Home

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

This is the home of the Semiotiikanmetodologia(Created by bauters@helsinki.fi 14092010) space.

2011 Alustava aikataulutus ja luentojen aiheet - toiveita luentojen aiheiksi otetaan vastaan

07.09 Perehdytys jakson vaatimuksiin, tehtäviin ja tutkimuksen tekemisen
perusteisiin semiotiikan kannalta (Kalvot)
14.09 Minna Lakkala (Lakkala kertoo miten selittäminen ja kysymysten
muodostaminen tapahtuu käytännön läheisemmin. Jos aikaa jää
muodostamme kysymyksiä kiinnostuksenne (aiheenne) kohteesta.)(Kalvot)
21.09 Sami, Abduktio, Peirce ja Dewey, (Kalvot)
28.09 Merja Peruskamaa Peirceltä (Kalvot)
05.10 Merja - tavat/käytännöt-Tarjoumat (Kalvot englanniksi-Sorry!)

12.10 VAPAA (korvaa: 31.10 Ahti Pietarinen: Semiotiikka - aikamme kolmas kulttuuri?, 7.11. Pirjo Kukkonen: Kieli - humanismin voima tai 14.11. Aki-Mauri Huhtinen: Humanismi ja turvallisuus katso: http://www.mustekala.info/node/2404) esitellään sisältö seuraavassa periodissa

19.10 Ohjattu työpaja ja teidän esityksenne missä mennään

24.-- 30.10 VÄLIVIIKKO
02.11 Teidän esitykset työstänne tähän mennessä (eli mitä kysymyksiä ja selityksiä
teillä on kiinnostuksenne kohteesta, mitä materiaalia teillä on jo kasassa, mitä
ongelmia on sekä jatkosuunnitelma) Ester Vosu video: http://connect.metropolia.fi/p94162238/
09.11 Emanuele Bardone
16.11 kurssin punaista lankaa, yhteenvetoa (kalvot) ja 17:00 Emanuele jatkaa (Kalvot osa 2)!
23.11 Malleista (Elenalle oli sattunut jotain) 

Elena Collavin nauhoite - diskurssianalyysi - toivottavasti! VIKA Face to Face
Materiaalia Elenalta:"watch the 1995 bbc interview  of Martin Bashir to Diana Spencer, it is available on Youtube:http://www.youtube.com/watch?v=6RKg7bVnIOo

Also read the following articles:
Positioning: The Discursive Production of Selves BRONWYN DAVIES and ROM HARRE INTRODUCTION
ON FACE-WORK An Analysis of Ritual Elements in Social Interaction Goflman, E., 1967. On face-work. InInteraction Ritual. Doubleday, pp. 5-45.
Goffman, Erving (1981). Footing. In Erving Goffrnan (Ed.) Forms of talk (pp. 124-159). Philadelphia: University of Pennsylvania Press.
Collective Memory from a Psychological Perspective Alin Coman & Adam D. Brown & Jonathan Koppel & William Hirst

Themes in Discourse Research: The Case of Diana by Margaret Wetherell
07.- 14.12 Kai Pata tool ecology: http://connect.metropolia.fi/p18468401/ & Virtuaalista palautetta esseisiin(“blogeihin”) + Kurssipalautetta,

Dead line ehdotus raporteille: 16.12.2011 klo 24:00

Listan kaikenmoisista lähteistä. Lähteitä

Prosessin jatkamiseksi.....

Työvaiheet Ehdotus xxx työkalujen käytöstä
14.9.11
14.9.10
Tutkimusteemojen ideointi
kommenttina tälle sivulle

Jaettu kommentointi wiki-työkalulla.
Etänä
Tutkimusteemojen ja omien kiinnostuksen kohteiden kirjaaminen ja tarkentaminen.
Kirjaa wikin kommentteihin lisää ideoitasi tutkimusteemoista ja kommentoi muiden ideoita.
21.09.11
Tuotettujen ideoiden ja kommenttien tarkastelu. Käsitteiden pohdinnan aloitus.
Samin avustuksella mietitään käsitteitä
Wikiin koottujen ideoiden ja kommenttien heijastaminen seinälle yhteisesti tarkasteltavaksi.
Etänä
Aihepiirin käsitteiden ja tutkimuskysymysten kokoaminen.
Lisää wikiin käsiteluetteloon ehdotuksiasi aihepiirin keskeisistä käsitteistä sekä kirjaa sinua kiinnostavia tutkimusongelmia niille varatulle alueelle.
28.9.11
Olennaisten käsitteiden valinta ja määrittely sekä sanakirjan kokoamisen aloitus. Mahdollisten työparien etsiminen tutkimusprosessia varten. 		Käsiteluettelosta valitaan yhdessä olennaiset käsitteet sanakirjaan ja aloitetaan määritelmien kirjoittaminen. Wikiin kirjoitettujen tutkimusongelmien perustella etsitään potentiaalisia työpareja, joilla on sama kiinnostuksen kohde.
05.10.11
Lähtteiden kasaaminen, listaaminen, linkittely 		Wikiin tai johinkin muuhun työkaluun - auki vielä KPE edelleen ei käytössä.
Lokakuun loppu
Ensimmäisen essee/blogi luonnoksen
kokoaminen omaan teemaan &
muiden luonnosten kommentointi 		Laadi ensimmäinen luonnos esseestä/blogista. Kommentoi muiden luonnoksia. Kannattaa sopia
kommentointivastuut.

Esimerkki Lähteitä

Käsitesivu Tänne aloitetaan käsitteiden listaus, mieluiten yksi käsite per viikko per ihminen

Parien essee sivut vuodelta 2010

Loppuesityksen ohjeita (30.11.2011):

  • Aihe
  • Onko kysymyksiin tullut muutoksia, jos on miksi,
  • Onko semiotiikan mallit enemän hallussa kuin kurssin alussa ja mitkä ovat todennäköiset käsitteet, mallit ja/tai lähestymistavat joita käytetään analyysissa/tutkimuksessa
  • Mahdollisten ongelmien kertominen, jotta kommentoiva pari tietää mihin eritoten tarvitsisi kontribuoida kommenteilla
  • Onko lähteitä tarpeeksi vai tarvittaisiinko apua kuulijoilta
  • Suunnitelma raportin loppuun saattamiseksi

Esityksen kesto noin 15 min.
Sen verran pitäisi olla raporttia kassassa että muut voivat antaa rakentavia kommentteja ja auttaa eteenpäin.
Kommentointi xx.xx.2010

Miten kommentoida:

Kysymyksiä ja hypoteeseja:

  • Hyvät kysymykset, jotka ovat mielenkiintoisia ja ei pelkästään faktakysymyksiä, kannattaa mainita ja perustella miksi ovat mielenkiintoisia
  • Edellä mainittujen avulla mitkä kysyksistä tuntuvat pääkysymyksiltä ja mitkä ovat "apukysymyksiä"
  • Mitkä kysymykset tutnuvat turhilta ja voisi jättää pois ja miksi
  • Ovatko kirjoitetut hypoteesit ymmärrettäviä, missä niissä on aukkoja, miten auttaisitte jatkamaan
  • Lähde, materiaali-ideoita vastaparille

Idea on auttaa eteenpäin ei siis kritisoida suohon.

  • Kannattaa tuoda esille kohdat ja ajatukset jotka ovat hyviä, mielenkiintoisia, potentiaalisia. Koska usein itse ei enää tiedä mikä on hyvää kun itse(pari)kritiikki iskee.
  • Osoittaa kohdat joita ei ymmärrä
  • Osoittaa kohdat joita ei jostain syystä pysty seuraamaan (eli ovat jotenkin epäselviä, esim. rakenteen tai jäsentelyn takia). Edellä mainittuihin tulee kirjoittaessa helposti sokeaksi - ei tajua ettei olekaan kertonut kaikkea jotta muutkin pysyvät mukana.
  • Mahdollisia ideoita/lähteitä, jne.; voi jopa kirjoittaa suoraan sivulle

Korvaava luento

esim. jostain :Humanismi ja turvallisuus katso: http://www.mustekala.info/node/2404 aiheesta. (Huom! otiskko on linkki sivulle)
Kirjoittakaa sivulle:

  • mitä menitte kuuntelemaan - lyhyesti mitä luento/esitys käsitteli
  • mikä jäi mieleen,
  • tuliko kommentteja tai käsiteltiinkö esityksessä metodikysymyksiä,
  • jäikö jotain käsitteitä mieleen,
  • oliko esityksestä mitän hyötyä kirjoitukseenne - mitä?

Sivu: esityksien käsittelemiseen Humanismi esityksiä

News

Merja Bauters posted on joulu 17, 2011
kiitokset

Hei kaikki,

Kiitokset viestesitänne!

