Home

2. Millaisena näet artikkelin (1&2) pohjalta kartantekijän vastuun, jos hän käyttää aineistonaan paikkatietoaineistoa? Miksi?

Kartantekijän on tunnettava perinpohjaisesti ohjelmisto ja sillä tuotettujen analyysien perusteet, vaikka aineiston käsittely ja karttojen tuottaminen ovatkin näennäisen helppoja.

3. Kartta on aina kokoelma valheita, representaatio todellisuudesta tekijänsä valitsemin elementein. Se on ollut myös perinteinen propagandan väline. Miten paikkatiedon käyttö kartografiassa muuttaa karttakuvaan ja sen tekemiseen sisältyvää voimaa? (artikkeli 1)

Paikkatiedon käyttö antaa mahdollisuuden käsitellä entistä suurempia aineistoja ja analysoida helposti niiden alueellista jakaumaa sekä eri aineistojen jakaumien välisiä riippuvuuksia. Tietoa valikoivasti esittämällä tai tarkoitukseen sopivia rajauksia käyttäen on mahdollista myös vääristellä tietoa. Eri aineistojen jakaumia voidaan esittää esimerkiksi hallinnollisesti tai poliittisesti rajattujen alueiden keskiarvoin, jolloin alueellinen vaihtelu voi peittyä ja jokin ilmiö voidaan saada näyttämään koko rajatun alueen käsittävältä. (Kinnunen et al. 1997; Vaattovaara 1997) Tämä on ollut toki mahdollista aiemminkin kartografisin menetelmin, mutta paikkatiedon avulla voidaan tuottaa karttoja entistä laajemmasta aineistosta ja entistä nopeammin ja helpommin. Kartan tekijän on syytä myös tiedostaa, että paikkatieto-ohjelmistotkin ovat syntyneet vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, ja tavallaan toisintavat vallitsevia arvoja ja esitystapoja. Täydellistä objektiivisuutta ei ole mahtollista saavuttaa, mutta siihen voi aina tiedostaen pyrkiä.

5. Millainen on kartan tekijän vaikutus sen sisältöön? Entä kartan lukijan? Mitkä seikat näihin vaikuttavat? Voidaanko niihin vaikuttaa?

Voidaan ajatella, että tieto suodattuu sekä kartan tekijän että sen tulkitsijan kohdalla, jolloin vain pieni osa alkuperäisestä informaatiosta välittyy halutussa muodossa. Sekä kartan tekijä että lukija tulkitsevat näkemäänsä omien pohjatietojensa, kokemustensa ja arvomaailmansa valossa. Koska kartassa käytetään paljon symboleja, on niiden tulkinnassa aina jonkin verran väljyyttä.

2. Millaisena näet artikkelin (1&2) pohjalta kartantekijän vastuun, jos hän käyttää aineistonaan paikkatietoaineistoa? Miksi?

Kartantekijän vastuulla on näyttää kartassa ilmiö totuuteen ohjaavalla tavalla. Kartan tekijän tulee huolehtia, että seuraavat kartan ominaisuudet eivät väärennä tulosta: mittakaava, projektio ja symboliikka.

3. Kartta on aina kokoelma valheita, representaatio todellisuudesta tekijänsä valitsemin elementein. Se on ollut myös perinteinen propagandan väline. Miten paikkatiedon käyttö kartografiassa muuttaa karttakuvaan ja sen tekemiseen sisältyvää voimaa? (artikkeli 1)

Paikkatietojärjestelmän käyttäjien  määrä kasvaa valtavasti. Asianmukaisen näköisen kartan voi olla laatinut ihminen, joka ei ole lukenut kartografiaa. Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot ja avoin data mahdollistavat sen. Käyttäjäkunnan kasvamisen ja paikkatieto-ohjelmistojen kehittymisen myötä karttoja voi laatia eri variaatioita hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi Vaattovaaran artikkelissa, Todellisuuden teknologiset representaatiot ja niiden rakentaminen, kolme esimerkkikuvaa on voitu Vaattovaaran mukaan luoda viidessä minuutissa. Kartalla esitettävä asia pysyy samana, mutta symbolien muutoksen myötä kartat kertovat eri tuloksia. Kartat ovat yleistyneet päätöksen teon ja suunnittelun välineinä. Erityisesti kaupallisella alalla erilaiset kartta-analyysit ja niihin osittain pohjautuva päätöksenteko ovat arkipäivää (esim. kauppapaikkasuunnittelu).

