View a printable version of the current page.
Kotimaisia julkaisuja tutkimusaineistojen hallinnasta ja jaettavuudesta

Tietoarkisto - Lehden sisällysluettelo (2004-2011)
Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta.

Monipuolista tutkimusaineistoa Pyhäjärveltä - pilottiryhmä tutkimusdataprojektin tukena (2011)
Verkkari - Helsingin yliopiston verkkolehti 7/2011. Teksti: Ilona Pietilä ja Eva Isaksson.

Tutkimusdatan hallintaan tutustumassa - vierailu Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa Tampereella 11.5.2011 (2011)
Verkkari - Helsingin yliopiston verkkolehti 6/2011. Teksti: Tiina Onttonen ja Liisa Siipilehto.

Biopankkia odotetaan (2011)
Liekki - Helsingin yliopiston uutiskirje, nro 6/2011 Teksti: Päivi Lehtinen.

Tietoarkisto tukee tutkimusaineistojen jatkokäyttöä (2011)
Tieteessä tapahtuu vol 29, nro 30. Sami Borgin pääkirjoitus.

Rakennetaan yhdessä toimiva informaatioympäristö (2011)
Kaisa Sinikaran kirjoitus Helsingin yliopiston strategiablogissa Huipulle ja yhteiskuntaan.

Tieto käyttöön Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi (2011)
Julkisesti rahoitettujen tietoaineistojen hyödynnettävyyttä halutaan lisätä. Asiasta tehdyssä selvityksessä ehdotetaan mm. lainsäädännön kehittämistä siten, että se tukisi tietoaineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä maksutta tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Tiekarttaraportti perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman poikkihallinnollisen Tutkimuksen tietoaineistot -selvityshankkeen työhön. (teksti: Etusivu, Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotuslehti, uusia julkaisuja). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:4

Sijainti yhdistää - kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 (2010)
Maa- ja metsätalousminiesteriön julkaisu 3/2010.

Tutkimuksen tietoaineistot. Olennaisen käsikirja päättäjille. (2010)
Julkisesti tuotetut ja rahoitetut tietoaineistot muodostavat merkittävän kansallisen resurssin, joka kuitenkin tällä hetkellä on vajavaisesti käytettävissä. Laaja ja helppo pääsy tietoaineistoihin ja niitä hyödyntäviin sähköisiin palveluihin kasvattaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokkuutta, mahdollistaa uusia löytöjä sekä sallii tietoaineistojen käytön ennen arvaamattomin tavoin ja yhä uusissa yhteyksissä, raportissa todetaan. Raporttiin on koottu selkeät ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä. Tietoaineistoihin kohdistuvan tietopolitiikan tulee olla selkeää ja sen täytyy toteutua ministeriötasolta yksiköiden toimintaan. Eri toimijoiden roolit täytyy jäsentää ja määrittää kokonaisuutta katsoen. Kansallinen tietoinfrastruktuuri täytyy pikaisesti jäsennellä ja rakentaa tuottamaan modulaarisia sähköisiä palveluita. Raportissa ehdotetaan myös lainsäädännön muuttamista, jotta se tukisi tutkimuksen ja innovaatioiden roolia tietoyhteiskunnassa sekä takaisi aineistojen laillisen saatavuuden. (teksti: CSC-Uutiset)

Tutkimusaineistot haasteena yliopiston kirjastolle (2010)
Forsman, Maria; Karhula, Pekka. Artikkeli teoksessa Rajapinnassa - Uusi Helsingin yliopiston kirjasto. Toim. Kaisa Sinikara et al. Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2010. S. 129-137. (pdf)

Miten kirjastot voivat tukea tutkimuksen tiedonhallintaa? (2010)
Signumin juttu STKS:n informaatiolukutaitoryhmän pohdinnoista.

Tutkimusjulkaisujen saatavuus ja tutkimusaineistojen jatkokäyttö keskiössä Tieteellisten aineistojen verkkopalveluhankkeessa 2007-2009, (2009)
Veera Ristikartanon kirjoitus Helsingin yliopiston kirjaston verkkolehdessä. Verkkari 1/2010

Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirja (päiv. 2010)
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisu. Käsikirjassa annetaan ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa. Jos tutkimusprojekti tuottaa, prosessoi, kuvailee ja säilyttää aineiston käsikirjan ohjeiden mukaisesti, aineiston käyttöarvo kasvaa ja pitkäaikaissäilytyksen kustannukset alenevat. Käsikirja perustuu pääosiltaan tietoarkiston käytäntöihin ja vuosien saatossa saatuihin kokemuksiin. Mukana on runsaasti käytännön esimerkkejä ja malleja, ja jokaisen osan lopussa on linkkejä lisämateriaaliin.