Pyrin lukemaan ja kommentoimaan esseenne niin pian kuin mahdollista! 

Täällä tullut eteen ongelmia, luvattu verkkoyhteys on olematon, paljon alle sen mitä oletin että se on lupauksista huolimatta, ja sitten minä mogasin sain koneen näppiksen rikki. Joten kitkuttelen ipadin ja tikkinöisne koneen välillä, mutta teen parhaani. Kiitokset teille kaikille! ja toivotaan, että vielä nähdään!

merja

Tiina Pitkäjärvi posted on joulu 16, 2011
Inhimillinen itse ja itsetietoisuus islamilaisessa filosofiassa

Studia semiotica; Jari Kaukua: "Inhimillinen itse ja itsetietoisuus islamilaisessa filosofiassa - Ibn Sina ja Mulla Sadra

12.12.2011

Luennon sisältö: Vertailut ja näkemykset identiteetistä kahden filosofin välillä.

Ibn Sinan ( v. 980) (kapea) käsite itsestä: kaikki mitä koemme koemme ”ensimmäisessä persoonassa” ja itsetietoisuus kokemusten analysoinnista saatu tulos. Kokemukset ovat annettuja meille ensimmäisessä persoonassa: ”minä” olen läsnä kokemuksessa – kokemusessa on jotain mihin voin viitata sanoessani ”minä”. Avainsanoiksi voisi mainita: reflektio, hetket. Käsitys eroaa paljon Sadran (1600-luku )enemmän modernista persoonakäsitteestä. Kokemusten muuttuminen = kokijan muuttuminen. Kuten Kaikua myös huomautti, aihe ei ollut eksplisiittisesti semioottinen. Kuitenkin kysymykset siitä miten kyseessäolevia tekstejä luetaan, kuka lukee, tulkitsee ja miten (nykyaikaisten länsimaalaisten ideologien ympäröimänä) ja miten se vaikuttaa ymmärrykseen – itsetietoisuus on moderni ajatus - olivat relevantti (ja kiinnostava) aihe semiotiikan kannalta. Kaukua mainitsi kaksi tapaa lukea tekstejä: 1. oletus että jos ”ne puhuu meille” meidän välillä on jotain jaettua, ja 2. lukea ne vieraana, ei meidän käsitteiden kautta.

Käsitteitä luennolta: hylomorfismi

hylē, + morfē, aine +  muoto) on filosofinen teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet koostuvat aineesta ja muodosta. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hylemorfismi

2 Comments
Merja Bauters posted on joulu 15, 2011
wiki kirjautuminen

Hei Kaikki,

Kiitos hyvistä kommenteista joita olette toisillenne laittaneet.

Aloitan myös kohta tuotoksienne lukemisen.

Sitä ennen kuitenkin:

Jouduin sulkemaan wikin eli teidän on kirjauduttava yliopistotunnuksillanne sisään wikiin jotta pääsette editoimaan, kommentoimaan jne. Tämä siksi, että sivusto sai niin paljon spammia ja jotkut sivut oli jopa deletoitu.

Olen lisännyt teidät kaikki kurssille joten kirjautumisen pitäisi onnistua.

Jos ongelmia tulee, ilmoitelkaa!

Kiitoksin

Merja

Merja Bauters posted on marras 25, 2011
Helsinki Metaphysical Club 29.11

Antti Gronow:

 "Analyzing Culture: The Diffusion of Representations and Habits in  

Social Networks"

 The last meeting of the Helsinki Metaphysical Club for the autumn  

period will take place in lecture room 19 of the University main  

building on 27 September at 4 pm, with a presentation by Antti Gronow.  

The paper is available at http://www.helsinki.fi/peirce/MC/.

 Welcome!

Merja Bauters posted on marras 14, 2011
LEARNING AND NEURAL PLASTICITY

tlxSn9 <a href="http://pgdmbvmokjdv.com/">pgdmbvmokjdv</a>

Navigate space

Labels:
metodologia metodologia Delete
semiotiikka semiotiikka Delete
Enter labels to add to this page:
Please wait 
Looking for a label? Just start typing.

