Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Sarjatiedot olisi ollut hyvä käydä lävitse aikaisemmin, joko ennen ensimmäisiä kuvailutehtäviä tai heti niiden jälkeen.

Kiinteämittaiset kentät tulevat formaatista, eivät RDA-säännöistä.

 

 

Muista myös nämä:

 

Sarjatiedot: 830-kenttä

RDA 25.1 Viittauksen kohteena oleva teos

Teos<->teos suhde. MARC21:ssa ei tarvitse merkitä suhdetermiä, koska formaatin kenttä kertoo sen suoraan.

Periaatteessa pitäisi käyttää sarja-aineiston auktorisoitua hakumuotoa, mutta koska sarja-aineistojen auktoriteetteja ei ole tehty, käytetään sarja-aineiston tietueen tietoja.

Hakutieto muodostetaan sarja-aineiston päänimekkeestä (tarvittaessa käytetään erottamiseen muuta nimeketietoa ja vastuullisuustietoja), ISSN-tunnisteesta ja sarja-aineistojen numerointitiedosta. Merkitään kuten RDA 2.12 Sarjatiedot

  • Jos päänimeke (245ANP) on sama kuin avainnimeke (222AB), muuta nimeketietoa tai vastuullisuustietoja ei tarvita
    • Avainnimekkeen lisäyksestä (222B) ei tarvitse välittää tallennetyypin (painettu, verkkoaineisto jne.) suhteen
  • ISSN poimitaan 022A-osakentästä
    • HUOM. painetulle aineistolle painetun sarja-aineiston ISSN, verkkoaineistolle verkkoaineiston sarja-aineiston ISSN...
  • Numerointi/"numerointikaava" numerointitietokentästä 362. Isosta alkukirjaimesta tai hakasulkeista ei tarvitse välittää

 

ESIMERKKI. Verkkoaineiston sarjatietue, kuvailtava sarjan osa 1102. Sarja-aineiston päänimeke ja avainnimeke samat

022 0_ $a 2343-3213 $y 0355-9483 $2 a
222 _2 $a Turun Yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica. Odontologica $b (Verkkoaineisto)
245 00 $a Turun yliopiston julkaisuja. $n Sarja D, $p Medica. Odontologica = $b Annales Universitatis Turkuensis. $n Ser. D.
362 0_ $a Osa 778-

Kuvailun kohteen tietueessa:
490 1_ $a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, $x [2343-3213] ; $v osa 1102
830 _0 $a Turun yliopiston julkaisuja. $n Sarja D, $p Medica. Odontologica, $x 2343-3213 ; $v osa 1102.

 

ESIMERKKI. Verkkoaineiston sarjatietue, kuvailtavana sarjan osa 6/2015. Sarja-aineiston päänimeke ja avainnimeke poikkeavat (222B 'oikeusministeriö') -> käytettävä 245C-osakentän vastuullisuustietoa

022 0_ $a 1798-7105 $l 1798-7105 $2 a
222 _0 $a Mietintöjä ja lausuntoja $b (Oikeusministeriö. Verkkoaineisto)
245 00 $a Mietintöjä ja lausuntoja / $c Oikeusministeriö.
362 0_ $a 2010, 2-

Kuvailun kohteen tietueessa:
490 1_ $a Mietintöjä ja lausuntoja = $a Betänkanden och utlåtanden, $x 1798-7105 ; $v 2015, 6
830 _0 $a Mietintöjä ja lausuntoja / Oikeusministeriö, $x 1798-7105 ; $v 2015, 6.

 

ESIMERKKI. Kuvailun kohteessa sarjatieto, mutta Fennicassa ei ole sarja-aineiston tietuetta (kotimainen aineisto). 830-kentän viittausta ei suositella muodostettavaksi

490 0_ $a Teema / [Terveyden ja hyvinvoinnin laitos] ; $v [2]

490 0_ $a Agatha Christie -kirjasto ; $v 37-38

 

Fennican sarja-aineiston tietueissa joskus ongelmia:

  • muodostettu jollakin voimassa olleista ISBD-säännöistä
  • Päänimekkeeseen ei voi aina luottaa (esimerkiksi osan merkki vastuullisuustiedon jälkeen!)
  • Numeroinnissa ongelmia (sisältyykö numerointi vuoteen vai ei)

Raportoi Fennicaan havaitsemasi ongelmat

 

