Tämän navigointipalkin saa piiloon sivun ylälaidan -painikkeesta.
Kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvotyö voimistui Suomessa 1980-luvun alussa. 1980-luvulta lähtien myös sukupuolinäkökulmainen tutkimus on Suomessa vahvistunut. Opetusministeriö asetti vuonna 1983 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia selvitys tasa-arvotavoitetta tukevasta kokeilu- ja tutkimustoiminnasta, käynnistää yhteistyössä kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen kanssa sukupuolten tasa-arvoa edistävää kokeilutoimintaa sekä laatia ehdotus siitä, miten laeissa asetettua tasa-arvotavoitetta voitaisiin toteuttaa. Toimikunta otti nimekseen Tasa-arvokokeilutoimikunta. Se julkaisi mietinnön (KM 1988:17) lisäksi muun muassa tutkimuskartoituksen (Lahelma 1987) ja tasa-arvokokeiluselvityksen (Salonen 1988).
Tasa-arvokokeilutoimikunnan mietinnössään esittämät toimenpide-ehdotukset kohdistuivat piilo-opetussuunnitelmaan (koulun oppisisällöt, työtavat ja käytännöt), tietokäsitykseen ja arvosisältöihin (oppisisällöt ja oppimisnäkemys), ammatinvalinnan laajentamiseen (koulutusrakenteet, valintakriteerit ja ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmat), kouluyhteisön yhteistyöhön ja opettajankoulutukseen. (KM 1988:17.)
Opettajankoulutuksen osalta toimikunta katsoo, että ”opettajan sukupuolesta riippumatta hänen toiminnallaan on vaikutusta siihen, millaisina tytöt ja pojat näkevät mahdollisuutensa ja tehtävänsä. Aktiivinen vaikuttaminen sukupuolten väliseen tasa-arvoon koulutuksen välityksellä edellyttää kuitenkin opettajilta tietoa ongelmista sekä keinoista, joiden avulla tasa-arvoa voidaan edistää. Tällä hetkellä opettajien peruskoulutukseen sisältyy vain vähäisessä määrin ja epäsystemaattisesti tällaista oppiainesta. Myös koulutoimen piirissä toimivien täydennyskoulutus on näiltä osin yleensä järjestämättä” (KM 1988/17, tiivistelmä, 5. ). Vuodelta 1988 peräisin oleva teksti vaikutti tuoreelta ja ajan-kohtaiselta vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Tehtäväksiantonsa mukaisesti tasa-arvokokeilutoimikunta suunnitteli ja käynnisti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa tasa-arvotavoitetta edistävää kokeilutoimintaa. Näistä moni koski tasa-arvokasvatusta ja ammatinvalinnan laajentamista sukupuolirajan yli. (Ks. Salonen 1988.)Tasa-arvoa edistämään pyrkiviä valtakunnallisia kampanjoita on tehty 1980-luvulta lähtien. Toimikunnan käynnistämien hankkeiden lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen piirissä on tehty lukuisia tasa-arvoa koskevia kehittämishankkeita 1980-luvulta lähtien, 2000-luvun alkuun mennessä yhteensä satakunta. 2000-luvulla koulutuksessa on tehty sekä valtakunnallisia että paikallisia tasa-arvohankkeita erityisesti Euroopan unionin sosiaalirahaston tukemana. (Hankkeista ks. Brunila, Heikkinen & Hynninen 2005.)
Tasa-arvon edistämiseen pyrkivä toiminta ja sukupuolinäkökulmainen kasvatuksen ja koulutuksen tutkimus kietoutuvat toisiinsa: tutkimus tukee tasa-arvotyötä, joka puolestaan tarjoaa tutkimuskohteita. Monissa tapauksissa Suomessa tasa-arvotyötä ja tutkimusta ovat tehneet samat henkilöt. Samalla kuitenkin tasa-arvotyön projektitapaistuminen (ks. Brunila 2009) ja tutkimustyön resursoinnin ehdot ovat monissa tapauksissa pitäneet tasa-arvotyön ja tutkimuksen erillään. Tämä on tarkoittanut sitä, että hankkeissa tehdyt kokeilut ovat useimmiten jääneet tutkimuksellisesti seuraamatta. (Ks. Brunila, Heikkinen & Hynninen 2005, Brunila 2009.)
Hankkeissa on kokeiltu ja raportoitu runsaasti keinoja tasa-arvon edistämiseksi. Niissä on myös tuotettu oppimateriaaleja tasa-arvotyön tarpeisiin. Muutoksia voi arvella tapahtuneen ainakin hankkeisiin osallistuneiden toiminnassa ja suhtautumisessa. Varovasti voisi sanoa, että hankkeet ovat osaltaan vaikuttaneet tasa-arvoisuuden merkitystä korostavasti sekä poliittista tahtoa voimistavasti. Asiasta ei ole tutkimuksellista näyttöä. Hankkeissa kehitetty ei ole kuitenkaan löytänyt kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöihin yleisemmin, sitä ei ole onnistuttu valtavirtaistamaan.
Lähteet:
Arnesen, Anne-Lise. 1999. (toim) Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä. Suomentanut Pirkko Hynninen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 17. Helsinki: Yliopistopaino.
Lahelma, Elina 1987. Sukupuolten tasa-arvo koulussa. Tutkimuskartoitus tasa-arvotoimikunnalle. Opetusministeriön julkaisuja 4.
Salonen, Alina. (toim.) 1998. Koulu matkalla sukupuolten tasa-arvoon. Kokeiluselvitys tasa-arvotoimikunnalle. Opetusministeriön suunittelusihteeristön julkaisuja 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Sunnari, Vappu. 1997. Gendered structures and and processes in primary teacher education - challenge for gender sensitive pedagogy. Northern gerder studies 4. Oulun yliopistopaino.
Sunnari, Vappu. 1997. "Can it really mean us?": Nord-Lilia Project in Oulu, Finland. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia, ISSN 0358-7231; 97.
Tasa-arvokokeilutoimikunnan mietintö. Komiteamietintö 1988:17. Opetusministeriö. Valtion painatuskeskus.
Linkkejä: