Historian jatko-opintoseminaarin työpajan (20180906) suunnitelma on omassa memossaan täällä:


KysymysHY:n yleisohje 20182018 KORJATTU HISTORIAN OHJE / 20180906 huomiot voidaan päivittää tähän
Johdanto

 

Miksi tutkimusaineistojen ja -datan hallinta ja hallinnan suunnittelu on tärkeää?

Tutkimusaineiston ja -datan hallinta sekä sen suunnittelu (Data Management Plan, DMP) on olennainen osa hyviä tutkimuskäytäntöjä. Ennen tutkimusprojektin alkua hyvin suunniteltu aineistonhallinta auttaa sinua välttymään monilta odottamattomilta ongelmilta.

Aineistonhallintasuunnitelma auttaa:

  • pienentämään aineistojen ja datan katoamisen riskiä,
  • säästämään aikaa ja rahaa,
  • täyttämään rahoittajien vaatimukset, seuraamaan organisaation aineistonhallintapolitiikkaa ja noudattamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta,
  • pitämään yllä ja turvaamaan aineiston eheyden.

 

Selkeästi laadittu aineistonhallintasuunnitelma auttaa jo ennalta selvittämään monimutkaisia omistajuus- ja käyttöoikeuskysymyksiä. Hyvä suunnittelu tukee myös avoimen tieteen toimintatapaa edistäen uusien keksintöjen syntymistä ja tuloksellista yhteistyötä.

Tutkimusaineiston hallintasuunnitelmassa data ymmärretään laajasti ja se pitää sisällään:

  • eri menetelmillä kerätyn datan (kuten kyselyt, haastattelut, mittaukset, arvioinnit, kuvantamismenetelmät yms.)
  • tutkimuksen aikana tuotetun datan (kuten analysoitu data)
  • tutkimuksen lähdemateriaalin (esimerkiksi monimuotoinen arkistomateriaali)
  • lähdekoodit ja ohjelmistot

Suunnitelmassa kuvataan kuinka tutkimusaineistoja hallitaan sekä koko tutkimusprojektin ajan että projektin aktiivivaiheen jälkeen. Huono aineistonhallintasuunnitelma on liian usein syynä siihen, että aineistoa ei voi jakaa tai käyttää uudelleen tutkimuksessa, opetuksessa tai oppimisessa. 

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä dokumentti, jota on päivitettävä tutkimusprojektin edetessä.

Onnea aineistonhallintaan ja hallinnan suunnitteluun!

Voit ladata tämän ohjeen myös Zenodosta https://doi.org/10.5281/zenodo.1035190

Tämä on historian alalle suunniteltu lisäohje, jota luetaan Tuulissa olevan HY:n yleisohjeen kanssa rinnakkain. Tähän ohjeeseen ei siis ole kopioitu kaikkia yleisohjeessa esitettyjä hyviä käytäntöjä ja vinkkejä.

Aineistonhallintasuunnitelmaa voi ajatella tutkimussuunnitelman lukuna, joka syventää mm. tutkimusmenetelmien kuvausta tutkimusdatan hallinnan näkökulmasta. Vältä päällekkäisyyttä tutkimussuunnitelman kanssa. Voit viitata tutkimussunnitelmassa aineistonhallintasuunnitelmaan ja päin vastoin.

Hyvässä aineistonhallintasuunnitelmassa:

  • tuot esiin datanhallinnan tärkeimmät haasteet ja riskit.
  • kuvaat oman tutkimusaineistosi ainutlaatuisena ja arvokkaana. Tutkimusaineiston arvo peustuu siihen, että se on laadukkaasti koottua.

Rahoittajien vaatima aineistonhallintasuunnitelma on tiivis. Kiinnitä huomiota suunnitelman selkeyteen, rakenteeseen ja luettavuuteen. Suositeltavia esitystapoja ovat luettelot ja taulukot.


[LINKKI: https://libraryguides.helsinki.fi/c.php?g=662483&p=4682699#s-lg-box-wrapper-17291480]







General Description of Data

1.1 What kinds of data is your research based on? What data will be collected, produced or reused? What file formats will the data be in?

 

 

Aineistonhallintasuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaasi. Päällekkäisyyksien välttämiseksi voit viitata aineistonhallintasuunnitelmassa tutkimussuunnitelmaan ja päinvastoin. Kuvaa aineiston analysointi ja käytetyt menetelmät tutkimussuunnitelmassa.

