Survival-opas

Kognitiotiede pääaineena

Olen kognitiotieteen pääaineopiskelija. Mitä sivuaineita saan lukea?

Kognitiotieteen oppiaine ei rajoita opiskelijan sivuainevalintoja, mutta sivuaineiden tulisi tukea pääaineopintoja ja varsinkin maisterivaiheessa valittua suuntautumisvaihtoehtoa sekä pro gradu -tutkielman kirjoittamista. Joissakin yliopiston oppiaineissa sivuaineoikeus on rajoitettu. Silloin sivuaineopintokokonaisuuden suoritusoikeutta täytyy erikseen anoa kyseisestä oppiaineesta; on mahdollista, että oppiaine edellyttää osallistumista ns. tasokokeeseen. Kognitiotieteilijöiden yleisimmät sivuaineet ovat vapaita sivuaineita ainakin perus- ja aineopintojen osalta. Ajantasaisin tieto eri oppiaineiden opinto-oikeuksista löytyy aina kyseisestä oppiaineesta tai siitä tiedekunnasta, jonka alla oppiaine on.

Muiden korkeakoulujen opintoja voidaan sisällyttää kognitiotieteen tutkintoon erityissopimuksella. Aiemmin muaalla suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea, mutta vain siinä tapauksessa, että ne eivät jo ole osa aiemmin valmistunutta valmista tutkintoa. Uusia muualla suoritettavia opintoja varten on mahdollista anoa erillistä JOO-opinto-oikeutta.

Mitä sivuaineita sitten kannattaa lukea?

Tämä riippuu omasta suuntautumisesta, ja asiaa mietitään myös amanuenssin tai muun opinto-ohjaajan kanssa yhdessä HOPSia laatiessa ja päivitettäessä. Kannattaa myös rohkeasti mennä eri oppiaineiden kursseille katsomaan, millaista opiskelu eri aineissa on. Irrallisia opintojaksoja (= opintojaksoja, jotka eivät muodosta opintokokonaisuuksia) on nimittäin mahdollista sisällyttää tutkintoon vapaiden opintojen alle.

Mitä lehtiä kannattaa lukea?

Intelligenzia on laatinut selvityksen julkaisuista, joita kognitiotieteilijän kannattaa seurata.

Missä järjestyksessä opintojaksot pitää suorittaa?

Amanuenssi suosittaa HOPSin laatimisen yhteydessä yleistä järjestystä. Siitä on kuitenkin mahdollista ja joskus välttämätöntäkin (esim. sivuaineiden takia) poiketa. Yleinen sääntö on, että tutkinnot tulisi saada valmiiksi tavoiteajoissa (HuK 3 vuotta, FM 2 vuotta), ja että kurssien välisiä esitietovaatimusriippuvuuksia pidetään silmällä. Kandidaatintutkinnon (2012-2015 tutkintovaatimukset) osalta riippuvuudet selviävät oheisesta riippuvuuskaaviosta.

Miten Käytettävyyskouluun pääsee?

Katso hakuohjeet Käytettävyyskoulun verkkosivuilta.

Miten vaihtoon pääsee?

Ks. Opiskelijavaihto.

Opiskelen jo (Helsingin) yliopistossa. Kuinka vaihdan pääaineekseni kognitiotieteen?

Jos sinulla on pääaineoikeus käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, voit anoa pääaineen vaihtoa, mikäli (1) olet suorittanut kandidaatin tutkinnon, ja (2) sinulla on suoritettuina kognitiotieteen perus- ja aineopinnot tai muut vastaavat kognitiotieteen oppiaineen hyväksymät opinnot (kandidaatin tutkintoon sisällytettyinä tai tutkinnon ulkopuolella).

Jos opiskelet muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa tai muussa korkeakoulussa, on sinun haettava tutkinnonsuoritusoikeutta käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Voit (1) osallistua päävalintaan keväisin (opinto-oikeus myönnetään HuK- ja FM-tutkintoihin) tai (2) hakea opinto-oikeutta aikaisemmin suorittamiesi opintojen perusteella (opinto-oikeus myönnetään FM-tutkintoon). Lisätietoja tiedekunnan valintasivuilta.