Sarjatiedot: 490-kenttä

RDA 2.12 Sarjatiedot (YDINELEMENTTI)

2.12.1.4 Sarjatietojen merkitseminen

Sarjatiedot merkitään siinä muodossa, jossa ne esiintyvät tiedonlähteessä. Merkitsemisessä sovelletaan kohdan 1.7 yleisiä ohjeita kirjoitusasusta. (~> mm. isot kirjaimet)

2.12.2 Sarjan päänimeke (YDINELEMENTTI)

2.12.2.4 Sarjan nimeke useammalla kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä

Jos sarjan päänimeke esiintyy tiedonlähteessä useammalla kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, merkitään kuvailuun kohdan 2.3.2.4 ohjeiden mukaisesti valittu sarjan päänimeke.

2.3.2.4 Useammalla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä oleva nimeke

Jos:
aineiston sisältö on kirjoitettu, puhuttu tai laulettu
ja
päänimekkeen tiedonlähteessä oleva nimeke esiintyy useammalla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä
silloin:
valitaan päänimekkeeksi nimeke, joka on aineiston pääsisällön kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.

ESIMERKKI. Ålands självstyrelse i utveckling, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-414-3

=> Aineistossa sekä ruotsin että suomen kieltä ja myös sarjan tiedot kummallakin kielellä; koska kumpaakin kieltä on yhtä paljon, valitaan päänimeke esiintymisjärjestyksen perusteella --> suomenkielinen

490 1_ $a Mietintöjä ja lausuntoja

2.12.3 Sarjan rinnakkainen päänimeke

ESIMERKKI. Ålands självstyrelse i utveckling, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-414-3

=> Aineistossa sekä ruotsin että suomen kieltä ja myös sarjan tiedot kummallakin kielellä; koska kumpaakin kieltä on yhtä paljon, valitaan päänimeke esiintymisjärjestyksen perusteella --> suomenkielinen; koska puolet aineistosta ruotsin kielellä, niin myös ruotsinkielisen rinnakkaisen sarjan päänimekkeen merkitsemisestä voi olla hyötyä sarjan tunnistamisen kannalta

490 1_ $a Mietintöjä ja lausuntoja = $a Betänkanden och utlåtanden

2.12.4 Sarjan muu nimeketieto

2.12.4.3 Sarjan muun nimeketiedon merkitseminen

Sarjan muu nimeketieto merkitään kuvailuun vain, jos sitä pidetään tarpeellisena sarjan tunnistamisen kannalta.

2.12.5 Sarjan rinnakkainen muu nimeketieto

2.12.6 Sarjan vastuullisuustieto

2.12.6.3 Sarjan vastuullisuustiedon merkitseminen

Sarjan vastuullisuustiedot merkitään kuvailuun vain, jos niitä pidetään tarpeellisina sarjan tunnistamiseksi.

ESIMERKKI. Dialoginen verkostotyö, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205084999
=> Aineistossa sarjatieto "Teema". Fennicassa useita 'Teema' nimisiä sarja-aineistoja -> vastuullisuustietoa tarvitaan tunnistamiseen. Sisäänmenosivulla "Teema / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos" -> koska vastuullisuusmerkintö aineiston ulkopuolelta, laitetaan hakasulkeisiin

(info) Fennicassa ei ole sarja-aineiston tietuetta -> ei tehdä 830-kenttää & 490-kentän 1. indikaattori = 0

490 0_ $a Teema / [Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]

2.12.7 Sarjan rinnakkainen vastuullisuustieto

2.12.8 Sarjan ISSN-tunnus (SKL: LISÄYDINELEMENTTI)

2.12.8.1 Soveltamisala

Sarjan ISSN-tunnus (International Standard Serial Number) on ISSN-keskuksen sarjalle antama tunniste.

2.12.8.3 Sarjan ISSN-tunnuksen merkitseminen

Sarjan ISSN-tunnus merkitään tiedonlähteessä esiintyvässä muodossa.

ESIMERKKI. Ålands självstyrelse i utveckling, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-414-3

=> Aineistosta löytyy sarja-aineiston verkkoversion ISSN 1798-7105

490 1_ $a Mietintöjä ja lausuntoja = $a Betänkanden och utlåtanden, $x 1798-7105

 

ESIMERKKI. Coercion, perceived care and quality of life among patients in psychiatric hospitals, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5636-4

=> Julkaisussa on painetun sarja-aineiston ISSN 0355-9483. Fennicasta löytyy kumminkin myös verkkoversion sarja-aineiston tietue, ISSN 2343-3213

490 1_ $a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, $x [2343-3213]
500 __ $a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.