Kuvaa tässä kohdassa lyhyesti, millaista aineistoa olet keräämässä tai tuottamassa. Selitä myös, millaista olemassa olevaa aineistoa aiot käyttää (esim. tekstejä, kuvia, valokuvia, mittaustuloksia, tilastoja, fyysisiä näytteitä tai koodia). Jos keräät ja käsittelet sensitiivistä dataa, lue ohjeet TÄÄLTÄ.

Vastauksesi tähän kohtaan muodostaa suunnitelman loppuosan perusrakenteen. Luokittele aineistosi esimerkiksi seuraavasti ja käytä samaa luokittelua kaikissa suunnitelman kohdissa:

  1. tätä tutkimusta varten kerättävä aineisto
  2. tutkimusprosessin tuloksena syntyvä aineisto
  3. aiemmin kerätty aineisto

Mainitse sekä tutkimushankkeen aikana että arkistoinnissa käytetyt tiedostomuodot. Suosi avoimiin standardeihin perustuvia ohjelmistoja ja tiedostomuotoja. Näin helpotat aineistojen uudelleenkäyttöä, yhteentoimivuutta ja jakamista.

Hyviä käytäntöjä

  • Käytä taulukkoa tai luetteloa esittämään
    • datatyypit
    • tiedostomuodot (esim. csv, .txt, .docx, .xslx ja .tiff)
    • ohjelmat (erityisesti hankkeessasi kehitetyt)
    • muut mahdolliset tiedot
  • Erottele selvästi nyt tuotettu data aikaisemmin tuotetusta.

Suosituksia

Aineiston keräysmenetelmiä ovat myös tiedonhaku, digitointi sekä aineistonkuvailu- ja luokittelu.

Historian alalla syntyviä tutkimusaineistoja ovat mm.

  • Kuvat esineistä
  • Digitoidut käsikirjoitukset
  • Itse valokuvatut arkistoasiakirjat
  • Digitoidut sanomalehdet
  • Aineistojen metadata eli kuvailut ja luokittelut
  • Muistiinpanot
  • Haastatteluiden äänitteet ja videot
  • Aineistotietokanta (esim. Excel, Access, Atlas, RefWorks)

Keskity suunnitelmassa siihen osaan aineistoa, joka syntyy tutkimuksessasi. Esim. arkistojen tai muiden organisaatioiden säilytys- ja järjestämisvastuulla olevasta aineistosta riittää vain lyhyt maininta. Erottele suunnitelmassa selvästi nyt tuotettava tutkimusaineisto aikaisemmin tuotetusta. Mikäli esität aineistot taulukkomuodossa, voit lisätä samaan taulukkoon oman sarakkeensa myös seuraavassa kohdassa kysyttävillä tiedostomuodoille. Historian alalla syntyviä tutkimusaineistojen tiedostomuotoja ovat mm.

  • Kuvat esineistä: .tiff
  • Digitoidut käsikirjoitukset: .tiff, .txt
  • Itse valokuvatut arkistoasiakirjat: .tiff
  • Digitoidut sanomalehdet: .tiff, .jpg
  • Aineistojen metadata eli kuvailut ja luokittelut: .txt, .docx, .xlsx
  • Muistiinpanot: .docx, txt
  • Haastatteluiden äänitteet ja videot: .mp4
  • Aineistotietokanta: .accdb


Aiheesta lisää

1.2 How will the consistency and quality of data be controlled?

Aineiston laadunhallinnalla varmistetaan, että aineisto ei epähuomiossa muutu ja että aineisto pysyy virheettömänä koko sen elinkaaren ajan. Laatuongelmia voi syntyä aineistojen teknisen käsittelyn, konvertoinnin tai siirron vuoksi tai sisällön käsittelyn ja analyysin aikana.

Selitä, miten aineiston yhtenäisyys ja datan keruun laatu varmistetaan ja miten se dokumentoidaan. Laadunhallinta voi tarkoittaa mm. mittausvälineiden kalibrointia, moninkertaista mittaamista, havainnointia ja näytteidenottoa, standardoituja havainnointimenetelmiä ja -käytäntöjä, datan syötön validointia, datan vertaisarviointia tai datan kuvaamista asiasanastojen avulla.

Hyviä käytäntöjä

  • Äänitettyjen tai kuvattujen haastattelujen litteroinnit tulisi tarkistaa myös jonkun muun kuin alkuperäisen litteroijan.
  • Digtoitujen aineistojen tulee vastata riittävän tarkasti alkuperäisiä fyysisiä tai analogisia aineistoja.
  • Varmista että alkuperäinen tietosisältö säilyy, jos muunnat tietoja tai konvertoit niitä järjestelmästä toiseen.
  • Käytettävien ohjelmistojen tulisi laskea tarkistussummia.