Kognitiotiede sivuaineena

Haluaisin opiskella kognitiotiedettä sivuaineena. Mille kursseille saan osallistua?

Kaikilla Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kognitiotieteen perus- ja aineopintoihin. Tämä koskee kuitenkin vain kognitiotieteen osaston itse järjestämää opetusta (opintojaksot, joiden tunnus on muotoa CogXYZ). Esimerkiksi psykologian oppiaineen järjestämille kursseille, joille kognitiotieteen pääaineopiskelijat osallistuvat, ei sivuaineopiskelija saa osallistua, ellei hänellä muuta kautta ole psykologian sivuaineoikeutta.

Pääaine- ja sivuaineopiskelijoiden tutkintovaatimukset poikkeavat hieman toisistaan. Ks. yksityiskohdat tutkintovaatimuksista.

Olen kognitiotieteen sivuaineopiskelija. Miksen saa osallistua kurssille PSYXYZ?

Psykologiassa on rajoitettu sivuaineoikeus. Ks. edellinen kysymys.

Olen tutkinto-opiskelija toisesta korkeakoulusta. Voinko opiskella kognitiotiedettä sivuaineena?

Se on mahdollista. Helpoin keino tähän on joustava opinto-oikeus, eli ns. JOO-sopimus. Se on myös opiskelijalle ilmainen (lähettäjäkorkeakoulu maksaa opinnoista, jotka opiskelija suorittaa JOO-sopimuksella Helsingin yliopistossa). JOO-opinto-oikeutta haetaan aina yksittäisiin kursseihin tai opintokokonaisuuksiin. JOO-opinto-oikeutta haetaan käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta, ei kognitiotieteen oppiaineesta suoraan.

Katso lisätietoja JOOPAS-verkkopalvelusta.

Olen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Voinko suorittaa kognitiotieteen opintojaksoja jatkotutkintoni sivuaineopintoina?

Kyllä. Jatkotutkinnon sivuainekokonaisuuden kokoonpanon hyväksyy pääaineen professori. Ennen opintojaksojen suorittamista opiskelijan tulee toimittaa kognitiotieteen amanuenssille kopio jatko-opintojen valvojan (HY:ssä yleensä oppiaineen professori) allekirjoittamasta opintosuunnitelmasta.

Minua kiinnostaisi käytettävyyskoulu. Voinko hakea sinne, vai onko se vain kognitiotieteen pääaineopiskelijoille tarkoitettu?

Helsingin yliopiston vuosittainen kiintiö Käytettävyyskouluun on 5 opiskelijaa. Jos se ei täyty kognitiotieteen pääaineopiskelijoista, voidaan Käytettävyyskouluun hyväksyä myös muiden oppiaineiden opiskelijoita. Ks. lisätietoja Käytettävyyskoulun verkkosivuilta.

Kognitiotieteeseen hakeminen

Millainen on kognitiotieteen valintakoe?

Tarkempaa tietoa saat tiedekunnan valintasivulta ja siellä olevien linkkien kautta. Jotta kaikki hakijat olisivat samassa asemassa, kognitiotiede ei jaa lisätietoja/tarkennuksia henkilökohtaisten yhteydenottojen perusteella. Epäselvyyksistä tms. saa toki kysyä amanuenssilta.

Kuinka paljon ihmisiä valintakokeeseen osallistuu ja moniko pääsee läpi?

Vuoden 2011 päävalinnassa kognitiotiedettä haki opiskelemaan 244 hakijaa, joista 82 osallistui valintakokeeseen. Näistä 15 valittiin.

Olen kognitiotieteestä kiinnostunut lukio-opiskelija. Voinko käydä laitoksella tutustumassa kognitiotieteeseen?

Voit käydä esim. tietyillä luennoilla kuuntelemassa ja katselemassa, millaista kognitiotieteen opiskelu käytännössä on. Ota myös mahdolliset asiasta kiinnostuneet ystäväsi mukaan. Lisätietoja saat kognitiotieteen amanuenssilta.

