View a printable version of the current page.

13. Tieteellisten julkaisujen tyypit ja niiden kriittinen lukeminen

v2.1. 20.09.2009 (c) Otto Lappi 2006-2009

Tieteellisen menetelmän kriittisyys perustuu sen avoimuuteen, jos teoriassa on jotain vikaa, joku ennen pitkää huomaa sen ja julkaisee vastineen, ja teoriaa on korjattava. Jos teoria on loogisesti moitteeton mutta epätosi, ennemmin tai myöhemmin joku julkaisee tutkimustuloksia joita teoria ei pysty selittämään, ja taas on teoriaa korjattava. Näin tiede etenee.

On tärkeää ymmärtää tieteellisen argumentaation "pelisäännöt", ja oman tutkimusalan taustateoriat ja yhteiset taustaoletukset (argumentaation teoreettinen perusta), jotta pystyisi itse arvioimaan esitettyjen väitteiden uskottavuutta, niiden taustaksi esitettyjen empiiristen perustelujen luotettavuutta ja todistusvoimaa.

Myös eri tieteellisen kirjallisuuden alalajien välillä on kuitenkin suuria eroja tiedon luotettavuudessa ja tiedon perusteluille asetettavissa metodologisissa ja teoreettisissa kriteereissä.Onkin tärkeää erottaa millaisella foorumilla ja minkä tyyppisessä tekstissä kirjoittaja väitteet esittää.


 

Tiedettä, tieteellistä jattelua ja tieteen tekemistä käsittelevä "filosofinen" kirjoittaminen voidaan jakaa karkeasti neljään perustyyppiin:

1. Populaarikirjat. Kirjat joissa tiedemiehet itse kertovat tutkimusalansa peruskäsitteistä ja oman ajattelunsa perustasta ja kehittymisestä. Esim. omaelämäkerralliset kirjat, tai kirjat joissa tunnustetut tiedemiehet luovat synteettisiä katsauksia alansa ydinkäsitteisiin ja niiden suhteisiin, ja omaa tutkiusta ohjanneisiin taustakäsityksiin ja intuitioihin.
Parhaimmillaan valaisevaa ja inspiroivaa. "Populaaria" vain siinä mielessä ettei ymmärtäminen vaadi ko. alan erityiskoulutusta. Tiede on edelleen kehiteltyä tervettä järkeä.
Pahimmillaan löysää kirjoittelua, kirjoittajan ryhtyessä kirjoittamaan "filosofisesti" (s.o. spekulatiivisesti). Asiat esitetään arkijärjen mukaiseen asuun muutettuna, joidenkin yksinkertaisten ideoiden höystämänä.
Esimerkkejä parhaimmistoon kuuluvista. J.Watson (Kaksoiskierre), R.Dawkins (Geenin itsekkyys, Sokea kelloseppä), S.J.Gould (Natural History lehden esseet)

2. Humanistis-historiallinen näkökulma "Visioiden" rekonstruktiivinen historiallinen (tai autobiografinen) analyysi
Mikä oli aikaisempien tutkijoiden käsitysten maailmankuva ja toisaalta teoreettinen tausta ja "kova ydin"? Esim. S.J.Gould (The Structure of Evolutionary Theory)

3. Tieteellisen teoreettisen tutkimuksen eturintamalla käytävä loogis-käsitteellinen ja metodologinen analyysi.
Esim. Bohr-Einstein-Heisenberg -debatit 1920-luvulla, Galilei, Darwin... Tieteellisten käsitteiden ja teorioiden formaali looginen analyysi

4. Tieteenfilosofia ja tieteentutkimus. Tämän sisällä paljon vaihtelua. Esimerkiksi loogisen empirismin lähestymistapa. "Kova tieteenfilosofia" jossa pyritään muotoilemaan tarkasti tieteen tekemisen logiikka. Esim. C.Hempel (Philosophy of Natural Science). Ja toisaalta tieteen sosiologia J.Latour (Laboratory Life).