2.12.9 Sarjan numerointi (YDINELEMENTTI)

2.12.9.1 Soveltamisala

Sarjan numerointi osoittaa sarjan osan tai osien järjestystä.

Sarja-aineistojen numerointi voi sisältää numeron, kirjaimen, jonkin muun merkin tai näiden yhdistelmän. Numerointi voi sisältää joko selitetekstin (volyymi, numero tms.) ja/tai aikamääritteen.

2.12.9.3 Sarjan numeroinnin merkitseminen

Sarjan numerointi merkitään siinä muodossa, jossa se esiintyy tiedonlähteessä. Merkitsemisessä sovelletaan kohdan 1.7 yleisiä suosituksia kirjoitusasusta ja kohdan 1.8 yleisiä suosituksia numeroin tai sanoin ilmaistujen lukujen merkitsemisestä.

1.8.2 Numeroiden muoto

SKL linjaus: Numerot merkitään kuvailuun tiedonlähteessä esiintyvässä muodossa.

    •  tiedonlähteessä: 'IX' -> merkitään 'IX', ei '9'

1.8.3 Sanoin ilmaistut luvut

Sanoin ilmaistut luvut korvataan numeroilla.

1.8.4 Jaksoa ilmaisevat luvut

Ajanjaksoa tai muuta jaksoa osoittavissa luvuissa merkitään sekä ensimmäinen että viimeinen luku täydellisenä.

    • tiedonlähteessä: '2011-16' -> merkitään '2011-2016'

1.8.5 Järjestysluvut


ESIMERKKI. Coercion, perceived care and quality of life among patients in psychiatric hospitals, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5636-4

=> Julkaisussa numerointi 'osa 1102' (suomenkielisen ja latinankielisen numeromuodon valinnasta ks. alla 2.12.9.5)

490 1_ $a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, $x [2343-3213] ; $v osa 1102


Poikkeus:   Väliviiva korvataan tarvittaessa kauttaviivalla selkeyden vuoksi.   ~> '2010-2012' -> '2010/2012'

 

Sarjan numerointitietoon sisältyvää termiä ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella, jollei käytetty kieli edellytä sitä liitteen A ohjeistuksen mukaisesti (esim. substantiivin kirjoittaminen isolla alkukirjaimella saksan kielessä).  ~> saksan kieli: 'Bd. 1', ei 'bd. 1'

 

Numeroinnissa itsessään käytettävät sanat ja kirjaimet kirjoitetaan kuten aineistossa.

ESIMERKKI.
set 1
reel A-4
May 1996
A
MCE 329
1245A
L-510

 

Jos numerointitieto koostuu vuosiluvusta ja numerosta, joka sisältyy vuoteen, merkitään vuosiluku ennen numeroa (katso 2.6.2.3).

(warning) Numeroinnin sisältyminen vuoteen ei välttämättä selviä kuvailun kohteesta...

ESIMERKKI. Ålands självstyrelse i utveckling, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-414-3

=> Numerointi tiedonlähteessä: 6/2015; numerointi alkaa alusta joka vuosi

490 1_ $a Mietintöjä ja lausuntoja = $a Betänkanden och utlåtanden, $v 1798-7105 ; $v 2015, 6

 

Kun numerointi on kielellisesti osa sarjan nimekettä, sovelletaan kohdan 2.12.2.3 ohjeita.

2.12.2.3 Sarjan päänimekkeen merkitseminen

... Jos numerointitieto sisältyy sarjan päänimekkeeseen, se merkitään sarjan päänimekkeen osaksi.

ESIMERKKI

Publication #122 of the Social Science Education Consortium

 

Jos tiedonlähteessä esiintyvä numerointi tiedetään virheelliseksi, se merkitään siinä muodossa, jossa se esiintyy tiedonlähteessä. Oikeasta numeroinnista tehdään huomautus (katso 2.17.11.4).

2.17.11.4 Huomautus sarjatiedosta

ESIMERKKI

500 __ $a Sarjan numeroinnissa pitäisi olla: Bd. 25.

 

2.12.9.4 Aikamäärite

(info) Aikamäärite = sarja-aineiston numerointijakson aikamääritteestä muodostuva numerointi (esim. vuosi; vuosi ja kuukausi; kuukausi, päivä ja vuosi).