28 Comments

comments.show.hide

  1. 2011-09-14

    Paula Borkowski

    Kaupallisten nimien juurtuminen yleiskieleen ja kulttuuriin, yksittäisestä tuotenimestä tuoteryhmän nimenä

    raja, tila

    1. 2011-09-14

      Paula Borkowski

      tarkennus yksittäisestä tuotenimestä tuoteryhmän nimenä: esim. puolan kielessä Adidas --> adidasy = mitkä tahansa verkkarit

      1. 2011-09-20

        Pia Wikholm

        Tämä on tosi mielenkiintoinen idea mun mielestä. Tästä sitten on hyvä lähteä gradua vääntämään ;).  Mikä sulla olisi aineistona tässä? 

      2. 2011-09-21

        Henrik Pathirane

        Joo tää on hyvä, ollaan näille joskus ranskan kielen parissa naureskeltukin...

        tätä sivuavaa: johonkin valtio-opin perusopintojen tenttiin oli kirjana aikoinaan teos, jossa funtsailtiin talouden trendisanojen siirtymistä politiikan kieleen ja niiden merkitysten täydellistä muuttumista siirtymäprosessissa. (Voin kaivaa tarkempia tietoja jos kaipaat)

      3. 2011-09-21

        Simo Järvelä

        Ajattelitko että tää on markkinointiin (tuote edelläkävijyyteen, johtavaan markkina-asemaan yms) liittyvä juttu vai puhtaasti kielellinen ilmiö? Vai että joissakin kulttuuripiireissä on joitain tyypillisiä muita piirteitä jotka johtaa tähän?

    2. 2011-09-21

      Juho Pääkkönen

      Tämä on erittäin hyvä aihe. Mitä merkkejä/juurtuneita nimekkeitä ajattelit käyttää? Ps. Ranskassa liima  = "scotch".

  2. 2011-09-14

    Juho Pääkkönen

    Yleistä funtsintaa: Henrik ja Juho

    Tapaustutkimus vai filosofiaa? Onko semiotiikassa erillistä metodologiaa käsitteiden määrittelylle? Jos kyllä, mitä tämä on?

    • Semanttinen neliö? Kontraarinen ja kontradiktorinen vastakohta? Kristevan abjekti?
    • Semiotiikan rajat? Yhteydet muiden alojen metodologioihin ja käsitteistöihin? Semioottinen käsitteenmuodostus ja paradoksit
    • Jos tapaustutkimus: elokuvasarja tai yksittäinen elokuva; sarjakuva; huonot elokuvat ja esteettinen tapahtumana (Tarasti)
    • B-luokan toimintatähdet ja itsereflektio (onko sitä?)

    1. 2011-09-20

      Pia Wikholm

      Toi B-luokan tähdet on mun mielestä hauska idea :). Just tämän takia semiotiikka on loistava, tulee mieleen että semiotiikan näkökulmasta voi tutkia mitä vaan, tai ei ehkä voi semmoinen feelis tulee usein. En ymmärrä mitä tarkalleen tarkoitatte itsereflektiolla tässä kontekstissa? 

  3. 2011-09-14

    Mika Pylsy

    Käsitteiden merkityksien ja konnotaatioiden ja näiden tulkinnan sekä arvuuttamisen muuttuminen kulttuurisella kentällä diakronisella katsauksella toissijaisten tekijöiden muuttuessa.

    1. 2011-09-21

      Henrik Pathirane

      Mukavan tarkasti ilmaistu. Mitä toissijaiset tekijät käsittää tässä?

    2. 2011-09-21

      Juho Pääkkönen

      Mitä tarkoittaa käsitteiden merkityksien ja konnotaatioiden arvuuttamisen muuttuminen?

      1. 2011-09-21

        Pia Wikholm

        En ymmärtänyt Mikan lauseesta about mitään :D. Mikä on diakroninen?

  4. 2011-09-14

    Henrik Pathirane

    Kielikuvien (metaforat, ironia,...) käyttö South Parkissa

    1. 2011-09-21

      Simo Järvelä

      Ajattelitko käsitellä mitä vain kielikuvia vai rajata johonkin tiettyyn? Voi tulla aika laaja jos käsittelee kaikkia South Parkin kielikuvia. Musta tää on siisti aihe, South Parkissa on kuitenkin aika monta eri tasoa jolla sitä voi tarkastella.

      1. 2011-09-21

        Pia Wikholm

        Joo komppaan tässä Simoa. Loistava aihe ja aiheen rajaus varmaan helpottaa tutkimuskysymysten määrittelyssä ja työskentelyssä ylipäätään.

