Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen, syksy 2014

 

Sähköpostia luennoitsijalle?? Muista, että kurssilla on SATOJA muitakin opiskelijoita...

..., materiaali, suoritustavat, aikataulut, tenttijärjestelyt, työpajat, kertauspajat, kirjallisuus, ...

Mikäli et löydä tarvitsemaasi tietoa TÄLTÄ SIVULTA, voit lähettää viestiä osoitteella

tilasto-johdanto(at)helsinki.fi

(info) Kurssin sisältöä koskeviin kysymyksiin on mahdollista vastata vain luennoilla ja työpajoissa.

Luennoitsija

Kimmo Vehkalahti, yliopistonlehtori, dosentti, VTT
Opettajien akatemian jäsen

Pajaohjaajat

Paula Bergman, fil.yo
Pauliina Karell, valtiot.yo
Emma Kämäräinen, valtiot.yo
Pihla Oksanen, valtiot.yo
Emma Peltomaa, psykol.yo

Laajuus ja koodit

Osa 1: 5 op (78240)
Osa 2: 5 op (78241)

Tyyppi

Sovelluspainotteinen, perustavanlaatuinen perusopintotason kurssi tilastotieteen sivuaineopiskelijoille erityisesti yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Katso tutkintovaatimukset 2014-2016. Sopii kaikkiin opintojen vaiheisiin (perusopinnot, kandiopinnot, maisteriopinnot, jatko-opinnot, post doc -opinnot), usko tai älä. (smile)

Kohderyhmä ja rajoitukset

(warning) Kurssi on ensisijaisesti suunnattu valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (ja toissijaisesti muiden keskustakampuksen tiedekuntien opiskelijoille).

(info) Kurssi tunnettiin aikaisemmin (2008-2013) nimellä Tilastotieteen johdantokurssi (koodit 78200 ja 78201).

(info) Muiden tiedekuntien opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti heidän omien tiedekuntiensa järjestämiä tilastotieteen (tai biometrian, epidemiologian, psykometriikan jne.) peruskursseja. (Jos sopivaa tarjontaa ei löydy, voi tällekin kurssille osallistua. Korvaavuudet on syytä selvittää oman tiedekunnan kanssa.)

(info) Social Statistik på svenska? Se: Soc&kom (svenska social- och kommunalhögskolan)

(info) Social Statistics in English? (in progress...)

Tavoitteet ja sisältö

Tilastotiede on tärkeä osa mitä tahansa tieteitä, joissa kerätään, mitataan ja analysoidaan tietoja. Tilastollisilla menetelmillä on mahdollista löytää vastauksia lukuisiin eri alojen tutkimuskysymyksiin. Yhteiskuntatilastotiede tarkoittaa erityisesti yhteiskuntatieteissä sovellettua tilastotiedettä.

Tavoitteena on oppia tilastollisen tutkimuksen perusteet. Näkökulma on yhteiskuntatieteellinen ja lähestymistapa sovelluspainotteinen. Jotta perusteet voi oppia, on tärkeää ymmärtää keskeiset käsitteet.

  • Osassa 1 tarkastellaan, miten yhteiskuntatieteellisiä aineistoja kerätään ja mitä kaikkea kyselylomakkeen laatimisessa tulee ottaa huomioon. Lisäksi tutkitaan, millä tavoin tietoja tiivistetään tilastollisiksi kuviksi ja tunnusluvuiksi sekä perehdytään erilaisiin vaihtelun ja riippuvuuden kuvaustapoihin.
    • Osan 1 keskeinen teema on tilastollinen lukutaito, jota voi pitää jokseenkin välttämättömänä taitona nyky-yhteiskunnassa.
    • Osassa 1 korostuu itsenäinen työskentely. Osa käsitteistä saattaa olla entuudestaan tuttuja, mutta niihin perehdytään syvällisemmin kuin esimerkiksi lukion kursseissa.
  • Osassa 2 tutustutaan todennäköisyyslaskentaan ja tilastolliseen päättelyyn sekä sovelletaan niitä luottamusvälien tarkasteluun sekä eräisiin yhteiskuntatieteissä keskeisiin tilastollisiin perusmenetelmiin kuten t-testiin ja regressioanalyysiin.
    • Osan 2 keskeisenä teemana ovat tilastolliset menetelmät.
    • Osan 2 käsitteet ovat vaativampia ja edellyttävät täsmällisempää työstämistä ja pohdiskelua. Lyhyt matematiikka riittää pohjaksi, mutta tällöin kurssia varten on syytä varata enemmän aikaa. Työpajoihin osallistuminen on suositeltavaa, jos harjoitustehtävät alkavat tuntua vaikeilta.