Suosituksia

  • Historiantutkimuksessa aineistonhallinta ja sen kuvaaminen on osa laadunvarmistusta ja lähdekritiikkiä.
  • Jos aineistosi muodostuu kuva- ja äänitiedostoista, huolehdi, että ne ovat riittävän tasokkaita ja tallennettu tarpeeksi korkealla resoluutiolla. Laadukkaista tiedostoista on helppo tehdä kopioita, jotka voi pakata pienemmiksi käyttötarkoituksen mukaan.
  • Historian alalla osa aineiston laadunvarmistusta liittyy kiinteästi aineistonkeruumenetelmiin. Tämä osio on syytä kirjata tutkimussuunnitelman kohtaan, jossa esitellään aineistot suhteessa näihin menetelmiin; esimerkiksi historiallisen metodin aukikirjoittaminen, tutkimuksessa tarkastellun aineiston valintaprosessi ja siihen liittyvät suunnitelmat.
  • Pyri tässä kohdassa kuvaamaan, miten aineistosi laatu säilyy, eli esimerkiksi miten varmistat sen, että muistiinpanosi arkistoaineistosta ovat johdonmukaisia, haastatteluaineiston merkitys ei muutu ääni- tai videotiedostojen litteroinnin yhteydessä ja niin edelleen.
  • Jos aineistosi muodostuu kuva- ja äänitiedostoista, huolehdi, että ne ovat riittävän tasokkaita ja tallennettu tarpeeksi korkealla resoluutiolla. Laadukkaista tiedostoista on helppo tehdä kopioita, jotka voi pakata pienemmiksi käyttötarkoituksen mukaan.
  • Kuvaa aineistonhallintasuunnitelmassa erityisesti aineistonhallintaan liittyvät teknikseen laadunvarmistukseen liittyvät asiat; vastaavasti tutkimussuunnitelman puolella voit kuvata menetelmien laatuun liittyvää arviointia.


JATKOMIETINTÄÄN:

Miten korostaa sitä, että DMPssä kuvataan eristyisesti aineistonhallinnan teknisen käsittelyn laadunvarmistusta, ei menetelmän laadun varmistusta.


Ethical and Legal Compliance
2.1 What ethical issues are related to your data management, for example, in handling sensitive data, protecting the identity of participants, or gaining consent for data sharing?


Kerro, miten täytät eettiset vaatimukset ja noudatat asiaankuuluvaa lainsäädäntöä tutkimusaineiston hallinnassa koko sen elinkaaren ajan.

Useimpia tutkimushankkeita koskee esimerkiksi eettinen vaatimus tutkittavien informointiin liittyvien ohjeiden noudattamisesta. Jos käsittelet henkilötietoja tai arkaluonteisia tietoja, kerro, miten suojaat tutkittavien yksityisyyden ja anonymisoit tai pseudonymisoit tiedot.

Hyviä käytäntöjä

  • Jos keräät ja käsittelet sensitiivistä dataa, lue ohjeet TÄÄLTÄ.
  • Tarkista edellytetäänkö tutkimukseltasi eettistä ennakkoarviointia.
  • Jos eettinen toimikunta antaa lausunnon tutkimuksestasi, kerro aineistonhallintasuunnitelmassa, miten noudatat toimintaohjeita (esim. miten henkilökohtaiset tai arkaluonteiset tiedot poistetaan aineistosta ennen sen jakamista, jotta yksityisyydensuoja voidaan varmistaa).

Lisäohjeita

Suosituksia

  • Jos anonymisoit aineistoasi, laadi käyttämistäsi menetelmistä kirjallinen suunnitelma. Huolehdi myös aineistotiedostoihin liittyvistä taustamateriaaleista, että niihin ei jää tuhottavia tai anonymisoitavia tunnisteita (esim. tutkittavien yhteystietoja). Kerro tästä aineistonhallintasuunnitelmassasi.
  • "Historian ja kulttuurintutkimuksessa voi olla sekä tutkimuksellisesti että eettisesti perusteltua esittää tutkimusteksteissä tutkittavat omilla nimillään. Myös asiantuntijahaastatteluihin perustuva tutkimus voidaan tehdä ja julkaista niin, että tutkittavien nimet sisältyvät myös aineiston pohjalta julkaistaviin tuloksiin. Nimitietojen sisällyttämisestä tutkimusjulkaisuihin tulee sopia tutkittavien kanssa kirjallisesti." (FSD)

Aiheesta lisää

2.2 How will data ownership, copyright and Intellectual Property Right (IPR) issues be managed? Are there any copyrights, licenses or other restrictions which prevent you from using or sharing the data?