  5. 2011-09-15

    Simo Järvelä

    Muutamia hihasta ravistettuja aiheita: 

    • Autenttisuuden merkit populaarimusiikissa
    • Väkivallan sakraaliuden muodot kaupunkikuvassa (vrt. kontrollin ja turvallisuuden merkit)
    • Dominanssileikkien kehollisuus yritysmaailmassa
    • Julkisen ja yksityisen rajat
    • Embodied cognition ja jotain..?

     

    1. 2011-09-20

      Pia Wikholm

      Mikä on embodied cognition? sullahan oli vaikka mitä tässä :)....millä tavalla toteuttaisit?

      1. 2011-09-21

        Simo Järvelä

        Sori, listasin nopeasti ja jäi käsitteet selittämättä. Karkeasti ottaen embodied cognitionilla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että miten se että olemme kehollisia biologisia olentoja ja tietyllä ihmisillä tyypillisillä värkeillä varustettu (raajat, aistit yms) vaikuttaa siihen miten tulkitsemme asioita. Eli kuinka abstraktimpikin tulkinta pohjaa primitiiviseen kehollisuuteen.

        1. 2011-09-28

          Paula Borkowski

          Tämä kehollisuus on mielenkiintoinen. Sitähän on esimerkiksi tuotu peleihin (vaikkapa Xboxin Kinetic), mutta toisaalta välillä tuntuu, että normaalia aisteihin perustuvaa olemista ja kokemista haluttaisiin korvata jollain muulla. Mieleeni on jäänyt erään ystäväni toteamus. Hän oli tulossa meille kylään ja suunnisti perille kävellen rautatieasemalta puhelimensa karttojen ja navigaattorin avulla. Hän oli innoissaan, kuinka mahtava karttasovellus on, kun se kääntää karttaa kulkusuunnan mukaan niin, "ettei tarvitse ollenkaan katsoa ympärilleen suunnistaessaan". Eli ei tarvitse verrata ympärillä havaittua ja koettua karttaan, miettiä missä on, minne mennä. Mietin, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi paikan kokemiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

          Kehollisuuteen liittyen törmäsin mielenkiintoiseen kirjaan: Parviainen, Jaana: Meduusan liike: mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Gaudeamus. http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=14952

          1. 2011-10-05

            Merja Bauters

            Hienoa Paula, sinullekin samat sanat kuin muutamalle muullekin, laita jo omalle wikisivulle, jatka jäsnetelyä kysymysten muodossa ja lähteitä lisää etsimällä.

    2. 2011-09-21

      Henrik Pathirane

      Jännää kamaa, autenttisuuden merkit populaarimusiikissa, hmm, just hyvä! Mutta mullekaan tää embodied cognition ei aukea, eikä pakosti muuten tuo toinen kohta (väkivallan sakraaliuden muodot...)

    3. 2011-09-21

      Juho Pääkkönen

      Onko dominanssileikki erityistapaus valtasuhteesta vai erillinen kategoria?

      1. 2011-09-21

        Simo Järvelä

        Tarkoitin sillä oikeastaan sitä prosessia jolla sitä todellista hierarkkisesta valtasuhteesta mahdollisesti poikkeavaa valtasuhdetta määritellään.

    4. 2011-09-28

      Joni Kling

      mainitsemani Martinellin teksti oli "ON AUTHENTICITY: Popular Music and the (im)mortality of signs", teoksessa

      "Authenticity, Performance and other double-edged words - essays on popular music"

  6. 2011-09-21

    Pia Wikholm

    Aaaah, okei. Kiitos avauksesta. Nyt vaan valkkaamaan ja rajaamaan aihetta, toi dominanssileikkien kehollisuus yritysmaailmassa kuulostaa kyllä hirmu mielenkiintoiselta

  7. 2011-09-28

    Joni Kling

    Jotain visuaaliseen kulttuuriin liittyvää olen pyöritellyt päässäni. Koska kaupunkitila teemana kiinnostaa myös, se voisi liittyä esim. graffitiin tms. urbaaneihin taidemuotoihin

  8. 2011-10-01

    Tiina Pitkäjärvi

    Yleinen kysymys: onko kenelläkään kokemusta siitä miten konnotaatioita tutkitaan?

  9. 2011-10-05

    Merja Bauters

    Tämänkin voisi jo siirtää omalle sivulle ja jatkaa siitä kysymysten muodossa aiheen jäsentelyä, lähteiden etsintää jne.