Määritelmiä

Mitä on kognitiotiede?

Määrittely vaihtelee maailmalla jonkin verran.

Helsingissä kognitiotiede on monitieteinen tieteenala, joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä kognitiotieteen tutkimuskohteille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmista.

Mikä on konnari?

"Konnarilla" tarkoitetaan sisäpiirislangissamme kognitiotieteilijää tai kognitiotieteen opiskelijaa. Erotettava konduktööreistä (junissa).

Mitä ovat tutkintovaatimukset ja opetusohjelma?

Oppiaineella on tiedekunnan hyväksymät tutkintovaatimukset, jotka määrittävät, millaisista osista oppiaineen tutkintojen täytyy koostua. Ne ovat voimassa yleensä 3 vuotta kerrallaan. Vanhoilla tutkintovaatimuksilla voi opiskella tietyn siirtymäajan puitteissa, vaikkakin opetusta annetaan aina vain kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaisesti.

Opetusohjelma kertoo, millä tavalla tutkintovaatimusten mukaista opetusta minäkin lukuvuonna järjestetään.

Molemmat löytyvät WebOodista sekä tältä sivulta, ja amanuenssi antaa opastusta yksityiskohdissa.

Mitä eroa on "kurssilla", "opintojaksolla" ja "opintokokonaisuudella"?

Tutkinnot koostuvat opintokokonaisuuksista, joita ovat mm. pääaineen perus- ja aineopinnot. Tutkintovaatimuksissa määritellään, kuinka tutkinnon voi tällaisista kokonaisuuksista koostaa.

Opintokokonaisuudet puolestaan koostuvat opintojaksoista (esim. Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen). Tutkintovaatimuksissa määritellään, mitkä opintojaksot ovat pakollisia kussakin opintokokonaisuudessa ja mitä valinnaisia opintojaksoja kokonaisuuteen voi sisällyttää.

Kurssilla tarkoitetaan yleisesti luentokurssia. Se on yksi tapa suorittaa opintojakso. Vaihtoehtoisiakin tapoja voi opintojakson suorittamiseksi olla. Joillakin kursseilla on läsnäolopakko tai osittainen läsnäolopakko. Toisilla kursseilla luennoille osallistuminen ei ole pakollista (mutta on suotavaa).

Mikä on HOPS?

HOPS tarkoittaa opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Se perustuu tutkintorakenteeseen, joka määritellään tutkintovaatimuksissa. HOPS räätälöidään itselle sopivaksi tutkintovaatimusten, omien kiinnostusten ja tarjolla olevan opetuksen mukaan.

HOPS tehdään taulukkolaskentalomakkeella, jonka saa kohdasta Dokumentteja.

Opintosuunnitelmaa laatiessa on erityisesti syytä pitää mielessä, että jotkin kurssit ovat esitietovaatimuksia joillekin toisille kursseille. Tällaiset kurssien riippuvuussuhteet käyvät ilmi tutkintovaatimuksista. Kandidaatintutkinnon osalta (uudet, 2012--2013 tutkintovaatimukset) riippuvuudet ilmenevät myös riippuvuuskaaviosta.

HOPSin laatiminen on pääaineopiskelijoille pakollista sekä kandidaatti- että maisterivaiheessa, ja HOPS on päivitettävä vuosittain yhdessä oppiaineen amanuenssin kanssa.

Mikä on proseminaari?

Proseminaari on aineopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoille pakollinen seminaarimuotoinen opintojakso ("kurssi"), jolla opetellaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tieteellisen tekstin kirjoittamista ja akateemisen esitelmän pitämistä ja opponointia. Proseminaarin aikana kirjoitetaan kandidaatintutkielma ja mietitään aihe ja etsitään ohjaaja pro gradu -tutkielmalle.

Mikä on kandidaatintutkielma?

Kandidaatintutkielma on aineopintoihin kuuluva opinnäyte (6 op), jonka tarkoituksena on osaltaan osoittaa, että opiskelija hallitsee humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Kandidaatintutkielma on opiskelijan ensimmäinen vähän laajempi akateeminen työ, joskaan sen laajuus ei ole kovin suuri (vrt. pro gradu 40 op). Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten opintojaksot tavallisesti, asteikolla 1--5.