Jos aineistossa on sekä numeerinen ja/tai aakkosellinen määrite että aikamäärite (katso 2.6.3.3), merkitään molemmat [MITEN?]. Tuotanto-, julkaisu-, jakelu- tai valmistusaikaa ei merkitä numeroinnin aikamääritteeksi.

ESIMERKKI

v. 3, no. 2
Sept. 1981

ESIMERKKI. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärivoimavarojen kehitys terveyskeskuksissa vuosina 2005-2011, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-953-4
=> numerointi aineistossa: '3, heinäkuu 2013' MUTTA

    • numerointi sisältyy vuoteen -> 2013, 3
    • kuitenkin aikamäärite: heinäkuu 2013

Miten merkitään? Tässä merkitty niin kuin aineistossa:

490 1_ $a Tutkimuksesta tiiviisti, $x 2323-5179 ; $v 3, heinäkuu 2013

 

2.12.9.5 Numerointi useammalla kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä

Jos numerointi on tiedonlähteessä useammalla kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, merkitään numerointi kuvailuun sarjan päänimekkeen kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä. Jos tätä ohjetta ei voida soveltaa, merkitään kuvailuun ensimmäisenä esiintyvä numerointi.

ESIMERKKI. Coercion, perceived care and quality of life among patients in psychiatric hospitals, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5636-4
=> Numerointi kahdella kielellä: 'osa 1102' ja 'tom. 1102'. Koska sarjan päänimeke suomenkielinen, valitaan myös suomenkielinen numerointi 'osa 1102'
490 1_ $a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, $x [2343-3213] ; $v osa 1102

 

2.12.9.6 Uusi numerointijakso

2.12.9.7 Vaihtoehtoinen numerointi

2.12.9.8 Erikseen numeroidut numerot tai osat

Kun kuvaillaan kahdesta tai useammasta numerosta tai osasta muodostuvaa aineistoa, sarjan numerointi merkitään julkaisutavan mukaisesti...

2.12.9.8.1 Moniosaiset monografiat

Kuvailuun merkitään ensimmäinen ja viimeinen numero väliviivalla erotettuna mikäli:

moniosaisen monografian osat on numeroitu osana sarjaa
ja
numerointi on jatkuvaa.

ESIMERKKI. Kuolema Niilillä ; Neiti Marple koston jumalattarena

490 0_ $a Agatha Christie -kirjasto ; $v 37-38

 

Muussa tapauksessa merkitään kuvailuun kaikki numerot.

ESIMERKKI

v. 131, 145, 152

 

2.12.9.8.2 Sarja-aineistot

Kiinteämittaiset kentät (006, 007, 008) tekstimonografiassa

Tekstimonografia:

  • Nimiö/06 = a  'tekstiaineisto'
  • Nimiö/07 = m  'monografia'
  • 336 ## $a teksti $b txt $2 rdacontent

Jos tietueista halutaan mahdollisimman hyvin kansainvälisesti vaihdettavia, pitää kaikki kiinteämittaiset merkkipaikat täyttää. Tähän ei kuitenkentaan ole asetettu velvoitetta. Yleisenä ohjenuorana voidaan pitää sitä, että jos merkkipaikassa on annettu jokin muu arvoa kuin ’|’ (ei koodattu), pitää vastaavan tiedon löytyä myös vaihtuvamittaisista kentistä.

HUOM. Jotkut nykyiset kirjastojärjestelmät/OPACit pystyvät muodostamaan näyttöjä ja/tai tarjoamaan rajausvaihtoehtoja kiinteämittaisten kenttien merkkipaikkojen koodauksen perusteella.

Merkkipaikkojen arvot MARC21-Formaatissa https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/008.htm#BK

Sähköisen aineiston 006/007-kenttä (tekstimonografia)

006

  • 006/00 m = 'elektroninen aineisto'
  • 006/05 kohderyhmä (sama kuin 008/22)
  • 006/06 ilmiasu (sama kuin 008/23)
    • o = 'verkkoaineisto'
    • q = 'paikalliskäyttöinen tallenne'
  • 006/09 = d  'asiakirja'
  • 006/11 virallisjulkaisu (sama kuin 008/28)

007

  • 007/00 c = 'elektroninen aineisto'
  • 007/01 Erityismääre
    • r = 'suorakäyttö, online' <->
      008/23 = o (verkkoaineisto)
    • o = 'optinen levy'  <->
      008/23 = q (paikalliskäyttöinen elektroninen tallenne)
  • 007/03-13 = |||||||||||| (ei koodattu)

