Oppimisen arviointi on vähitellen uudistumassa. Aiemmin substanssi on ollut keskeistä arviointikriteereissä. Taidot (osaaminen), jotka liittyvät substanssin käsittelyyn on jäänyt vähemmälle huomiolle tai piiloon.
Tieto- ja viestintätekniset taidot, jotka liittyvät tiedon rakenteluun, sosiaaliseen tiedon käsittelyyn jne. olisi hyvä tuoda näkyville ja substanssiosaamisen rinnalle. Eli kyse on geneeristen osaamistavoitteiden esille tuomisesta.
Jotta opiskelijat eivät joutuisi joka kurssilla toimimaan samantyyppisesti (esim. muodissa oppimispäiväkirja tai blogi joka kurssilla), opettajat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä:
- keskustellaan geneerisestä osaamisesta ja miten sitä tuetaan pitkin opintopolkua
- eri kursseilla erilaisia tvt-tavoitteita > miten näitä ilmaistaan ja suhteessa opiskeltavaan sisältöön?
Entä miten opettajien välinen yhteistyö saadaan aikaan?
* * *
Fabu-keskustelua
Helsingin yliopistossa on TVT-ajokortti > perustaitoja. ei yksin riitä
+ alakohtaisesti kuvattu tavoitteita, esim. tilasto-ohjelmat
Sen sijaan esim. verkosto-osaaminen, yhteistyöosaaminen eivät ole niin näkyvillä.
Eurooppalaiset kompetenssikuvaukset sisältävät geneerisiä tavoitteita
Onko itsestään selvää, että kaikilla kursseilla on verkon käyttöä? Puhutaan läpäisyperiaatteesta > mutta onko toteutunut? Tuleeko oikeasti vasta tutkimusvaiheessa? TVT on siinä todella iso rooli, joskus jopa ohjelmointitaitojen tarvetta
Tutkimusmenetelmien opiskelussa tvt mukana, mutta opiskelijat eivät ole olleet erityisen motivoituneita > vaihtoehto, että menetelmät hajautuneesti mukana substanssin opetuksessa
Entä, jos opimisympäristöissä toimiminen puretaan osaamistavoitteiksi? > Tulee perusteluita opelle, miksi tvt mukana opinnoissa. Tarvittaisiin näihin kuvaustapoja.
Tekniikka edellä meneminen ei ole enää juttu > nostettava esille toiminnan ydin, millaista työskentelytapaa tavoitellaan, miten tapa on hyödyksi mm. työelämässä.
Tvt-kompetensseista puhumisen sijaan puetaan kompetenssit siten, että tekniikka on mukana, mutta ei ole ensimmäisenä.
Vrt. matemaattinen taito tulee tietyssä kohdassa substanssiopintoja > analyysina voidaan tehdä legopalikkaleikki kompetenssiosista, mutta toimiiko käytännössä näin? Pitääkö varmistaa erillisenä matikan opetuksensa perustaidot matematiikassa?
Voidaanko kuvatakaan täsmällisesti, vaan siten, että jää joustavuutta käytäntöihin.
Esim. toimintakyky uudessa tilanteessa > valitaan sopiva väline, toimintatapa tilanteeseen
TVT-alue valtavan laaja - mitä osa-alueita sisältää?
Olisiko parempaa puhua mediataidoista? Vai ohjaako ajattelun liikaa perinteiseen viestintään? Viestintä ja uusmedia?
- Esim. yksityisyys - julkisuus - akseli (liittyy myös yksityisyyttä säätelevään lainsäädäntöön), miten liittyy eri välineisiin? > pelisääntöjä
- asema > miten vaikuttaa omaan toimintaan esim. julkisuuden suhteen, vrt. professori toimii julkisessa asemassa > odotetaan asiantuntijuuden ulostuloa
- verkostomainen työskentely
- verkkoportfoliotaidot
- projektihallintataidot
- tiedon etsimisen taidot
- medialukutaidot
- tiedon rakentelu, yhteistyössä
- tekniikka lähitilanteessa - miten teknologian ja lähivuorovaikutuksen yhdistäminen tapahtuu
Tämän hetken tilanne: (TVT-)osaamistavoitteita on kirjattu näkyviin hyvin vähän > eikä erityisesti työelämätaitojen näkökulmasta
Entä miten varmistetaan, että opettajien oma osaaminen saadaan modernille tasolle?
Miten opet saavat selville opiskelijoiden lähtötason?
Opettajia hämmentää, että opiskelijoilla on läppärit mukana > miten tätä tilannetta hyödynnetään? Opettaja voi ohjata, miten laitteita käytetään > opiskelijat käyttävät laitteita toimintaan integroidusti, tarkoituksenmukaisesti. Läppärit voivat olla myös kiinni, jos tilanne vaatii (valikoiva tarkkaavaisuus!)