Tilastotiede ei ole ensisijaisesti matematiikkaa, vaikka sen teoriapohja matematiikkaan nojaakin. Tilastollisen ajattelun omaksuminen vaatii vääjäämättä jonkin verran matemaattisluontoista pähkäilyä, laskeskelua ja pohdiskelua.

Tyypillisiin tilastotieteen peruskursseihin verrattuna tällä kurssilla on huomattavasti vähemmän laskemista. Sen sijaan keskitytään miettimään niitä kysymyksiä, joita tilastollisessa tutkimuksessa oikeasti kohdataan, erityisesti yhteiskuntatieteiden kontekstissa:

  • Mitä tietoja kerätään, keneltä tai mistä ja millä tavalla?
  • Miten ilmiöitä ja ulottuvuuksia mitataan?
  • Millaisia menetelmiä missäkin tilanteessa voidaan soveltaa?
  • Mitä tietokone pitäisi laittaa laskemaan ja miten?
  • Millä tavoin tuloksia esitetään ja tulkitaan?
  • Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä ja mitä ei?

Kurssin jälkeen tulisi osata vastata ainakin useimpiin näistä kysymyksistä, kun ne tulevat eteen todellisessa tilanteessa. Monet kysymyksistä kohdataan jo oman alan tutkimuskirjallisuutta lukiessa, puhumattakaan opinnäytetöiden tekemisestä.

Ajat ja paikat

Opetustilaisuuksien (ks. alempana) ohella on varattava aikaa itsenäiseen työskentelyyn, joka tarkoittaa mm. pohtimista ja pähkäilyä joko itsekseen tai kaveri(e)n kanssa (jälkimmäinen on erittäin suositeltavaa!). Jos ei pääse luennoille (esim. päällekkäisyyksien vuoksi), itsenäisen työn merkitys korostuu entisestään. Monivuotisen palautteen perusteella kurssista saa eniten irti käymällä aktiivisesti luennoilla ja tekemällä mahdollisimman paljon harjoitustehtäviä.

(info) Keskiviikon luennot (harjoitusten yhteenvedot) videoidaan automaagisesti.

Opetustilaisuudet, osa 1 (periodi I)

Tentti- ja lukuviikko

  • viikko 43:
    • (ei opetusta, kurssikokeen tarkastus - tulokset periodin II alussa)

Opetustilaisuudet, osa 2 (periodi II)

Joululoma

  • viikot 51-52:
    • (ei opetusta, kurssikokeen tarkastus - tulokset tammikuussa)

Luennot ja harjoitukset

Kurssin molemmat osat koostuvat viidestä teemasta, joihin perehdytään torstain luennoilla. Perusmateriaalia (ks. alla) täydennetään luennoilla monenlaisilla esimerkeillä, keskustelulla ja kommenteilla. Teemoihin kuuluu myös harjoitustehtäviä, joita työstetään osassa 1 itsenäisesti. Osassa 2 tehtävien tekemistä tukevat työpajat. Tehtävien ratkaisuja tarkastellaan yhdessä keskiviikon luennoilla, jotka voi katsoa jälkeenpäin verkosta.

Luentomateriaali ja harjoitukset tulevat saataville oheisiin luetteloihin. Harjoitukset julkaistaan viikoittain, joko ennen torstain luentoa tai pian sen jälkeen. Osan 2 harjoituksista julkaistaan myös yksityiskohtaisempia neuvoja (etukäteen) sekä luonnosmaisia ratkaisuehdotuksia omien pohdiskelujen tukemiseksi (jälkikäteen).

Osa 1

Kyselytutkimus ja mittaus

  • Teema 1: Tilastotiede ja kyselytutkimus

  • Teema 2: Mittaus yhteiskuntatieteissä

Tiedonkeruu, tilastoaineiston kuvailu ja analysointi

  • Teema 3: Tiedonkeruu, kuvat ja tunnusluvut

  • Teema 4: Vaihtelu ja riippuvuus

  • Teema 5: Ristiintaulukointi

Osa 2

Todennäköisyyslaskennan perusteet

  • Teema 6: Todennäköisyys ja satunnaisuus

  • Teema 7: Todennäköisyyksien laskentaa

Tilastollisen päättelyn perusteet

  • Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit

  • Teema 9: Tilastollinen hypoteesin testaus

  • Teema 10: Regressio- ja varianssianalyysi

Työpajat

Harjoitustehtävien tekeminen on oppimisen kannalta erittäin olennaista. Osassa 1 tehtävät tehdään itsenäisesti, lukuun ottamatta viimeisen viikon (vapaaehtoisia) kertauspajoja. Osassa 2 oppimista tukevat viikoittain (vapaaehtoiset) työpajat, joissa tehtäviä työstetään ohjaajien johdolla pienryhmissä. Tehtäviin perehdytään itsenäisesti jo ennen työpajan kokoontumista. Pajoihin ei ilmoittauduta, vaan saa käydä siinä ryhmässä, joka itselle parhaiten sopii. Lisäpisteitä ei pajoista saa (pisteet saa kokeista, ks. Suoritustavat).