 

ESIMERKKI. Verkkokirja

006  m•••••o••d••••••••
007  cr•|||||||||||
008/23 = o (verkkoaineisto)
245 00 $a Mielekäs työ.
300 ## $a 1 verkkoaineisto
337 ## $a tietokonekäyttöinen $b c $2 rdamedia
338 ## $a verkkoaineisto $b cr $2 rdacarrier
655 #7 $a sähkökirjat $2 ysa
856 40 $u http://... $z Verkkoaineisto/Nätresursen/Online resource

 

ESIMERKKI. CD-ROM-kirja

006  m•••••q••d••••••••
007  co•|||||||||||
008/23 = q (paikalliskäyttöinen elektroninen tallenne)
245 00 $a Encarta’95 : $b the complete interactive multimedia encyclopedia.
300 ## |a 1 CD-ROM
337 ## |a tietokonekäyttöinen $b c $2 rdamedia
338 ## |a tietolevy $b cd $2 rdacarrier
655 #7 $a sähkökirjat $2 ysa

008 merkkipaikat 18-34

Alla esitelty monografian merkkipaikkoja 008/18-34:

  • 18-21 - Kuvitus
  • 22 - Kohderyhmä
  • 23 - Ilmiasu
  • 24-27 - Sisältö
  • 28 - Virallisjulkaisu
  • 29 - Kokousjulkaisu
  • 30 - Juhlajulkaisu
  • 31 - Hakemisto
  • 33 - Kirjallisuuslaji
  • 34 - Elämäkerta

Kuvitus (008/18-21)

Nämä 4 merkkipaikkaa täytetään vasemmalta oikealle, aakkosjärjestyksessä.

Jos kaikkiin 4 merkkipaikkaan ei riitä kuvitustyyppejä, niin ylimenevät merkitään <tyhjä> = 'ei kuvitusta'

ESIMERKKI

008/18-21 = a###
300 ## $a ... : $b kuvitettu

  • merkkipaikkaan 18 on merkitty a, 'kuvitusta'
  • merkkipaikkoihin 19-21 on merkitty ###, 'ei kuvitusta'

Jos kirjassa on enemmän kuin 4 kuvitustyyppiä, niin merkitään tärkeimmät

ESIMERKKI

008/18-21 = abgo
300 ## $a ... : $b kuvitettu, karttoja, muotokuvia, nuotteja, vaakunoita, valokuvia

  • merkkipaikkaan 18 on merkitty a, 'kuvitusta'
  • merkkipaikkaan 19 on merkitty b, 'karttoja'
  • merkkipaikkaan 20 on merkitty g, 'nuotteja'
  • merkkipaikkaan 21 on merkitty o, 'valokuvia'
  • vähäisempi kuvitus - muotokuvat ('c') ja vaakunat ('i') - on jätetty merkitsemättä

Jos kuvitusta ei ole tutkittu ollenkaan, niin merkitään 'ei koodattu'

ESIMERKKI

008/18-21 = ||||

  • merkkipaikkoihin 18-21 on merkitty ||||, 'ei koodattu'

Jos kuvituksen merkkipaikat 008/18-21 on koodattu ”tyhjä” niin tietueessa ei ole 300B-osakenttää – eli ei kuvitusta. Jos on käytetty koodausta ’||||’, niin tietueessa voi olla erilaista kuvitusta – niitä ei vain ole koodattu 008-kenttään.

Kohderyhmä (008/22)

Yleensä <tyhjä> = 'tuntematon tai ei eritelty'

Kohderyhmän koodaaminen liittyy vahvasti kirjaston omaan asiakaskuntaan. Eli jos koodaus koetaan omalle asiakaskunnalle tarpeelliseksi, niin se tehdään. Myös jotkut kirjastojärjestelmät pystyvät hyödyntämään koodausta.

Jos kirjastollasi ei ole tarvetta koodata kohderyhmiä, niin paras valinta 008/22 koodiksi on <tyhjä> = 'tuntematon tai ei eritelty'. Jos jokin kirjasto on koodannut tarkemmin arvon, niin sitä ei saa muuttaa tyhjäksi.

ESIMERKKI

008/22 = b (ala-asteikäiset)
521 ## $a 7–9-vuotiaille.