Kerro, kuka aineiston omistaa ja mitä omistajuudesta on sovittu. Kerro myös, kuka voi antaa luvan aineiston (uudelleen) käyttämiseen.

Helsingin yliopisto ei omista tutkijoiden keräämää aineistoa, ellei tästä ole erikseen selkeästi sovittu.

Hyviä käytäntöjä

  • Sopimukset datan omistajuudesta tulee tehdä tutkimusryhmän sisällä ja yhteistyökumppaneiden välillä.
  • Jos sopimuksia ei ole tehty, syntyy monimutkainen päällekkäisten omistajuuksien vyyhti. Epäselvä tilanne voi estää datan jatkokäytön ja tulosten julkaisemisen.
  • Sopimalla omistajuudesta, ennaltaehkäiset lisäksi mahdollisia datan käyttöön liittyviä riitatilanteita.
  • ”Vastuulliset tutkijat vastaavat siitä, että tutkimuksessa syntyvien aineistojen omistus- ja käyttöoikeuksia koskevat sopimukset tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa..." [Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka]
  • Tutkimusaineiston sekä kaikkien tutkimushankkeessa luotujen koodien ja ohjelmistojen tarjoaminen uudelleen käytettäviksi on suositeltavaa. Käytä tähän tarkoitukseen esimerkiksi Creative Commons-, GNU- tai MIT- tai muuta lisenssiä.
  • Ota huomioon rahoittajatahon, tutkimusorganisaation tai laitoksen tekijänoikeuksiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvät ohjeet. Usein (erityisesti EU:n rahoittamassa tutkimuksessa) ehdoissa vaaditaan datan omistajuuden siirtämistä yliopistolle"

Lisäohjeita

Suosituksia

  • Mahdolliset arkistojen ja museoiden kanssa tehdyt sopimukset on syytä arkistoida ja mainita tästä myös aineistonhallintasuunnitelmassa.
  • Jos keräät aineistoa kotimaan ulkopuolella, on hyvä ottaa huomioon aineiston tuleva saatavuus myös näissä kohdemaissa.

Aiheesta lisää






Documentation and metadata

3.1 How will you document your data in order to make it findable, accessible, interoperable and re-usable for you and others?  What kind of metadata standards, README files or other documentation will you use to help others to understand and use your data?
 

Aineiston kuvauksessa eli metatiedoissa kerrotaan esimerkiksi aineiston käyttötarkoituksesta, alkuperästä, sijainnista, tekijästä, pääsynhallinnasta ja käyttöehdoista. Metatiedoissa kuvataan lisäksi tiedostojen nimeämiskäytännöt, versionhallinta ja kansiorakenne. Selitä kuvauksessa myös termit, muuttujat, koodit, lyhenteet ja mittayksiköt.

Hyviä käytäntöjä

  • Luettele dataan liitettävät kuvailudokumentit, esim. README-tiedostot, koodikirjat, datasanakirjat, kyselylomakkeet.
  • Käytä tutkimusvälineitä ja mittauslaitteita, joiden luomat metatiedot ovat automaattisesti standardien mukaisia. Tällöin aineistosi on siirrettävissä eri valmistajien työkalusta toiseen.
  • Arkistot edellyttävät usein tietyn metatietostandardin käyttämistä. Tarkista, onko käytettävissä ala-, yhteisö- tai arkistokohtaista metatietomallia tai -standardia.