Kandidaatintutkielma kirjoitetaan opiskelijan äidinkielellä, poikkeustapauksissa muukin kieli voi tulla kyseeseen.

Mikä on (pro) gradu?

Gradu eli pro gradu -tutkielma (lat. "arvoa/tasoa/askelmaa varten"; englanniksi "Master's Thesis") on syventäviin opintoihin kuuluva opinnäyte (40 op), jonka tarkoituksena on osaltaan osoittaa, että opiskelija hallitsee filosofian maisterin tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Kutsutaan toisinaan myös "lopputyöksi", sillä gradu usein tehdään aivan opintojen loppuvaiheessa. Aiheenrajausta kannattaa kuitenkin alkaa miettiä jo kandivaiheessa proseminaarin yhteydessä.

Pro gradu -tutkielmat arvostellaan seitsenportaisella latinalaisella asteikolla improbatur (i, "hylätään"), approbatur (a, "hyväksytään"), lubenter approbatur (b, "mielellään hyväksytään"), non sine laude approbatur (nsl, "ei kehuitta hyväksytään"), cum laude approbatur (c, "kiitoksin hyväksytään"), magna cum laude approbatur (m, "suurin kiitoksin hyväksytään"), eximia cum laude approbatur (e, "poikkeuksellisin kiitoksin hyväksytään"), laudatur (l, "ylistetään").

Mikä on kypsyysnäyte?

Kypsyysnäyte on opintojakso, jossa opiskelija osoittaa hallitsevansa opinnäytteensä (kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma) sisällön ja pystyvänsä kirjoittamaan hyvää tieteellistä tekstiä äidinkielellään. Kypsyysnäyte suoritetaan kandidaatintutkielman ja pro gradun kirjoittamisen yhteydessä: kandidaatintutkielma ja pro gradun suomenkielinen tiivistelmä lähetetään kielentarkastukseen.

Mikä on Käytettävyyskoulu?

Käytettävyyskoulu on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen opintokokonaisuus (väh. 25 op), joka antaa opiskelijoilleen ammatillisen erikoispätevyyden ja jatkokoulutuskelpoisuuden käyttäjäkeskeisen suunnittelun, käytettävyyden ja käyttöliittymien alalla.

Käytettävyyskouluun hakeutumisesta ks. Käytettävyyskoulun verkkosivut.

Mikä on amanuenssi?

Oppiaineen amanuenssi hoitaa yleensä oppiaineen hallinnollisia tehtäviä, hän esimerkiksi laatii opetusohjelmia ja antaa opinto-ohjausta. Voi tehdä muutakin. Jos jokin asia opinnoissasi askarruttaa, käänny ensimmäiseksi amanuenssin puoleen.

Käytännön ohjeita

Miten tenttien arvosanat määräytyvät?

Kognitiotieteen tenttiarvostelujen osalta on sovittu perusperiaatteita, jotka käyvät ilmi tenttiarvostelun ohjeistuksesta tentaattoreille.

Paljonko on yksi opintopiste?

Yksi opintopiste (op) on n. 27 tuntia työtä. Koko lukuvuoden täysipäiväinen opiskelu vastaa laskennallisesti toisaalta 60 opintopistettä ja toisaalta 1600 työtuntia, jolloin saadaan 1600/60 = 26,667.

Joidenkin kurssien suorittamiseen kuuluu oheislukemisto, joka on "kopioitavissa laitoksella" – missä se siellä on?

Kurssimateriaalit löytyvät kurssimateriaalihyllystä, joka on 5. kerroksessa valkotaulun vieressä.

No missä sen materiaalin sitten voi kopioida?

Lähin kopiokone on kellarikerroksessa sali 3:n eli K69:n vieressä. Lisää kopiokoneita löytyy S1A:sta. Kopiokoneet toimivat Yliopistopainon kopiokorteilla, joita voi ostaa mm. käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta.