Ilmiasu (008/23)

  • <tyhjä> = 'ei mikään seuraavista' = TYYPILLINEN PAINETTU KIRJA
  • o = 'verkkoaineisto'

Kohde ei siis ole esimerkiksi: r = Tavanomainen painojäljenne, joita koskevissa ohjeissa lisäksi ”Silmin luettavaa painettua tekstiä, esim. valokopio

(warning) Koodia 008/23 = r (tavanomainen painojäljenne) saa käyttää VAIN JA AINOASTAAN VAIN jos kuvailun kohde on valokopio tms. jäljenne. Painetuille aineistoille merkkipaikassa käytetään AINA <tyhjä>-merkkiä. Jotkin ohjelmistot ja kirjastojärjestelmät käyttävät tätä merkkipaikkaa sen päättelyssä, onko kyseessä esimerkiksi verkkojulkaisu vai paikallinen tallenne.

Valokopionkin kuvailussa on huomioitava, että jollain Melinda-kirjastolla voi olla kyseinen julkaisu (nyt tai tulevaisuudessa) kokoelmissaan. Tällöin valokopion kuvailu saattaa aiheuttaa ongelmia tuplatarkistuksissa. Siksi myös valokopiot pitäisi kuvailla siten kuin ne olisivat alkuperäisiä ja tehdä valokopiosta huomautus vain kirjaston varastotietueeseen.

(info) Jos pääaineistotyypin kuvailu riittää, niin merkkipaikka 008/23 koodataan sen mukaan. Jos kyseessä on esimerkiksi moniviestin, jossa kaikki aineiston osat ovat yhtä tärkeitä, niin merkkipaikkaan 008/29 koodataan <tyhjä> (ei mikään seuraavista) ja tietueeseen lisätään eri aineistotyyppien 006/007-kentät.

 

ESIMERKKI. Verkkomonografia

006  <elektroninen aineisto> (katso yllä)
007  <elektroninen aineisto> (katso yllä)
008/23 = o (verkkoaineisto)
300 ## 1 verkkoaineisto
337 ## $a tietokonekäyttöinen $b c $2 rdamedia
338 ## $a verkkoaineisto $b cr $2 rdacarrier
655 #7 $a sähkökirjat $2 ysa

 

ESIMERKKI. Painetun monografian vähäinen liiteaineisto

008/23 = <tyhjä>
300 ## $a 358 sivua + $e 1 CD-ROM
337 ## $a käytettävissä ilman laitetta $b n $2 rdamedia

338 ## $a nide $b nc $2 rdacarrier

 

ESIMERKKI. Moniviesin: painettu oppikirja + CD-äänilevy

NIMIÖ/06 = o (moniviestin)
006  <kirja>
006  <CD-äänilevy>
007  <kirja>
007  <CD-äänilevy>
008/29 = <tyhjä> (ei mikään seuraavista)
300 ## $a 1 nide (256 sivua), 1 äänilevy
336 __ $3 kirja $a <kirja>
336 __ $3 CD $a <CD-äänilevy>
337 ...

Sisältö (008/24-27)

Nämä 4 merkkipaikkaa täytetään vasemmalta oikealle, aakkosjärjestyksessä.

Jos kaikkiin 4 merkkipaikkaan ei riitä sisältötyyppejä, niin ylimenevät merkitään <tyhjä> = 'määrittelemätön'

Jos kirjassa on enemmän kuin 4 sisältötyyppiä, niin merkitään tärkeimmät

ESIMERKKI

008/24-27 = bm##
502 ## $a Väitöskirja : $c ...
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä.

  • b = 'bibliografia' <-> 504-kenttä
  • m = 'väitöskirja tai muu opinnäyte' <-> 502/509-kenttä

 

ESIMERKKI. Kirjassa henkilön julkaisuluettelo

008/24-27 = b###
504 ## $a Sivut 435-446: Esko Hopun bibliografia 1962-2003.

  • b = 'bibliografia' <-> 504-kenttä

 

ESIMERKKI

008/24-27 = d###
655 #7 $a sanakirjat $2 ysa

  • d = 'sanakirja, sanasto' <-> 655-kenttä

 

(warning) merkkipaikan arvo a = 'tiivistelmä, lyhennelmä' tarkoittaa, että kuvailun kohde on tiivistelmäjulkaisu, eikä sitä, että se sisältää tiivistelmän

(warning) merkkipaikan arvo i - 'hakemistot, indeksit' tarkoittaa, että kuvailun kohde on hakemisto johonkin toiseen aineistoon, ei itseensä

Virallisjulkaisu (008/28)

Yleensä <tyhjä> = 'ei virallisjulkaisu'

ESIMERKKEJÄ.