Lisäohjeita

Suosituksia

  • Historian alalla aineiston kuvailuun ja analysointiin käytetyt termit, muuttujat, koodit ja lyhenteet syntyvät usein vasta tutkimuksen tuotteena, eikä niitä ole olemassa vielä suunnitelman kirjoitusvaiheessa. Näin ollen voit viitata tutkimussuunnitelman kohtaan, jossa kerrot tarkemmin tutkimusprosessista ja esimerkiksi laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmistä. Tässä tapauksessa voit ennakoiden kuvata tulevan tutkimusprosessin laadullisia piirteitä.
  • Kirjaa selkeästi ja ytimekkäästi, miten kuvailet tutkimuksesi tuotteena syntyvän arkistoitavan aineiston.
  • Kuvailutiedot kannattaa tallentaa erilliseksi tiedostoksi, joka on luettavissa myös ilman aineistoa. Esimerkiksi ottamiesi valokuvien metatiedot voit tallentaa Excel-taulukkoon, josta selviää ainakin kuvaaja, kuvausaika ja -paikka sekä muut kohteen tunnistamisen kannalta tarpeelliset tiedot.
  • Mikäli käytät lähteinä arkistoaineistoa, esimerkiksi kirjeitä tai käsikirjoituksia, tee viittaukset lähdeluetteloon tieteenalasi vaatimuksia huolellisesti noudattaen. Tämän lisäksi kerro tässä kohdassa, miten kuvailet omaan kokoelmaasi keräämäsi aineiston. Esimerkiksi mikäli olet kuvannut tai kopioinut arkistoaineistoa tutkimuskäyttöön, kerro miten dokumentoit luomasi aineistokokonaisuuden.
  • Laadullisen aineiston lajittelu, luokittelu ja kuvaaminen selostetaan aineiston dokumentoinnin yhteydessä.


Aiheesta lisää



Storage and backup during the research project

4.1 Where will your data be stored, and how will it be backed up?

Kerro tässä kohdassa, minne aineisto tallennetaan ja varmuuskopioidaan tutkimushankkeen aikana. Aineiston avaaminen, julkaiseminen ja arkistointi tutkimushankkeen päätyttyä kuvataan kohdassa 5.

Kerro, kuka vastaa tietojen varmuuskopioinnista ja palauttamisesta. Jos mukana on useita tutkijoita, tee suunnitelma yhteistyökumppaniesi kanssa ja varmista tietojen turvallinen siirto osallistujien välillä.

Hyviä käytäntöjä

  • Käytä Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksen tallennuspalveluita.
  • Selvitä, onko projektillasi riittävästi tallennuskapasiteettia. Lisää levytilaa saat ottamalla yhteyttä Helpdeskiin puh. 02 941 55555 tai helpdesk@helsinki.fi
  • Älä tallenna pilvipalveluihin arkaluonteista aineistoa.
  • Käytä HY:n OneDrive for Business -pilvipalvelua ulkopuolisten palveluiden (esim. Google Drive) sijaan.
  • Muista kertoa suunnitelmassa, että aiot eritellä aineistonhallintakulut budjetissa.

Lisäohjeita

Suosituksia

  • Keskity tässä osiossa kuvailemaan erityisesti tutkimustasi varten itse keräämäsi ja projektissasi tuottamasi aineiston ja datan säilytys.
  • Fyysisen arkistoaineiston osalta mainitse se organisaatio, joka on vastuussa käyttämästäsi fyysisestä kokoelmasta.
  • Historian alan aineistojen tallennus ja varmuuskopiointi eivät eroa yleisestä ohjeesta. Lue HY:n yleis- ja arkaluonteisen aineiston ohjeet huolellisesti!

Aiheesta lisää

  • Eduunin ohjeet pilvipalveluiden käytöstä.


4.2 Who will be responsible for controlling access to your data, and how will secured access be controlled?

Tee lyhyt aineiston turvallisuussuunnitelma, jossa kuvaat miten haet, käsittelet ja tallennat dataa turvallisesti.

Hyviä käytäntöjä

  • Käytä henkilökohtaista tai jaettua verkkolevytilaa. Näin saat hallittua aineiston käyttöoikeuksia ja lisäksi aineistosi on automaattisesti varmuuskopioitu.
  • Kiinnitä huomiota pääsynhallintaan erityisesti, jos käsittelet arkaluonteista aineistoa.
  • Jos keräät ja käsittelet sensitiivistä dataa, lue ohjeet TÄÄLTÄ.

Lisäohjeita

Suosituksia

  • Historian alan aineistojen tallennus ja varmuuskopiointi eivät eroa yleisestä ohjeesta. Lue HY:n yleis- ja arkaluonteisen aineiston ohjeet huolellisesti!


Opening, publishing and archiving the data after the research project

5.1 What part of the data can be made openly available or published? Where and when will the data, or its metadata, be made available?

Jos aineistoasi ei voida avata kokonaan tai osittain, perustele miksi. Tutkimusaineiston avoimuus edistää aineiston uudelleenkäyttöä. Liian usein tutkimusaineistojen jakaminen ei onnistu, koska aineistonhallinnan suunnittelu on laiminlyöty tutkimusprojektin alussa.