Onko luentokalvoja tai muuta kurssimateriaalia saatavilla verkossa?

Riippuu kurssin opettajasta. Yleensä on. Yleensä kurssin kotisivulla.

Voiko laitoksen A tarjoamalla kurssilla B korvata opintojakson CogXYZ?

Se on tietyissä tapauksissa mahdollista. Käänny ensin kognitiotieteen amanuenssin puoleen.

Mihin kandidaatintutkielma ja gradu jätetään?

Ks. ajantasaiset tiedot Tutkielmat & valmistuminen-sivulta.

Miten tutkielmien kielentarkastus hoidetaan?

Opiskelijan tulee itse hoitaa tutkielmien kielentarkastus (kypsyysnäyte). Ks. tiedot Tutkielmat & valmistuminen-sivulta.

Mitä gradun nimiölehdelle kirjoitetaan?

Tutkielman nimi ja kirjoittaja, luonnollisesti. Tämän lisäksi oikeaan alakulmaan:

Kognitiotieteen pro gradu -tutkielma
Käyttäytymistieteiden laitos
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
<kuukausi> <vuosi>

Tai englanniksi:

Master's Thesis in Cognitive Science
Institute of Behavioural Sciences
Faculty of Behavioural Sciences
University of Helsinki
<month> <year>

Missä kognitiotieteen graduihin voi tutustua?

Kognitiotieteen pro gradu -tutkielmat vuodesta 2005 eteenpäin on koottu tiedekunnan kirjastoon. Joitakin satunnaisia tutkielmia (myös vanhempia) löytyy 5. kerroksen kurssimateriaalihyllystä, samoin joitakin kandidaatintuttkielmia. Joitakin graduja on julkaistu sähköisesti E-thesis-palvelussa.

Mikä on (tutkinto)todistuspyyntö? Pitääkö todistusta erikseen pyytää?

Kandidaatiksi tai maisteriksi valmistuvan on jätettävä tutkintotodistuspyyntö tiedekunnan opintotoimistoon sitten, kun kaikki tutkintoon sisältyvät opinnot (myös opinnäytetyö) on suoritettu (= niistä on suoritusmerkinnät opintorekisterissä). Valmistumiseen liittyy jonkin verran byrokratiaa ja yksityiskohtia. Ajantasainen tieto on syytä aina selvittää tiedekunnasta.

En pääse opinnoissani eteenpäin!

Käy amanuenssin juttusilla. Myös opintopsykologi on käytettävissäsi.

Lähetin henkilölle X sähköpostia kaksi päivää sitten, enkä ole saanut vastausta. Mitä teen?

Älä lähetä uutta viestiä tiedustellaksesi, missä vastaus viipyy. Monet yliopistolaiset ovat kiireisiä ja vastaavat kun ehtivät.

Lähetin henkilölle X sähköpostia kaksi viikkoa sitten, enkä ole saanut vastausta. Mitä teen?

Lähetä uusi viesti, jossa kohteliaasti tiedustelet, tuliko ensimmäinen viestisi perille ja miksi et ole vielä saanut vastausta. Monen yliopistolaisen postilaatikko on varsin täysi ja on mahdollista, että viestit silloin tällöin epähuomiossa hukkuvat.

Suoritin opintojakson X silloin-ja-silloin, enkä ole saanut suoritusmerkintää. Opettaja ei vastaa tiedusteluihini. Mitä teen?

Opiskelijalla on oikeus saada opintosuorituksen arvostelu tietoonsa kuukauden kuluessa suorituksesta. Opintorekisterissä suorituksen pitää olla kahden kuukauden kuluessa suorituksesta. Jos nämä rajat ovat ylittyneet etkä saa opettajaan yhteyttä, tiedustele asiaa suoraan opintotoimistosta tai amanuenssilta.

Unohdin ilmoittautua tiedekuntatenttiin – mitä teen?

Ota pikimmiten yhteyttä opintotoimistoon. Ilmoittautuminen saattaa vielä onnistua (mutta ei välttämättä).