008/28 =

  • f - Kansallinen <->
    110 1# Suomi. $b Opetus- ja kulttuuriministeriö.
  • i - Kansainvälinen, hallitusten välinen <->
    110 2# $a Yhdistyneet kansakunnat. $b Wienin toimisto. $b Sosiaalisen kehityksen ja humanitaaristen asioiden keskus.
  • l - Paikallishallinto (eli 'L') <->
    110 1# $a Helsingin kaupunki. $b Opetusvirasto.

Kokousjulkaisu (008/29)

  • 0 = 'ei kokousjulkaisu'
  • 1 = 'kokousjulkaisu'

(info) Kirjastojärjestelmä/OPAC voi hyödyntää koodausta hakutulosnäytöissä/faseteissa.

 

ESIMERKKI

008/29 = 1 (kokousjulkaisu)
111 2_ $a Merikanto-symposium $d (2011 : $c Kuopio)
245 10 $ Merikanto-symposium / $c toimittanut Jan Lehtola.
655 #7 $a kokousjulkaisut $2 ysa

Juhlajulkaisu (008/30)

  • 0 = 'ei juhlajulkaisu'
  • 1 = 'juhlajulkaisu'

ESIMERKKI.

008/30 = 1 (juhlajulkaisu)
245 00 $a Professori tekee murron : $b Pentti Moilaselle omistettu juhlakirja / $c Matti Rautiainen ja Sakari Saukkonen (toim.).

600 14 $a Moilanen, Pentti, $d 1951- $e kunnianosoituksen kohde.
655 #7 $a juhlajulkaisut $2 ysa

Hakemisto (008/31)

  • 0 = 'ei hakemistoa'
  • 1 = 'hakemisto (teosta itseään koskeva)'

(info) Jos aineisto ON hakemisto muihin aineistoihin, käytä 008/24-27 = i

 

ESIMERKKI

008/31 = 1 (hakemisto)
500 ## $a Sisältää hakemistoja.

 

ESIMERKKI. Aineistossa sekä bibliografisia viitteitä että hakemisto

008/24-27 = b (bibliografiat)
008/31 = 1 (hakemisto)
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemiston.

Kirjallisuuslaji (008/33)

Koodaa tarkimman mukaan:

  • 0 = 'tietokirjallisuus'
  • 1 = 'kaunokirjallisuus'
  • f = 'romaanit'
  • ...

(info) Kirjastojärjestelmä/OPAC voi hyödyntää koodausta hakutulosnäytöissä/faseteissa – voi olla tärkeää tieteellisissä kirjastoissa.

 

ESIMERKKI

008/33 = 0 (tietokirjallisuus)
245 00 $a Kaikki maidosta.

 

ESIMERKKI

008/33 = f (romaanit)
245 10 $a Tie / $c Cormac McCarthy ; suomentanut Kaijamari Sivill.
655 #7 $a romaanit $2 ysa

Elämäkerta (008/34)

<tyhjä> = ei elämäkerrallista aineistoa

ESIMERKKEJÄ

008/34 =

  • a - omaelämäkerta, muistelmat <->
    600 14 $a Lindgren, Minna.
    655 #7 $2 muistelmat $2 ysa
  • b - yhden henkilön elämäkerta <->
    600 14 $a Leskinen, Juice, $d 1950-2006.
    655 _7 $a elämäkerrat $2 ysa

 

Muunneltu tietue (008/38)

Yleensä <tyhjä> = 'ei muunneltu'

Merkkipaikka kertoo, kuinka hyvin kuvailu vastaa kuvailun kohdetta. Tyypillisesti arvona pitäisi olla <tyhjä>. Koodia voidaan hyödyntää esimerkiksi takautuvassa korjauksessa.

 

ESIMERKKI

008/38 = o (kokonaan translitteroitu, vaikka kuvailun kohteessa voi olla ei-latinalaisia merkkejä)
245 00 $a Cerkovnaâ žizn’.

 

ESIMERKKI (”normaali tapaus”)

008/38 = <tyhjä> (ei muunneltu)
245 00 $6 880-01 $a Arfa zlatostrunnaâ ili pěsennik".
880 00 $6 245-01/(N $a Арфа златострунная или пѣсенникъ.

