Jatko-opintojen menetelmäkursseja valtiotieteellisessä tiedekunnassa 

  
View a printable version of the current page.

Valtiotieteellisen tiedekunnan vastuullisille tutkijoille kommentoitavaksi:

MENETELMÄKURSSEJA JATKO-OPISKELIJOILLE

Tiedekunta on kehittämässä yhteistä jatkokoulutusta. Vastuullisia tutkijoita pyydetään kommentoimaan alla olevaa ehdotusta kvantitatiivisista menetelmäopinnoista. Ideoita ja huomioita toivotaan sekä aiheista että tarjottavien kurssien sijoittumisesta eri lukuvuosille/lukukausille. Kommentit pyydetään jättämään tälle alustalle tammikuun 14. päivään mennessä 2011.

Kiitos ehdotuksen laatimisesta kuuluu Risto Lehtoselle ja Kimmo Vehkalahdelle!

ALUSTAVA EHDOTUS KOMMENTOITAVAKSI:

Jatko-opiskelijoiden kvantitatiivisten menetelmäopintojen kurssirunko

Valtiotieteellisen tiedekunnan yhtenä kehittämiskohteena on tiedekunnan jatko-opiskelijoiden menetelmällisten valmiuksien parantaminen. Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu kvantitatiivisten menetelmien kurssirunko, joka koostuu temaattisista opintojaksoista. Opintojaksot ovat (pääosin) englanninkielisiä. Kunakin lukukautena toteutetaan 1-2 opintojaksoa (tarpeiden ja voimavarojen mukaan). Opintojaksojen laajuus, toteutustapa ja pedagogiset ratkaisut vaihtelevat teemasta riippuen. Opetusmuotoja ovat

-          luentokurssit joihin sisältyy hands-on-harjoittelua (ohjelmistot)

-          seminaari-istunnot

-          menetelmälliset tietoiskut, ohjelmistoesittelyt (mikroluokassa)

-          sulautuvan opetuksen muodot

Suoritustapoja ovat kurssin tentti, harjoitustyö, muu kirjallinen raportti. Hyväksytty suoritus tuottaa (vähintään) 2 op (ECTS credit points). Kaikista kursseista ei välttämättä anneta opintopisteitä (tietoiskut, ohjelmistoesittelyt).

Kurssirunko koostuu seuraavista kokonaisuuksista (ml. ajoitusehdotus):

1. Tutkimusasetelmat ja tiedonkeruumenetelmät

2. Tilastolliset analyysimenetelmät

3. Erityiskysymyksiä



1 Comment

comments.show.hide

  1. 2011-01-04

    Anonymous

    Hei,

    Kuulostaa hyvältä. En tiedä olisiko mahdollista pohtia vähän vähemmän intensiivisiä ja pitkäkestoisempia kursseja, esimerkiksi muutaman viikon tai kokonaisen periodin mittaisia, sisältäen kunnon harjoitussessioita / harjoitustöitä. Oppimistulokset voisivat olla näin parempia kuin muutaman päivän rypistyksellä.

    Sisällöistä:

    -Luulen että voisi olla hyödyllistä sisällyttää myös Stata-ohjelman opetusta kursseihin kautta linjan. Stata alkaa kai olla vakiotyökalu tutkimuskäytössä ainakin regressioanalyysissa, tekee edistyneempien mallien ja diagnostiikan käytöstä helppoa ja tukee varsinkin paneliaineistojen analyysia luultavasti paremmin kuin esimerkiksi SPSS.

    -Erityiskysymyksenä evalutaatiotutkimus, politiikkavaikutusten analysointi mikroaineistoilla, olisi luultavaksi hyödyksi. Tällainen analyysi tuntuu kovasti kehittyneen viime aikoina ja sen kysyntä on kasvussa myös akateemisen perustutkimuksen ulkopuolella (esim. kehityspolitiikassa). Kirjallisuusvinkkinä: Angrist & Pischke: Mostly harmless econometrics: An empiricist's companion. Princeton 2009. http://www.mostlyharmlesseconometrics.com

    -Aineistotyyppinä erilaiset kotitalousaineistot (rekisteriaineistot) mm. hyvinvointi- ja demografisen tutkimuksen lähteenä, niiden saatavuus ja analyysimenetelmät saattaisivat myös kaivata painotusta. Satsaus pitkittäisanalyysiin kuulostaa hyvältä.

    T Sakari S.

    Dr. Sakari Saaritsa

    Postdoctoral Researcher (Academy of Finland)

    Section of Social Science History

    Department of Economic and Political Studies

    Faculty of Social Sciences

    P.O. Box 54

    FIN-00014 University of Helsinki, Finland

    Tel. +358 9 191 24933, Fax. +358 9 191 24924

Add Comment