Karttaa tulkitaan aina subjektiivisesta näkökulmasta ja näin ollen on tärkeää yrittää käyttää kartan laatimisessa tiettyjä käytäntöjä. Artikkelissa kirjoitetaan, että värien väärinkäyttö on lisääntynyt nykyisten tulostimien myötä. Eri värit antavat ihmisille erilaisia mielikuvia ja sitä varten olisi hyvä saada yhteisymmärrys standardisoiduista tai tavan mukaisesta värienkäytöstä. Kartografian tietokirjallisuudessa on laajalti esitetty ideaa värienkäytöstä, mutta sen tiedon saattaminen universaaliksi kestää.

5. Millainen on kartan tekijän vaikutus sen sisältöön? Entä kartan lukijan? Mitkä seikat näihin vaikuttavat? Voidaanko niihin vaikuttaa?

Kartantekijä päättää hyvin pitkälle millaisen kuvan kartanlukija kartasta saa. Kartantekijä ottaa huomioon kartan tarkoituksen eli mihin käyttöön ja käyttäjäkunnalle kartta on menossa. Kartantekijällä on mahdollisuus vaikuttaa kartan ilmiöihin kartan muototekijöillä eli esimerkiksi symboleilla ja projektioilla.  Hyvä kartanlaatija käyttää kuitenkin kokemustaan ja kykyään siten, että kartta kertoisi sen lukijalle mahdollisimman selkeästi totuuden.

Kartanlukijan vaikutus karttaan on subjektiivinen. Kartanlukija ensisilmäys ja ensimmäinen kuva kartasta pohjautuu paljolti omiin mielikuviin. Esimerkiksi kirkkaan punaista ja vihreää väriä kartalla tulee käyttää vain sitä oikeasti tarvittaessa, sillä ne antavat ihmisille hyvin voimakkaita mielikuvia. Jos kartta on tehty mahdollisimman totuuden mukaisesti, voi lukija päästä hyvin lähelle kartantekijän tavoitteita. Voi kuitenkin olla, että kartta on tehty hyvin, mutta lukija silti lukee sitä väärin. Tämän vuoksi kartalla olisi hyvä olla tukena teksti, josta voi ammentaa tietoa tarkemmin.  

2. Millaisena näet artikkelin (1&2) pohjalta kartantekijän vastuun, jos hän käyttää aineistonaan paikkatietoaineistoa? Miksi?

Paikkatietoaineiston laatu vaikuttaa tuloksiin lähtöaineistona. Käytetyt menetelmät ja välineet vaikuttavat myös saatuihin tuloksiin. Kehittyneen teknologian helppo saatavuus saattaa johtaa siihen, että kartantekijä luottaa liikaa näihin uusiin välineisiin ja vähentää oman ajattelukykynsä käyttöä esimerkiksi visualisoinnissa.

3. Kartta on aina kokoelma valheita, representaatio todellisuudesta tekijänsä valitsemin elementein. Se on ollut myös perinteinen propagandan väline. Miten paikkatiedon käyttö kartografiassa muuttaa karttakuvaan ja sen tekemiseen sisältyvää voimaa? (artikkeli 1)

Vaattovaaran mukaan paikkatieto-ohjelmistot ovat syntyneet sosiaalisten prosessien vaikutusten johdosta. Paikkatieto-ohjelmien käyttämisestä karttoihin välittyvä karttakuva on siis osittain näiden sosiaalisten prosessien tulos. Sosiaalisilla prosesseilla on mahdollisuus vaikuttaa karttakuvaan paikkatieto-ohjelmien kehittymisen myötä.

5. Millainen on kartan tekijän vaikutus sen sisältöön? Entä kartan lukijan? Mitkä seikat näihin vaikuttavat? Voidaanko niihin vaikuttaa?

Kartan tekijä ja lukija voidaan nähdä kummatkin eräänlaisina suodattimina, jotka vaikuttavat tulkittuun sisältöön. Tulkittu sisältö vääristyy aina, mutta kartan laatu ja tulkitsijan kartanlukutaito vaikuttavat vääristymisen määrään. Lisäksi suodattimien persoonallisuudet vaikuttavat lopputulokseen omilla tavoillaan.

2. Millaisena näet artikkelin (1&2) pohjalta kartantekijän vastuun, jos hän käyttää aineistonaan paikkatietoaineistoa? Miksi?