Luetteloiva organisaatio (008/39)

ESIMERKKI

008/39 = <tyhjä> = 'kansalliskirjasto'
040 ## $a FI-NL

 

ESIMERKKI

008/39 = c = 'luettelointiyhteistyö'
040 ## $a FI-Hul

  • Organisaation ISIL-tunnus; esimerkiksi FI-Hul = Helsingin yliopiston kirjasto

Lopuksi...

RDA Toolkit:

Olemme käyneet lävitse alla olevasta sisällysluettelosta vihreällä merkityt. Jatkoa ajatelle olisi hyvä vielä kertailla jo opittuja asioita sekä tutustua omatoimisesti osioon 3, henkilön, suvun ja yhteisön attribuuttien merkitseminen.

  • 0: Johdanto
  • Osio 1: Manifestaation ja kappaleen attribuuttien merkitseminen
    • 1: Manifestaatioiden ja kappaleiden attribuuttien merkitsemisen yleiset suositukset
    • 2: Manifestaatioiden ja kappaleiden identifiointi
    • 3: Tallenteen kuvailu
    • 4: Aineiston hankintaan ja saatavuuteen liittyvät tiedot
  • Osio 2: Teoksen ja ekspression attribuuttien merkitseminen
    • 5: Teosten ja ekspressioiden attribuuttien merkitsemisen yleiset suositukset
    • 6: Teosten ja ekspressioiden identifiointi
    • 7: Sisällön kuvaaminen
  • Osio 3: Henkilön, suvun ja yhteisön attribuuttien merkitseminen
    • 8: Henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen attribuuttien merkitsemisen yleiset suositukset
    • 9: Henkilöiden identifiointi
    • 10: Sukujen identifiointi
    • 11: Yhteisöjen identifiointi
  • Osio 4: Käsitteen, objektin, tapahtuman ja paikan attribuuttien merkitseminen
    • 12: Käsitteen, objektin, tapahtuman ja paikan attribuuttien merkitsemisen yleiset suositukset
    • 13: Käsitteen identifiointi
    • 14: Objektin identifiointi
    • 15: Tapahtuman identifiointi
    • 16: Paikan identifiointi
  • Osio 5: Teoksen, ekspression, manifestaation ja kappaleen välisten ensisijaisten suhteiden merkitseminen
    • 17: Ensisijaisten suhteiden merkitsemisen yleiset suositukset
  • Osio 6: Suhteiden merkitseminen henkilöihin, sukuihin ja yhteisöihin
    • 18: Yleiset suositukset suhteiden merkitsemisestä aineistoon liittyviin henkilöihin, sukuihin ja yhteisöihin
    • 19: Teokseen liittyvät henkilöt, suvut ja yhteisöt
    • 20: Ekspressioon liittyvät henkilöt, suvut ja yhteisöt
    • 21: Manifestaatioon liittyvät henkilöt, suvut ja yhteisöt
    • 22: Kappaleeseen liittyvät henkilöt, suvut ja yhteisöt
  • Osio 7: Suhteiden merkitseminen käsitteisiin, objekteihin, tapahtumiin ja paikkoihin
    • 23: Teosten ja aiheen välisen suhteen merkitsemisen yleiset suositukset
  • Osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden välisten suhteiden merkitseminen
    • 24: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden välisten suhteiden merkitsemisen yleiset suositukset
    • 25: Teosten väliset suhteet
    • 26: Ekspressioiden väliset suhteet
    • 27: Manifestaatioiden väliset suhteet
    • 28: Kappaleiden väliset suhteet
  • Osio 9: Henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen välisten suhteiden merkitseminen
    • 29: Henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen välisten suhteiden merkitsemisen yleiset suositukset
    • 30: Viittaukset henkilöihin
    • 31: Viittaukset sukuihin
    • 32: Viittaukset yhteisöihin
  • Osio 10: Käsitteiden, objektien, tapahtumien ja paikkojen välisten suhteiden merkitseminen
    • 33: Käsitteen, objektin, tapahtuman ja paikan välisten suhteiden merkitsemisen yleiset suositukset
    • 34: Viittaukset käsitteisiin
    • 35: Viittaukset objekteihin
    • 36: Viittaukset tapahtumiin
    • 37: Viittaukset paikkoihin

 

 

 

  • No labels