Vinkkejä hyvistä käytännöistä

  • ”Helsingin yliopiston piirissä tuotettu, julkaistuihin tutkimustuloksiin liitetty tutkimusdata on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöistä ja avointa. Aineiston löydettävyydestä ja viitattavuudesta on huolehdittava.” [Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka]
  • Julkaise aineistosi asianmukaisessa arkistossa. Jos et voi avata dataa, julkaise kuitenkin tutkimusaineiston metatiedot.
    • Tarkista oman alasi sekä rahoittajan antamat arkistosuositukset
    • Etsi sopiva arkisto osoitteesta re3data.org.
    • Valitse sopivat data-arkistot, repositoriot ja datapankit aineistojesi jakamista ja säilytystä varten jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Huolehdi myös, että aineistosi täyttää valitsemasi arkiston asettamat vaatimukset.
    • Valitse pysyviä tunnisteita (DOI, URN) käyttävä data-arkisto, repositorio tai datapankki.
  • Tutkimusaineiston sekä kaikkien tutkimushankkeessa luotujen koodien ja ohjelmistojen tarjoaminen uudelleen käytettäviksi on suositeltavaa. Käytä tähän tarkoitukseen esimerkiksi Creative Commons-, GNU- tai MIT-lisenssiä.
    • Suosittelemme datan avaamiseen CC0:a, jolla luovut tekijänoikeudestasi dataan. Hyvä tieteellinen käytäntö kuitenkin edellyttää tekijän mainitsemista.

Lisäohjeita

Suosituksia

  • Tämän kysymyksen osalta historian alan käytännöt eivät eroa yleisestä ohjeesta. Lue HY:n yleisohje huolellisesti!


5.2 Where will data with long-term value be archived, and for how long?

Kuvaa lyhyesti, mitkä tiedot arkistoidaan ja kuinka pitkäksi ajaksi sekä mitkä tiedot hävitetään hankkeen päätyttyä. Kuvaa arkistoitujen tietojen saatavuutta koskevat periaatteet.

Vinkkejä hyvistä käytännöistä

  • Muista tarkistaa rahoittajan omat, alakohtaiset tai kansalliset arkistosuositukset.

Lisäohjeita

Suosituksia

    • Historian alalla sertifioituja ja palveluita tarjoavia kotimaisia data-arkistoja ovat mm. Tietoarkisto (FSD) ja Kielipankki (Fin-Clarin).

    • Ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä arkistoon, johon suunnittelet aineistojesi tallentamista.

    • Useat tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Koneen säätiö, suosittelevat rahoittamiensa tutkimusten aineistojen arkistointia Tietoarkistoon. Tietoarkisto on myös kansainvälinen toimija ja CESSDA ERIC:in (Consortium of European Social Science Data Archives) partneri.
    • Kielipankki ottaa vastaan myös audiovisuaalista aineistoa. FIN-CLARIN on osa eurooppalaista CLARIN ERIC -konsortiota, joka pyrkii myös kansainvälisesti luomaan digitaalisille ihmistieteille yhteistä tutkimusinfrastruktuuria.
    • Jos projektissasi keräät tai tuotat fyysisiä aineistokokonaisuuksia, selvitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä organisaatio voi arkistoida keräämäsi fyysisen kokonaisuuden.


Aiheesta lisää

Tutkijan muistilista tutkimusdatan julkaisemiseen / Kuusniemi, Larmo, Fuchs




5.3 Estimate the time and effort required for preparing the data in order to publish or archive it.

Aineistojen julkaiseminen voi edellyttää paljon valmistelua, esimerkiksi datan valintaa, järjestelyä ja siirtämistä. Aikaa ja työtä voidaan tarvita myös metatiedon tuottamiseen, datan kuvailuun ja henkilötietoja sisältävän datan anonymisointiin. Arvioi, edellyttääkö aineiston hallinnointi, säilyttäminen ja jakaminen asiantuntija-apua.

Mitä paremmin tutkimusdatan hallinta on suunniteltu ja toteutettu jo tutkimushankkeen alussa ja sen aikana sitä vähemmän työtä tarvitaan dataan avaamisessa.

Vinkkejä hyvistä käytännöistä

  • Erittele aineistonhallintakustannukset budjetissa.

Suosituksia

  • Tämän kysymyksen osalta historian alan käytännöt eivät eroa yleisestä ohjeesta. Lue HY:n yleisohje huolellisesti!



Save

Save

  • No labels