Paikkatietojärjestelmien kehittyminen tuottaa tulvamaisesti uutta aineistoa, jonka tulkinta ja esittäminen on kartantekijän vastuulla. Valtavan tietomäärän johdosta on kartantekijän pohdittava tarkasti, mitä kartan avulla pyritään havainnollistamaan ja miten asia parhaiten esitetään kartalla. Lisäksi olennaista on, mistä paikkatietoaineisto on kerätty eli mikä taho sen on tuottanut. Kartan tekijän onkin ymmärrettävä käyttämänsä lähteen heikkoudet ja vahvuudet. Vaattovaaran mukaan kuitenkin paikkatietoaineistojen kehittyminen ja tiedon määrän kascaminen sinänsä ei ole huono asia. Suurempana ongelmana hän kokee kartan tekijoiden kasvavan "laiskuuden" tiedon suodattamisessa. Tämä puolestaan johtaa ongelmiin karttojen tulkinnassa ja asioiden selkeässä kartografisessa esittämisessä.

5. Millainen on kartan tekijän vaikutus sen sisältöön? Entä kartan lukijan? Mitkä seikat näihin vaikuttavat? Voidaanko niihin vaikuttaa?

Kartan tekijä ja sen lukija molemmat tulkitsevat karttaa omalla tavallaan. Kartan tekijä on alansa ammattilainen, joka karttaa tehdessään tekee tiettyjä valintoja kartan tekemisen sekä tiedon ja sen esittämisen suhteen. Näihin valintoihin vaikuttaa mm. monet tunnepohjaiset asiat.Kartan lukijan tehtävänä on suodattaa kartan tekijän esittämää tietoa. Virheet kartan tiedon suodattamisessa johtavat virhepäätelmiin kartan esittämästä tiedosta.

Pyrin ensin luomaan yleiskäsityksen artikkeleista. ”Kartografiassa ongelmallista olemusta”,

ehkäpä niinkin, mutta miten kaikki on kunnossa itse artikkelien lähtökohtien suhteen?

En haasta yhdenkään professorin asiantuntemusta, mutta kertaan, mitä mieleeni nousi

tältä pohjalta:

1)      Artikkelien ikä; molemmat vuodelta 1997

      Artikkelissa ”Todellisuuden teknologiset representaatiot… ”, sivulla 6 mm. todetaan:

      ”Paikkatietojärjestelmien heikkoudet ja mahdollisuudet ovat siten paitsi 

      TÄMÄNHETKISEN TEKNOLOGIAN…” Ollakseen vakuutettu, lukija asemassani

      kysyisi automaattisesti, päteekö sama koskien teknologiaa 14-15 vuotta myöhemmin,

      loppuvuodesta 2011? No, jos presentaatiot esim. teknologian messuilla maailmalla

      laukkaavat omaa rataansa, niin ehkä maantieteen laitoksella on vuosituhannen vaihteen

      vallankumouksessakin aina vanhassa vara parempi.

2)      Molemmat artikkelit nojaavat vahvasti professori Mari Vaattovaaran tuotteliaisuuteen

(jonka esittelemiseen hän jo aluetieteen johdantoluento-osuudellaan estoitta käytti aikaa  - https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/searchall.html?searchall=VAATTOVAARA+MARI&x=14&y=11  - STRUTSI:sta alkaen, ihmetellen lopuksi, että eihän tuossa muuta paljoa ”suunnitellusta” ehtinytkään. Hän on ilmeisen hyvin sisäistänyt tiedemaailmassa vallitsevan viidakon lain: ”publish or perish”. Silti: se hänelle kaikin mokomin suotakoon! En lainkaan menettänyt mielenkiintoani odottaa kaupunkimaantieteen luentojansa, jos se vain minulle joskus puolestaan suodaan.

Tämän tehtävän kannalta, artikkelit sisälsivät pienessä määrin jopa toistensa toistoa,

ja kysyä voi, olisiko erilainen lähestymistapa toiselta puolen antanut enemmän kaikille lukijoille vaihtoehtoista tarttumapintaa, mistä ottaa ajatuksesta kiinni. Minulta meni paljon lukiessa ns. ohi – eniten ajatuksia, kenties kriittisiäkin ja enemmän analyysiin syvyyttä kaipaavia, herätti pääsykoevertailu, sis. tytöt/pojat, mutta sehän ei oikeastaan kuulu meidän ryhmän tehtävävalintoihin. Olen varsin tyytyväinen ja ryhmämme puolesta ylpeä jo siitäkin mitä kirjoittajat edelläni ovat saaneet aikaan. Sopii jatkaa siitäkin, jos jotain vielä ajatuksia herää. T. Tomi

Alueella oli liikaa oikeuksia anonyymeille. Vain kommentointioikeuden saa antaa, ja sekin on hyvin huono idea. Olisi ollut vain ajan kysymys, milloin alue olisi alkanut täyttyä Viagra-mainoksista.