuksessa, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuksessa on myös sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä piirteitä.  Naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin perus- ja toisen asteen jälkeiseen tai ulkopuoliseen koulutukseen.  Myös nämä koulutusinstituutiot ovat usein sukupuolittuneita niin, että tietyt alat ovat nais- ja tietyt miesenemmistöisiä.  Naisten koulutus- ja tutkijauralla on todettu olevan sukupuoleen liittyviä ongelmia miehiä useammin. Koulutukseen sisältyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä perinteisiä  ajattelumalleja ja oppeja. Huolimatta lain määräämistä vaatimuksesta sisällyttää toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu osaksi toiminnan kehittämistä, se ei ole tuottanut paljonkaan tuloksia. (ks. Brunila 2010, Ojala 2011)





Lähteet:

Brunila; Kristiina 2010 Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Selvityksiä 2009:51. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Haapala-Samuel, Aino 2008. Raavas mies vai tunnollinen työntekijä? Ainokaiset naiset puhuvat miesenemmistöisistä ammatillisista opiskelualoistaan. Pro gradu-tutkimus. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. (ks. /www.helsinki.fi/amis/julkaisut.htm)

Härkönen, Ulla 1996 Naiskasvattajien käsityksiä tyttöjen ja poikien työn tekemisestä sekä äitien ja isien työkasvatuksesta. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 28. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Kauppinen, Asko 2008. Maskuliinisuuksien diskursiivinen kehkeytyminen: etnografia rakennusalan ammatillisessa koulutuksessa. Pro gradu-tutkimus. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos.

Käyhkö, Mari 2006 Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. Joensuu: Joensuu University Press.

Lappalainen, Sirpa 2006 Kansallisuus, etnisyys ja sukupuoli lasten välisissä suhteissa ja esiopetuksen käytännöissä. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 206. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos.

Lehtonen, Jukka 2010. ”Kaikki kuvatkin on sellaisia: isä, äiti ja lapsi” - Heteronormatiivisuus eri koulutusasteilla. Teoksessa Suortamo, M., Tainio, L.,  Ikävalko, E., Palmu, T. & Tani, S. (toim.) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus, 87-110.
Strandell, Harriet 1996 Päiväkoti lasten kohtaamispaikkana. Tutkimus päiväkodista sosiaalisten suhteiden kenttänä. Tampere: Gaudeamus.

Vehviläinen, Marja-Riitta 1974. Sukupuoliroolit lasten päiväkodeissa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Koulutuspoliittinen jaosto 1974:8. Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisuja. 

Ylitapio-Mäntylä, Outi 2009 Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

  • No labels