Työpajat järjestetään yliopiston päärakennuksessa, osoitteessa Fabianinkatu 33. Ohjaajat ovat tilastotieteen pääaine- tai sivuaineopiskelijoita. Pajat pyörivät edellä olevan viikkoaikataulun mukaisina päivinä seuraavasti:

Osan 1 kertauspajat (13.10 ja 14.10) - Harjoitukset 1-5

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Pihla, Emma K, Emma P

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Pihla, Emma K, Emma P

ti

10 - 12

päärakennus, sali 10

Emma K, Pauliina, Emma P

ti

12 - 14

päärakennus, sali 7

Emma K, Pauliina, Emma P

Osan 2 työpajat (3.11 ja 4.11) - Harjoitus 6

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Emma K, Pauliina

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Emma K, Emma P

ti

10 - 12

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

ti

12 - 14

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

Osan 2 työpajat (10.11 ja 11.11) - Harjoitus 7

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Pihla, Emma K

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Emma K, Emma P

ti

10 - 12

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

ti

12 - 14

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

Osan 2 työpajat (17.11 ja 18.11) - Harjoitus 8

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Emma K, Pauliina

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Emma K, Emma P

ti

10 - 12

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

ti

12 - 14

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

Osan 2 työpajat (24.11 ja 25.11) - Harjoitus 9

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Emma K, Pauliina

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Emma K, Emma P

ti

10 - 12

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

ti

12 - 14

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

Osan 2 työpajat (1.12 ja 2.12) - Harjoitus 10

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Emma K, Pauliina

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Emma K, Emma P

ti

10 - 12

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

ti

12 - 14

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla

Osan 2 kertauspajat (8.12 ja 9.12) - Harjoitukset 6-10

Päivä

Aika

Paikka

Ohjaajat

ma

14 - 16

päärakennus, sali 7

Pihla, Emma K, Pauliina

ma

16 - 18

päärakennus, sali 7

Pihla, Emma K, Pauliina

ti

10 - 12

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla, Emma P

ti

12 - 14

päärakennus, sali 3

Paula, Pihla, Emma P

 

Ilmoittaudu kurssille, osa 1

(info) Osa 1 on päättynyt. Kurssikokeen raportti on lähetetty osallistujille ja tulokset on kirjattu Oodiin.

Ilmoittaudu kurssille, osa 2

(info) Osa 2 on päättynyt. Kurssikokeen raportti on lähetetty osallistujille ja tulokset on kirjattu Oodiin.

Suoritustavat

Kurssi suoritetaan joko kurssikokeilla tai erilliskokeilla.

Suositeltavin suoritustapa on kurssikoe.

 

Kurssikoe (vain kurssille ilmoittautuneille)

Osan 1 kurssikoe järjestetään I periodin lopussa ja osan 2 kurssikoe II periodin lopussa.

  • Osan 1 koealue kattaa Teemat 1-5 ja Harjoitukset 1-5.
  • Osan 2 koealue kattaa Teemat 6-10 ja Harjoitukset 6-10.

Kurssikokeen salijako ilmoitetaan (sähköpostilla) ennen koepäivää.

(info) Kokeeseen osallistuminen edellyttää kurssin vastaavaan osaan ilmoittautumista.

(info) Kurssikokeiden ajat kannattaa merkitä heti kalenteriin, sillä varsinaisia uusintakokeita ei järjestetä (uusinnat suoritetaan erilliskokeissa, ks. alla).

Mitä mukaan kokeisiin, mitä ei?

  • Opiskelijakortti (tai muu henkilötodistus) on oltava mukana.
  • Laskin saa olla mukana (tavallinen nelilaskin riittää, mutta funktiolaskimesta voi olla hyötyä, kunhan opettelee sen käytön jo ennen koetta).
  • Taulukkokirjaa ei saa olla, vaan tarvittavat taulukot ja kaavat annetaan kokeissa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan kokeissa neuvota (sitä varten ovat työpajat).

Erilliskoe (erillisiä suorituksia ja uusintoja varten)

Erilliskokeet ovat valtiotieteellisen tiedekunnan lauantaisissa tiedekuntatenteissä 7.2.2015 ja 11.4.2015 sekä kesätenteissä 15.6.2015 ja 18.8.2015.