Haluaisin osallistua kurssille X, mutta ilmoittautumisaika WebOodissa on jo ohi. Voinko vielä osallistua?

Tietyissä tapauksissa voit. Jos kyseessä on kognitiotieteen oma eli Cog-alkuinen kurssi, yritä ottaa yhteyttä suoraan kurssin opettajaan. Jos kyseessä on muun oppiaineen kurssi tai esim. tiedekunnan yleinen tai kieliopinto, kysele soveltuvasta paikasta.

Erityisesti viestintä- ja kieliopintojen suhteen kannattaa ilmoittautumisaikojen kanssa olla tarkkana, koska niiden kohdalla ei yleensä myöhästyneitä ilmoittautumisia voida ottaa huomioon ja kurssit myös täyttyvät nopeasti.

Fuksin tietopaketti

Mikä on fuksi? Entä tuutori?

Fuksi (< saks. Fuchs, "kettu") tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Tuutori (< lat. tueri, "suojella") on vanhempi opiskelija, joka perehdyttää fukseja yliopistomaailmaan heidän ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Ainejärjestöt järjestävät myös fuksiaiset, tilaisuuden, jossa fuksit initioidaan opiskelijoiksi.

Olen kognitiotieteen fuksi. Mihin minun pitikään saapua?

Tänne:

Mutta miten luentosaleihin ja muualle löytää? Nimeämiskäytännöt vaikuttavat minusta hämäriltä.

Siltavuorenpenkereellä nimeämiskäytännöt ovat hämäriä. Seuraavassa on listattu joitakin vastaavuuksia ja selityksiä:

• penkka = penkere = penger = Siltavuorenpenger, katu/alue
• S1A = Siltavuorenpenger 1 A = vanha S20D; täällä on suuri auditorio, tietokoneluokka ja seminaarihuoneita.
• S1B = Siltavuorenpenger 1 B = vanha S20C; kognitiotieteen sijainti. Myös kaksi pienempää salia (kellarikerroksessa) sekä seminaarihuoneita.
• S3A = Siltavuorenpenger 3 A = "Athena": penkereen vanhimpia rakennuksia, vanha anatomian laitoksen rakennus. Jotakin kognitiotieteen opetusta voi olla täälläkin.
• S5A = Siltavuorenpenger 5 A = "Minerva": penkereen uusin rakennus, jossa mm. ravintola Olivia ja tiedekunnan kirjasto. Myös opintotoimisto sijaitsee täällä.
• opintotoimisto = S5A:ssa (2. ja 3. krs) sijaitseva paikka, jonne mm. toimitetaan kandidaatintutkielmat ja gradut.
• sali 1 = ls 1 = auditorio 1 = S1A:n suuri auditorio
• sali 2 = ls 2 = K70; S1B:n suuri sali
• sali 3 = ls 3 = K69; S1B:n pienempi sali
• shXYZ = seminaarihuone XYZ, esim. sh340 S1A:n kolmannessa kerroksessa
• 5. krs = ullakko = S1B:n ylin kerros, jossa kognitiotiede pääosin sijaitsee, mm.: professori, amanuenssi ja kahvinkeitin.
• kurssimateriaalihylly = 5. kerroksessa valkotaulun vieressä sijaitseva hylly, josta löytyy eri kursseihin liittyvää materiaalia mm. valokopioitavaksi.
• CBRU = Cognitive Brain Research Unit = liittyy läheisesti maisterivaiheen kognitiivinen neurotiede-erikoistumislinjaan; sijainti S1B 3. & 4. kerros.
• TRU = Traffic Research Unit = liittyy läheisesti maisterivaiheen liikennekognitio-erikoistumislinjaan; sijainti S1A 1. krs.

Milloin opetusta on ja missä se pidetään? Eri paikoista löytyy ristiriitaista tietoa!

Ajantasaisin tieto löytyy yleensä tämän opetussivun Kurssit-kohdasta kyseisen kurssin kohdalta. WebOodissa voi olla aikojen ja paikkojen osalta vanhentunutta tietoa, sillä Oodin päivittäminen on vaivalloista.