Helsingin yliopiston e-infrastruktuuri 2010-2012 (2009)
Helsingin yliopiston linjauksia mm. digitaalisen tutkimustiedon ja aineistojen pitkäaikaissäilytyksen suhteen. Helsingin yliopisto on asettanut työryhmän selvittämään sitä, miten yliopistossa voitaisiin saattaa tutkimusaineistot paremmin saataville. Tutkimusaineistotyöryhmässä selvitetään mahdollisia säilytysalustoja, tarvittavan levytilan määrää ja oikeudellisia kysymyksiä (mm. tekijänoikeudet). Työryhmä tekee myös ehdotuksen kansallisen datapolitiikan luomisesta. Raportissa todetaan, että yliopiston toimijoiden on punnittava työnjakoaan aineistojen arvioinnissa, kuvailussa, tallennustyössä ja säilytyksessä, jotta mahdollistettaisiin tutkimusaineistojen jatkokäyttömahdollisuuset. Tällä hetkellä laitoksilta ja tutkimusprojekteilta puuttuvat selkeät käytännöt ja ohjeet tutkimusaineistojen suhteen. Ohjeistus olisi kuitenkin tarpeen, koska useat tutkimusrahoittajat edellyttävät tutkimusaineistojen jatkokäyttömahdollisuuksien varmistamista.

Luonnonvara-alan yhteistyökuulumisia: Tavoitteena tutkimusaineistojen avoin saatavuus, 2009
Liisa Siipilehdon kirjoitus Helsingin yliopiston kirjaston verkkolehdessä. Verkkari 8/2009.

Tutkimusaineistojen tiedonhallinta- ja jatkokäyttökysymykset kiinnostavat tutkijoita – ja kirjastoammattilaisia, 2009
Eeva Peltosen kirjoitus Helsingin yliopiston kirjaston verkkolehdessä. Verkkari 7/2009.

Luonnonvara-alan tutkimusaineistot avoimeen käyttöön? (2009)
Kuvaus Matri-yhteistyöstä, jossa tavoitteena on lisätä ympäristö- ja luonnonvara-alan tutkimusaineistojen avointa saatavuutta ja edistää hallintorajat ylittävää yhteiskäyttöä. Verkkari 6/2009.

Mikä voisi olla tiedekirjaston rooli tutkimusdatan arkistoinnin edistämisessä? (2009)
Maria Forsmanin ja Veera Ristikartanon ajatuksia 35. IASSIST/IFDO -konferenssin virittämänä. Verkkari 5/2009.

Tiedonhallintasuunnitelmalla tutkimusaineistot paremmin hallintaan (2008)
Jussi Nuortevan artikkeli Suomen akatemian verkkolehdessä A propos 5.9.2008.

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskevan työryhmän muistio (2008)
Opetusministeriön raportissa v. 2008 käsitellään pitkäaikaissäilyttämiseen liittyviä lainsäädännöllisiä ja organisatorisia näkökohtia sekä kansainvälisiä lähtökohtia sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen ja käytölle ja järjestämiselle, jonka pohjalta esitetään varsin konkreettinen malli siitä, kuinka pitkäaikaissäilytys tulisi organisoida kansallisella tasolla. Raportissa esitetään, että digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen vaatimukset on otettava huomioon koko aineiston elinkaaren ajan säilytettävän aineiston syntyhetkestä alkaen. Digitaalisen aineiston tuottaminen on suunniteltava niin, että syntyvä aineisto on laadultaan säilyttämiskelpoista. Digitaalisen aineiston tuottamiseen tulee aina sisältyä aineistoa koskevan metatiedon kerääminen pitkäaikaissäilytyksen tarpeita silmällä pitäen, minkä lisäksi digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytys on uskottava luotettavalle säilyttäjälle.

Luonnontieteellisen keskusmuseon periaatteet tutkimusaineistojen avoimuudesta ja yhteiskäytöstä (2008)
Sivuilla esitetään perusteluja tutkimustietokantojen ja -aineistojen avoimelle yhteiskäytölle, käsitellään aineistojen avoimuuden lainsäädännöllistä taustaa ja hahmotellaan sitä, miten avoimuus voidaan toteuttaa.

Julkisrahoitteisen tutkimusdatan avoin saatavuus ja elinkaari. Valmisteluraportti OECD:n datasuosituksen toimeenpanomahdollisuuksista Suomessa. (2007)
Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa on selvitetty tutkimusaineistojen säilyttämistä ja jatkokäyttöä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloilla. Selvityksen taustana on OECD:n datasuositus, jonka mukaisesti myös Suomessa on edistettävä julkisin varoin hankittujen sähköisten tutkimusaineistojen tieteellistä jatko- ja uusiokäyttöä. Raportissa annetaan ulko- ja kotimaisia esimerkkejä sähköisten tutkimusaineistojen elinkaaren hallinnan malleista. Lisäksi esitellään tutkijoiden, yliopistojen, muiden tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien suhtautumista OECD:n datasuosituksessa esiin nostettuihin kysymyksiin. (Borg, Sami; Kuula, Arja 2007).

Kansainvälisiä julkaisuja