Tiedekuntatentit ja kesätentit järjestetään keskustakampuksella (tarkemmat tiedot Flammassa). Niitä koskevat seuraavat ohjeet:

  • Ilmoittautuminen WebOodissa viimeistään 10 pv ennen tenttiä.
    • Tiedekunta EI hyväksy myöhästyneitä ilmoittautumisia.
    • Huom! Elokuun kesätentin viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.7.
  • Yhdessä tentissä voi suorittaa joko osan 1 tai osan 2 tai molemmat osat.
  • Kuhunkin tentittävään osaan on ilmoittauduttava erikseen.
  • Tentittävä kirjallisuus on kurssin luentomateriaali ja harjoitustehtävät.
  • Tenttikysymykset ovat suomeksi, men du kan svara på svenska.

Pisteet ja arvosanat

Molemmista osista saa erillisen arvosanan joko kurssikokeen tai erilliskokeen perusteella (harjoitustehtävistä ei saa pisteitä). Arvosanat määräytyvät koepisteiden perusteella oheisen taulukon mukaisesti:

Pisteet

Arvosana

28-30

erinomainen (5)

24-27

kiitettävä (4)

20-23

hyvä (3)

16-19

tyydyttävä (2)

12-15

välttävä (1)

  0-11

hylätty (0)

Aineistoja

Luentomateriaalissa, harjoituksissa ja koetehtävissä tarkastellaan lukuisia yhteiskuntatieteellisiä, enimmäkseen kysely- ja haastattelututkimusten aineistoja.

Tällä kurssilla tarkastelu tapahtuu lähinnä kyselylomakkeiden, kuvien, tulosteiden ja tunnuslukujen avulla.

Omin käsin ("hands-on") aineistoihin pääsee kiinni mm. kurssilla Data-analyysi Survo- ja SPSS-ohjelmistoilla.

Kirjallisuutta

Luentomateriaali ja harjoitukset (ks. edellä) kattavat kokeissa vaadittavan sisällön.

Alla luetellut teokset soveltuvat oheislukemistoksi kurssin molempiin osiin.

  • Alkula, Tapani & Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka (1994). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY.
  • Bram, Uri (2011). Thinking Statistically. CreateSpace.
  • Cozby, Paul C. (2009). Methods in Behavioral Research, 10th ed., McGraw-Hill.
  • Dalgaard, Peter (2002). Introductory Statistics with R. Springer.
  • Fowler, Jr., Floyd J. (1995). Improving Survey Questions: Design and Evaluation. Sage.
  • Heikkilä, Tarja (2004). Tilastollinen tutkimus, 5. painos. Edita.
  • Holopainen, Martti & Pulkkinen, Pekka (2008). Tilastolliset menetelmät, 5.-7. painos. Sanoma Pro.
  • Howell, David C. (2002). Statistical Methods for Psychology, 5th ed., Duxbury.
  • Kuusela, Vesa (2000). Tilastografiikan perusteet. Edita.
  • Laakkonen, Pekka & Mäenpää, Merja & Kettunen, Ensio (2011). Numerotaito. Ammatillinen matematiikka. WSOYpro.
  • Magnello, Eileen & Van Loon, Borin (2009). Introducing Statistics: a Graphic Guide. Icon Books.
  • Nummenmaa, Lauri (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi.
  • Pahkinen, Erkki (2012). Kyselytutkimusten otantamenetelmät ja aineistoanalyysi. Jyväskylä University Library Publishing Unit.
  • Paulos, J. A. (1991). Numerotaidottomuus: matemaattinen lukutaidottomuus ja sen seuraukset (suom. Klaus Vala), Art House.
  • Robbins, Naomi B. (2005). Creating More Effective Graphs. Wiley.
  • Salkind, Neil J. (2011). Statistics for People Who (Think They) Hate Statistics. 4th ed., Sage.
  • Salsburg, David (2001). The Lady Tasting Tea: How Statistics Revolutionized Science in the Twentieth Century. Holt Paperbacks.
  • Taleb, Nassim Nicholas (2010). The Black Swan, 2nd ed., Penguin Books.
  • Vehkalahti, Kimmo (2014). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura. (myös Tammi 2008 käy hyvin)
  • Wild, Christopher J. & Seber, George A. F. (2000). Chance Encounters: a First Course in Data Analysis and Inference. Wiley.
  • Ziliak, Stephen T. & McCloskey, Deirdre N. (2008). The Cult of Statistical Significance: How the Standard Error Costs Us Jobs, Justice, and Lives. University of Michigan Press.

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristössä on esillä laaja valikoima oppikirjoja ja esimerkkejä erilaisin menetelmin tehdyistä tutkimuksista. Myös monet niistä soveltuvat oheislukemistoksi kurssin molempiin osiin.

(info) Useimmat teokset menevät kurssin sisältöjä pidemmälle.

 

  • No labels