Professori Krausen opetuksen ajantasaisin tieto löytyy Krausen henkilökohtaisilta sivuilta.

Mikä on akateeminen vartti?

Se tarkoittaa, että esim. klo 14 alkavaksi ilmoitettu opetus alkaakin klo 14.15. Se ei tarkoita, että "on OK myöhästyä 15 minuuttia". Akateeminen vartti ei ole käytössä kaikkialla, esim. tiedekuntatenteissä.

Miten kirjatentteihin ilmoittaudutaan ja miten niissä käyttäydytään?

Kirjatentteihin, eli tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä järjestettäviin tiedekuntatentteihin, ilmoittaudutaan WebOodissa. Huom! Jokaisena tenttipäivänä ei voi tenttiä mitä tahansa opintojaksoa, vaan jokaiselle jaksolle on omat päivänsä, jolloin sen tenttiminen on mahdollista. Ongelmatilanteissa keskustele amanuenssin kanssa.

Tiedekuntatenttiin saavutaan hyvissä ajoin, mukaan otetaan kirjoitusvälineet (ei paperia), mahdolliset eväät ja opiskelijakortti tai muu henkilötodistus. Salissa istutaan yleensä joka toisella rivillä joka toisella paikalla. Tentin valvojat jakavat jokaiselle tenttijälle oman tenttikuoren, jonka sisällä tentin kysymykset ovat. Tenttikuoren saa avata vasta, kun valvoja antaa siihen luvan! Tentistä saa poistua vasta, kun valvoja antaa siihen luvan, ja tentin tekeminen on lopetettava silloin, kun valvoja ilmoittaa tentin päättyneen. Lunttaaminen ja muu vilppi on ehdottoman kiellettyä ja voi johtaa kurinpitomenettelyihin. Kun olet valmis, laita kysymyspaperi(t) ja vastauspaperisi takaisin saamaasi tenttikuoreen, vie se tentin valvojalle ja esitä opiskelijakorttisi tai muu henkilöllisyystodistus.

Tenttipäivät, kellonajat ja tenttisalit ilmoittaa tiedekunta.

Ilmoittaudutaanko sitten luentokurssienkin kokeisiin erikseen?

Ei, ellei luennoitsija erityisesti ole näin käskenyt. Yleensä luentokurssien kokeet järjestetään kurssin viimeisellä tapaamiskerralla, eikä niihin erikseen ilmoittauduta.

Luentokurssien kokeita voi yleensä uusia yhden kerran kurssin jälkeen, yleensä kurssia välittömästi seuraavassa tiedekuntatentissä. Lisätietoja saa kurssin opettajalta.

Pitääkö yliopistolla teititellä?

Jos on epävarma, kannattaa teititellä, varsinkin jos kyseessä on professoritason henkilö. Dekaania, rehtoria, kansleria ja vastaavia teititellään aina.

Katso myös opiskelijan käytösopas.

Saako 5. kerroksessa oleskella vai häiriintyvätkö tutkijat ja opettajat?

Saa! Kahvinkeitin on myös käytössä, mutta kunnioittakaa kahvipossua ja laittakaa tarvittava määrä vaihdon välineitä sinne. Käytetyt astiat on myös ehdottomasti tiskattava.

Tutkijat ja opettajat eivät yleensä (entisestään) häiriinny normaalista oleskelusta ja keskustelusta. Jos he huomauttavat asiasta, täytyy heitä toki totella. Mahdollisia käynnissä olevia mittauksia tai muita tutkimuksia ei saa häiritä.

Onko opiskelijalla luentosalin ulkopuolistakin elämää?

Voi olla, aktiivisuudesta riippuen paljonkin. Aivan ensiksi kannattaa tutustua omaan ainejärjestöön Intelligenziaan. Lisäksi ylioppilaskunnalla on suuri määrä erilaisia harraste- ja muita järjestöjä. Myös osakunnilla on Helsingin yliopistossa pitkät perinteet.

Yliopistopolitiikkaan voi osallistua ylioppilaskunta-, laitos- ja tiedekuntatasolla.